Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

28.4.2014 11.18
Vesa Heikkinen

Hatkat

Venäläistä alkuperää?

”Olisiko ollut oikein ottaa hatkat silloin, kun Suomi oli sodassa?” Näin kysyi kansanedustaja Timo Soini Ylen eurovaalitentissä viime viikolla.

Mistä hatkoista Soini oikein puhuu? Suomen murteiden sanakirjassa on hatkasta kaksi sana-artikkelia. Lisäksi sanakirjassa on omat artikkelinsa esimerkiksi sanoille hatkaasti, hatkahtaa, hatkaista, hatkalähtö, hatkanhyppy, hatkata ja hatkattaa sekä hatakka ja hatjakka.

Ensimmäisessä hatka-artikkelissa mainitaan sanalle muun muassa tällaisia merkityksiä: äkkilähtö, matkapassit, kyyti, selkäsauna, löylytys; kiire, hoppu, touhu. Toisessa hatka-artikkelissa mainitaan merkitys tupakkasätkä: Tehrään hatka.

Mistä tämä arkikielinen sana oikein on suomeen kulkeutunut? Vai onko omaa juurta?

Täyttä varmuutta alkuperästä ei ilmeisesti ole. Mutta mahdollista on, että hatka on tullut suomeen venäjästä.

Suomen murteiden venäläisperäisestä sanastosta väitellyt Vesa Jarva käsittelee hatkaa mainiossa tutkimuksessaan (sivut 103–106). Jarva arvelee, että jos hatkan alkuperä on venäjässä, se on todennäköisesti sellaisessa sanaperheessä, johon kuuluu esimerkiksi sana hódkij, joka tarkoittaa joutuisaa ja nopeakulkuista.

Jarva, Vesa 2003: Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

29.4.2014 11.54
Valpurga
hatkat venäjästä?
Tuossa Vesa Jarvan arvelussa saattaa hyvinkin olla perää. Hodkij-adjektiivia vastaava adverbi hodko (ääntyy suunnilleen hotka) merkitsee nimittäin 'nopeasti, joutuun, hyvin' (Pekka Kijasen toimittama Venäläis-suomalainen sanakirja, Jälkimäinen osa, SKS 1913). Toinen venäjän sanapesye, joka ehkä tulisi kysymykseen hatkojen alkuperänä, on hvatit', hvatka, mutta sen merkitys ('siepata, kaapata') on ehkä vähän kauempana.
2.5.2014 9.09
Laura Kataja
Nopeaa menoa...
Valburgan arvailu kuulostaa vallankin oikealta. Venäjää en osaa, mutta tulipa mieleen toinen vastaava sanonta jonka etymologia on ilmeinen: "ottaa Ritolat" (taustalla juoksija Ville Ritola). Eli nopeasta liikkumisesta sinänsä (ei se Ville pakoon lähtenyt vaan juoksi kilpaa) päästään tuohon ajatukseen käpälämäkeen lähtemisestä.
21.5.2014 23.01
Tuntemattomasta
"Jos hatka tullee...
Kuullessani tuon Soinin laudahduksen, tuli heti mieleeni Tuntemattoman sotilaan kohtaus. - Selaamalla kirjaa sen löysin (Yhdeksäs luku, V alaluku).
- Meinaan, jos hatka tulee, niin kookoota ei sitten jätetä. (Lahtinen)
- Otanhan minä jalustan, sanoi Määttä...
On Soini varmaan Tuntemattomansa lukenut.
10.9.2014 10.39
Kuisma
Kieli elää
Nykyajan koulukotislangissa karannut lapsi on "hatkassa".
10.9.2014 20.17
Hodok
Kysymyksiä
Mitenkäs venäjän (painollinen) o olisi a:ksi muuttunut?

Onko Jarvan väitös jossain luettavissa? Otetaanko siinä kantaa vähän ilmeisempään lähteeseen, substantiiviin hodok ’kulkija’, monikossa hodka? Siinä paino on toisella tavulla, joten monikko ääntyy aika lailla kuin suomen ”hatka”, paitsi että alkukonsonantti on ihan erilainen, mutta tšuhnahan ei sellaisia eroja huomaa, koska hänen omassa äidinkielessään /h/-foneemin variaatio on niin laaja.