Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

30.8.2010 15.58

Käännös kuin vessapaperia

Kääntämisessä eletään käänteentekeviä aikoja.

Näillä mennään nyt käännösalalla: Bisnes on bisnestä. Laatu on pieniä perunoita. Tämä on paras uutinen ikinä!

Touhu teollistuu tai on jo teollistunutta. Käännöstyöstä aiheutuvat kustannukset pyritään minimoimaan.

Käännöstoimistot ulkoistavat kääntäjänsä ja näiden ulkoistettujen eli pätkätöitä tekevien kääntäjien tulee tehdä työnsä liukuhihnalla tehokkaasti. Heidän pitää siis pyrkiä "tarkoituksenmukaiseen laatuun", mikä käytännössä tarkoittaa määrän lisäämistä laadun kustannuksella.

Jo ennestään huonopalkkaisille kääntäjille maksetaan nyt vähemmän enemmästä työstä. Oikeastaan kääntäjälle ei anneta mahdollisuutta tehdä työtään kunnolla.

Kääntäjä on pelkkä kustannuserä.

Eikä kyse ole pienestä muutoksesta. Alan konsulttien märissä päiväunissa kääntäjät työskentelevät jatkossa Google translator toolkitin kaltaisilla työkaluilla ja työteho on kymmenkertainen nykyiseen verrattuna.

Kielen laadusta ei kuulemma kannata enää vaahdota, sillä se on makuasia. Käännös on kuin vessapaperi: molemmat ovat halpoja ja molempia kaivataan vain, jos ne puuttuvat, filosofoi konsultti.

Yhdysvaltalaisen moraalifilosofi Harry G. Frankfurtin tavoin haluaisin todeta tähän: bullshit.

---

Lähteet

* Unohda kaikki mitä luulit tietäväsi käännösalasta! Kääntäjä-lehti, elokuu 2010.
* Käännös- ja lokalisointitoimisto Lionbridgen verkkosivut: http://www.lionbridge.com/lionbridge/en-US/kc/globalization/when-to-use-machine-translation.htm


Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa | Keskustele

30.8.2010 21.26
Jukka K. Korpela
Ongelma on kovaa todellisuutta
Kääntämisessäkin pätee aikamme talouslaki: laadusta ei kannata maksaa, ellei se tuota – vieläpä tavalla, jonka uskotaan vaikuttavan taseeseen. Ja sellaisen vaikutuksen osoittaminen on usein kovin vaikeaa.

Pieni tarkennus: Kääntäjät eivät työskentele Google Kääntäjän (tämä on sen ”suomenkielinen” nimi!) kaltaisilla työkaluilla sen enempää todellisuudessa kuin konsulttien unissakaan, vaan ammattilaisten työkaluilla, vähintäänkin käännösmuisteja käyttäen. Käännösohjelmaa, joka on yleensä huomattavasti parempi kuin Google Kääntäjä, saatetaan käyttää raakakäännöksen tekemiseen, jotta kääntäjän aikaa ei kuluisi erikoistermien etsimiseen (yksinkertaista sanakirjahakua) eikä vakiofraasien kääntämiseen. Tähän ei kellään pitäisi olla huomauttamista. Käännösohjelma on hyvä renki, joskin huono isäntä.

Google Kääntäjää ja vastaavia työkaluja saatetaan käyttää sellaisinaan, vieläpä niin, että käyttäjä ei lainkaan tunne kohdekieltä. Työteho on enemmänkin kuin kymmenkertainen, jos tuloksen laatua (edes kielenmukaisuutta) ei oteta huomioon.

