Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

26.10.2015 8.28
Vesa Heikkinen

Giljotiinilinja

Politiikassa leikataan taas.

Poliittiseen kielenkäyttöön pujahtelee toisinaan muista yhteyksistä tuttuja mutta aiemmin harvoin käytettyjä sanoja. Ajatellaanpa vaikka sellaisia kuin jytky tai kakkara.

Nyt monien huulilla on giljotiini. Perussuomalaisista erotettu varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen puhuu Soinin giljotiinista.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan giljotiini on mestauslaite, joka katkaisee teloitettavan kaulan. Tynkkynen käyttää sanaa kuvaannollisesti ja samalla harvinaisen vahvasti. Hän antaa ymmärtää, että kyseessä on puolueen puheenjohtajan häneen kohdistama väkivaltainen ja lopullinen toimenpide.

Giljotiini-sanan historiasta on erinäisissä verkkolähteissä samansuuntaisia tietoja. Esimerkiksi National Geographicin sivuilla todetaan, että giljotiini sai nimensä ”ranskalaisesta lääkäristä Joseph Ignace Guillotinistä, joka ehdotti vuonna 1789 kansalliskokoukselle, että kaikki kuolemaan tuomitut pitäisi teloittaa samalla tavalla – mestaamalla, mikä oli ollut aateliston etuoikeus – ja että se pitäisi tehdä mekaanisesti”.

Giljotiini-sanaa on käytetty viime vuosina eri yhteyksissä harvakseltaan sekä ihmisen mestaamisen merkityksessä että kuvaannollisesti eri tavoin, myös poliittisissa yhteyksissä. Esimerkiksi Satakunnan Kansassa kirjoitettiin 15. tammikuuta 2015 liikennemäärärahoista: ”Kataisen hallituksen ensimmäinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) nosti valtakunnallista profiiliaan giljotiinilla, joka puolitti kasitielle suunnitellut määrärahat.” Aamulehdessä muisteltiin 1. lokakuuta 2015 Iiro Viinasen ministeriaikoja: ”Silloinhan homma meni niin, että kun joku soitti ministeriöön ja rukoili, että älkää nyt tästä ainakaan leikatko, niin Viinasen esikunta pani juuri sen asian giljotiiniinsa.”

Poliittisessa keskustelussa giljotiini näyttää yhdistyvän  määrärahaleikkauksiin. Samassa yhteydessä on puhuttu sellaisistakin kapistuksista kuin leikkuri ja juustohöylä. Sekä Kyllösen että Viinasen giljotiineissa oli kyse tästä.

Tynkkysen mainitsema Soinin giljotiini on tyystin toisenlaisen. Se viittaa ihmisen irrottamiseen puolueesta. Mieleen tulee Suomen historiasta lähinnä kommunistien sisäiset valtataistelut. Puolueen niin sanotut enemmistöläiset erottivat vähemmistöläiset puolueesta. Erottajiin viitattiin sanoilla kirveslinja ja kirveslinjalaiset.

Kielitoimiston sanakirja
Kuka keksi giljotiinin (National Geographic)



Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja