Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

9.2.2011 23.59

Kansallinen kielistrategia

Opetusministeri ehdottaa, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa päätettäisiin myös kansallisen kielistrategian laatimisesta.

Opetusministeri Henna Virkkunen ehdotti tänään, että seuraavan hallitusohjelman yhteydessä päätetään kansallisen kielistrategian laadinnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote asiasta ei kerro kovin selvästi, mistä kielistrategiassa voisi olla kyse.

Sen tiedote kertoo, että kansallisella kielistrategialla vahvistettaisiin kansalliskielten, saamelaisen alkuperäiskansan ja muiden perustuslaissa mainittujen ryhmien eli romanien ja viittomakielisten sekä muiden Suomen kieliryhmien "tosiasiallista asemaa". Tavoitteena on tiedotteen perusteella muun muassa vieraiden kielten opiskelun lisääminen ja ruotsin kielen oppimisen tehostaminen.

Tiedotteessa mainitaan Kotuksen 2009 julkaisema kielipoliittinen toimintaohjelma. Kielipoliittisessa toimintaohjelmassa vaaditaan, että valtion on mahdollisimman pian käynnistettävä "Suomen kielipoliittisen ohjelman laatiminen" ja laadittava "Suomelle kokonaisvaltainen kielipoliittinen strategia". Ja tämäkin: "Työn organisointiin ja toteuttamiseen annetaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle riittävät toimintaresurssit."

Kieliä koskevaa tulevaisuudensuunnitelmaa varmasti tarvitaan. Suomessa puhutaan jo 150:tä kieltä. Kielimaisema muuttuu nopeasti.

Yksi olennaisista kysymyksistä näin suomenkielisen näkökulmasta lienee yhteisen yleiskielen ja sen huoltamisen asema. Miten vaikkapa viranomaiskieli saataisiin entistä ymmärrettävämmäksi?


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

28.12.2012 10.26
Jyrki Seppälä
Pakkoruotsi veks
Milloin tästä pakkoruotsista päästään?

Kielipolitiikka on yksinkertaista. Suomessa hyvä suomenkielentaito. Järkätään, että ruotsiksi saa palveluja, mutta ei vaadita, että kaikkien pitää osata.

ANTAKAA MAHDOLLISUUS OPISKELLA NOITA 150:TÄ ÄIDINKIELTÄ, niin johan tulee resursseja joka lähtöön.

Ei voi opiskella hindiä, kiinaa, venäjää, viroa, portugalia, espanjaa jne., jos istuu (pakko)ruotsin tunnilla.
28.12.2012 14.31
Karu totuus
Pakkoenglanti veks
Milloin tästä pakkoengklannista päästään?

Kielipolitiikka on yksinkertaista. Suomessa hyvä suomenkielentaito. Järkätään, että enklanniksi saa palveluja, mutta ei vaadita, että kaikkien pitää osata.

ANTAKAA MAHDOLLISUUS OPISKELLA NOITA 150:TÄ ÄIDINKIELTÄ, niin johan tulee resursseja joka lähtöön.

Ei voi opiskella hindiä, kiinaa, venäjää, viroa, portugalia, espanjaa jne., jos istuu (pakko)enklannin tunnilla.
28.12.2012 18.05
Ei strategi
Missä strategia
Blogijuttu on jo aika vanha, kirjoitettu lähes kaksi vuotta sitten. Sittemmin kielistrategia todella pääsi hallitusohjelmaan:
”Pääministerin johdolla laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan sen pohjalta toimet hallituskaudelle.”
http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp

On siis jo päätetty, että pakkoruotsi säilytetään, mutta muutoin sisältö taitaa olla aika auki. Ei tarvitse olla suuri ennustaja arvatakseen, että strategia-asiakirja tulee olemaan pitkä ja tylsä kokoelma fraaseja, joiden konkreettisuus on noin tasolla ”edistetään kaikkea hyvää”.

”Strategia” tarkoittaa alkujaan sotatointa, armeijaa tai sotapalvelusta, sitten kuvaannollisemmin sotatointen johtamista, sotasuunnitelmaa ja aikanaan pelkkää suunnitelmaa. Merkitys on kehittyessään todella väljehtynyt. Nykyaikainen ”strategia” ei todellakaan sisällä suunnitelmaa siitä, mitä joukko-osastoja lähetetään minnekin, miten joukot muonitetaan, missä käydään vihollisen kimppuun, milloin ja mitä kautta jne.

Toisaalta mihin ”kansallista kielistrategiaa” tarvitaan? Eikö riitä, että vapaassa maassa jokainen puhuu sitä kieltä mitä haluaa? Eihän meillä ole myöskään esimerkiksi kansallista voileipästrategiaa, joka määräisi, millaista leipää saa syödä ja mitä leivän päälle saa panna. Eikä kansallista laulustrategiaa, kansallista hassukävelystrategiaa tai kansallista huumoristrategiaa.