Tulos on toisaalta itse asiassa usein parempi kuin ne ”suomennokset”, joita Suomessa myytävissä laitteissa saattaa nähdä ja jotka on teetetty ties missä lähinnä mieli- ja kielipuolisesti. Kun maassa, jossa laki vaatii suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet (tuotteille, joiden käyttö edellyttää ohjeita), on siedetty Hongkongissa suollettua siansaksaa (anteeksi, hongkongilaiset, siat ja saksalaiset! luotan huumorintajuunne) vuosikausia, eli mikään viranomainen ei ole asiaan puuttunut eikä ketään oikeuteen haastanut, niin kyllä lähellä on tällainen ajatus:

Jos vaikkapa haluaisin tuoda maahan ja myydä uudenlaisia hilavitkuttimia, niin miksi ihmeessä käännättäisin niiden ohjeet kalliisti kääntäjällä, kun saan käännöksen käytännössä ilmaiseksi Google Kääntäjältä, eikä kukaan valita, tai ainakaan oikeasti reklamoi? Hilavitkuttimethan ovat kuitenkin niin helppokäyttöisiä, että useimmat eivät tarvitse mitään ohjeita, ja ne jotka haluavat käyttää laitteen hienouksia tietävät kuitenkin, että kannattaa lukea ohjeen englanninkielinen versio. Sitä paitsi ohje on todennäköisesti alun perinkin sellainen nörttien tekele, että laitteen käyttö on helpompi opetella kokeilemalla kuin ohjetta lukemalla.
31.8.2010 18.25
Eeva
Jutussa mainitun konsultin (?) näkemykset taitavat olla enemmän tai vähemmän kärjistyksiä, osin jopa provosointia. Näin olen ainakin itse halunnut ajatella, tiedä häntä...

Sinänsähän käännösohjelmat käännösmuisteineen taitavat jo nyt olla useimpien kääntäjien perustyökaluja, ja tarkistustyöhönkin on olemassa käteviä apuvälineitä. Ja internet on tietenkin korvaamaton tietolähde. Menneeseen ei ole paluuta, ja hyvä niin - niin kauan kuin ei mennä välineen (ja pelkästään rahan!) ehdoilla. Erään viisaan sanoin kaikki tekniikka voi olla tavattoman hyödyllistä, mutta ihmisten asenteet voivat tehdä sen käytöstä ongelmallista.

Tietyt tekstilajit ja tiettyjen alojen tekstit varmasti pysyvät aina ihmisten kääntäminä: ainakin kaikki sellaiset tekstit, joiden kielellä pyritään tavalla tai toisella saamaan lukijassa aikaan jokin vaikutus. Voi tietysti miettiä, miten konekäännösten mahdollinen yleistyminen joissakin käännöslajeissa vaikuttaa yleiseen hintatasoon.

Henkilökohtaisesti jaksan kyllä edelleenkin kantaa huolta kielen laadusta. Oli se sitten jonkun mielestä vaahtoamista tai ei.
1.9.2010 10.03
Anna
Konsultin päiväuni
Alkuperäisessä blogitekstissä asia oli muotoiltu: "Alan konsulttien märissä päiväunissa kääntäjät työskentelevät jatkossa Google translator toolkitin kaltaisilla työkaluilla ja työteho on kymmenkertainen nykyiseen verrattuna." Korpela valaisi kääntäjien käyttämiä työkaluja nykyisellään pitäen bloginpitäjän muotoilua väärinymmärryksenä, mutta ehkä kirjoittaja todella tarkoitti, että konsulttien päiväuni olisi siirtyä Google-työkalun kaltaisiin vehkeisiin jatkossa?

Ongelma - tai suomalaisen kääntäjän kannalta ehkä siunaus - monissa automaattikääntämisen suuntaan menevissä, ammattikäyttöön tarkoitetuissa ohjelmissa on suomen rakenteellinen perusero suhteessa esim. indoeurooppalaisiin kieliin. Jos ohjelma vaikkapa ehdottaa jotakin valmiiksi käännettyä sanaa, se luultavimmin on suomen kannalta väärässä sijamuodossa tai jopa sanaluokassa. Tämä taannee suomen ihmiskääntäjien kysynnän ainakin hieman pidemmälle tulevaisuuteen kuin vaikkapa englanti-espanja-kieliparissa operoivan kääntäjän.
1.9.2010 18.07
Saija
Omassa työssäni pienessä, erikoistuneessa käännöstoimistossa tällaiset päiväunet eivät juuri vaikuta arkeen – paitsi siten, että asiakkaat välillä yrittävät teettää työn halvemmalla, saavat jos jonkinlaisia tekeleitä ja kääntyvät jälleen puoleemme.

Arvelisin, että erikoistuminen ja pilkunviilausmentaliteetti ovat tässä avainsanoja.