Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

3.5.2012 13.51

”Harvinaisten sanojen taivutusmuodoista”

Erkki Salo ehdotti aihetta.

Erkki Salo kertoo huomanneensa Ylen Tampereen radiossa tällaisen uutisen: ”Oikeus: Iharin kankaan saa avata veneilylle”. Salon mukaan  Iharin kangasta ei ole olemassakaan,  ”on vain kannas”. Tässä hänen ajatuksiaan:

Iharin kangas ihmetytti, kun olen usein pyöräillyt siellä, enkä ole mitään kangasta nähnyt. Ilmeni, että toimittaja puhuikin kannaksesta ja taivutti sen genetiivimuotoon kankaan.

Onko tässä (1) hämärtynyt kielitaju, (2) tilapäistä sanasokeutta vai (3) oikolukuohjelmaan jotenkin palautuva lipsahdus? Tässä kohden voisi hyvän tavan mukaan moittia taas nuorisoa, joka ei enää tunne suomen kielen perussanoja. Jätetään nyt moittimatta. Itse kukin voi kai joskus täysin sokeutua virheelle. (Tampereen radio korjasi virheen aika pian.)

Esimerkki kuuluu laajempaan yhteyteen, taivutusmuotojen jatkuvaan muutokseen, samankaltaistumiseen. Ovathan nuoret toimittajat kirjoittaneet suuren kivipaasin päällä, ja ehkä tuo taivutus on 50 vuoden päästä normaali.

Vielä kangaksesta: nuoren kaupunkilaisen toimittajan kokemuspiiriin ei ehkä kuulu kangas eikä kannas; molemmat ovat hänelle joitain epämääräisiä maalaisia ja vanhanaikaisia sanoja. Siltä, joka ei koskaan liiku maastossa, puuttuu kosketus näiden sanojen tarkoitteisiin.

Tämä tilanne antaa huonot eväät (evät?) puhujalle harvinaisten sanojen oikeiden taivutusmuotojen hallinnalle. Tunnettuahan on kaikissa kielissä, että harvinaiset ja poikkeavat taivutukset pysyvät hengissä parhaiten silloin, kun sanan frekvenssi eri muodoissaan on korkea.


Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa | Keskustele

3.5.2012 15.01
Jari Ahonen
Kangas
On kunta nimeltä Kangasala.
Paikalliset taivuttavat nimen tyyliin Kanga-sala. Esim Kangasalle, Kangasalta. Vieraamman ihmisen tunnistaa heti, kun tämä alkaa suhmuroimaan tyyliin Kangasalalta.
3.5.2012 15.04
J
Vuosia sitten muistaakseni Ylen nettiuutisessa puhuttiin valaan eväksistä. Siitä lähtien on ollut vaikea olla ajattelematta muotoa "eväkset", kun puhutaan merinisäkkään evistä - tai retkieväistä.
3.5.2012 16.44
Ilmi Antaja
Ylen outoa kieltä
Ylen sivulla
http://yle.fi/uutiset/oikeus_iharin_kankaan_saa_avata_veneilylle/6072624
sekoillaan vieläpä niin, että sivun URLissa on ”kankaan”, otsikossa ”kannaksen” ja ingressissä ”kangaksen”. Ei tee enää mieli lukea tekstistä, olisiko siellä keksitty käyttää vielä jotain muuta muotoa.

Tv-lupamaksua, sittemmin tv-maksua ja ensi vuodesta alkaen tv-veroa on perusteltu Ylen kulttuuritehtävällä. Aika paksua, jos ei viitsitä edes kunnon suomea kirjoittaa. Kyllähän tällaiset mokat kertovat muustakin kuin yksittäisen toimittajan virheistä: hyvässä organisaatiossa kieltä osaamatonta ei päästetä kirjallisen viestinnän tehtäviin.
3.5.2012 18.43
Ihmettelijä
Kanga-sala-lle? Kanga-sa-lle?
Olen jo hyvän aikaa ihmetellyt, miksi Kangasalan asukkaat pudottavat la-lopun pois kunnan nimestä. Pitäisikö sanoa myös Kangasa-n asukkaat? Sen luulisi olevan oikein, kun kerran sanotaan Kangasa-lle.

Tässä näyttää olevan kyse osittain samasta ilmiöstä kuin Karjalan kohdalla: Karjalan, Karjalassa mutta Karja-lainen eikä Karjala-lainen. Kuka selittää?
3.5.2012 18.45
Ihmettelijä
Kangasa-lle, Kangasa-n...
Olen jo hyvän aikaa ihmetellyt, miksi Kangasalan asukkaat pudottavat la-lopun pois kunnan nimestä. Pitäisikö sanoa myös Kangasa-n asukkaat? Sen luulisi olevan oikein, kun kerran sanotaan Kangasa-lle.

Tässä näyttää olevan kyse osittain samasta ilmiöstä kuin Karjalan kohdalla: Karjalan, Karjalassa mutta Karja-lainen eikä Karjala-lainen. Kuka selittää?
3.5.2012 22.36
Nimi(merkki)
Otsikko
Taannoin pisti korvaan telkkarissa, kun nuori haastateltava puhui saransa löytämisestä. Ammattiurasta kyllä oli tarkoitus puhua, eikä heinäkasvista.

Kangasalan taivuttamiseen riittää kyllä alkeistiedot suomalaisesta runoudesta. Kesäpäivä Kangasalla pitäisi olla vähän nuoremmillekin tuttu ihan koulupohjalta.

Paikallisten puhekielessä käyttämistä taivutusmuodoista Töölööstä puhuminen on mielestäni hauska, kun siinä kuuluu nimen alkuperältään ruotsalainen tausta.

Samoin Siuntio on kiva nimi.

Onkohan Ahvenanmaan nimi Åland muuten samaa taustaa kuin Åbo? Niiltä nurkilta kun ei taida Aurajoen lisäksi muita jokia löytyä.
4.5.2012 7.05
Laura Kataja
Vai kangaksesta
Puhuuko Vesa Heikkinen toiseksi viimeisen kappaleen alussa "kangaksesta" tahallaan, viitatakseen sana-asuun itse sanan sijasta, vai onko hänkin sekoittanut kankaat ja kannakset?

Kangas taipuaa ainakin sanakirjan mukaan "kankaan" riippumattta siitä tarkoitetaanko maastotyyppiä vai vaatetavaraa. Käyttäytyy siis eri tavalla kuin tunnetut murheenkryynit vuori ja viini.
4.5.2012 16.47
Late
Harvinaisten?
Ei tuo taivutusmuotojen sekaantuminen koske vain harvinaisia sanoja.

Abit taivuttavat usein kaupunki : kaupunkejen ja isä : isejen.

Että siis vastedes: "Maa kallis isejen."
Pitää muistaa jääkiekon mm-kisoissa...
5.5.2012 14.07
Kaikenlaista kuulee
Taivuttamisen vaikeus
Kesäpäivä Kangasalla - veikkaanpa, että sitä eivät kaikki tunne. Sen muuten voisi kuulla myös "kesäpäivä kangas alla"... Kangasala-nimen yllättävän taivutuksen syytä ei runo kuitenkaan selitä.

Paikkakuntia pitäisi taivuttaa paikallisten tyyliin, kunhan sen ensin oppisi. Myös kuntalaisten nimitys pitäisi tehdä paikallisten tyyliin, mutta osa suomalaisista tuntuu olevan toista mieltä ja sanoo sitkeästi oman murteensa mukaan -niemisiä, -jokisia ja -järvisiä, vaikka paikkakuntalaiset sanoisivat -niemeläisiä, -jokelaisia ja -järveläisiä. Pitäisiköhän vastalauseeksi lähteä junalla Vantaaseen? :)
7.5.2012 7.44
Laura Kataja
Vantaaseen
Kaikenlaista kuulee: Ainakin yhteen aikaan VR:llä oli tapana taivuttaa sisäpaikallissijoissa suunnilleen kaikki paikannimet, noudattamatta paikallista käytäntöä tai edes järkeä.

Vantaa-nimistä rautatieasemaa ei ole, joten "Vantaaseen" ei taida päästä. Sen sijaan kyllä Seinäjokeen (millä siihen ojaan - anteeksi seinäjokiset -saa junan mahtumaan) ja Rovaniemeen...
7.5.2012 21.11
Ville E.
Laura Katajalle
Kyllä Vantaaseen pääsee, mutta harvoin kai suoraan junasta. Kyseinen Vantaan pitempi nimitys on Vantaanjoki. :)
9.5.2012 8.40
Laura Kataja
Ville E:lle:
Tarkoitinkin pääsemistä "Vantaaseen" nimenomaan junalla. Vantaanjokeen voi tietysti päätyä jotenkin muuten, esim. ottamalla hölmöyttään osaa kaljakelluntaan (eikös niillä merikelvottomilla lautoilla kelluttu juuri Vantaanjokea).