Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

26.3.2013 8.10
Vesa Heikkinen

Estää ettei

Eikö kieltosana muuta mitään?

Mauri Komsi ehdotti aihetta. Alla hänen ajatuksiaan.

***

Luulisi, että lauseeseen lisätty ei muuttaa merkityksen päinvastaiseksi. Mutta kun luen tai kuuntelen maanmiesteni sanomisia, huomaan, että estää-verbin jälkeiseen että-lauseeseen lisätty kieltosana ei muuta mitään.

Tuoreesta kaupunginosalehdestä luen neuvoja murtovarkauksilta suojautumiseen: ”Pieni vaivannäkö voi estää sen, ettei omakin irtaimisto lähde luvattomasti liikenteeseen.” Lainopillisista neuvoista taas muistan tällaisen tiedon: ”Sen estämiseksi, että leski ei tuhlaisi pesän varoja, on säädetty – –.”

Tuskin olen itsekään synnitön. Olisikohan meillä syytä kurinpalautukseen? Ainakin kielenkääntäjiä yksiselitteiset tekstit miellyttäisivät. Vai jatketaanko näin, että ymmärtämisen vastuu on viestin vastaanottajalla?


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele

26.3.2013 11.22
Jutta Salminen
Myös epäillä ettei
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö, jota on muita kieliä käsittelevissä kieltotutkimuksissa käsitelty jonkin verran, mutta suomen tapauksista ei ole kovinkaan paljoa kirjoitettu.
Kysehän on siis siitä, että inherentin kieltomerkityksen sisältävä verbi (tässä tapauksessa "estää") saa täydennyksekseen lauseen, jossa kieltomerkitys myös eksplikoidaan varsinaisella kieltoverbillä "ei". Lopullinen merkitystulkinta syntyy nähdäkseni verbin ja sivulauseen kiellon yhteisvaikutuksesta.

Aihe on itselleni enemmän kuin läheinen, sillä työstän parhaillaan väitöskirja-artikkelia "epäillä ettei" -lausumien tulkinnasta kiellon kannalta. Jos ilmiötä lähestyy merkityksen yksiselitteisyyden vaatimuksesta käsin, voi olla, että "epäillä"-verbin seuralaiseksi "ettei"-alkuinen sivulause hyväksytään herkemmin kuin "estää"-verbin. Tämä johtunee siitä, että "epäillä"-verbillä on nykykielessä laajasti myös "olettaa"-verbiin rinnastuvaa käyttöä, esim. "Poliisi epäilee uhrin olevan 50-vuotias mies." "Estää"-verbihän kantaa poikkauksetta omanlaistaan kieltomerkitystä.

Itse kuitenkin lähestyn ilmiötä ennemmin tutkimuksellisella kiinnostuksella: inherentisti kielteisen verbin sisältävän päälauseen ja kieltomuotoisen sivulauseen välinen merkityskytkös vaatii tutkimista eikä sitä voi kuitata vältettävänä epäloogisuutena. Samalla ilmiö paljastaa, ettei kielto merkityksenä käyttäydy aina loogisesti, vaikka "luulisi, että lauseeseen lisätty 'ei' muuttaa merkityksen päinvastaiseksi".

Jos "epäillä"-verbin kaksihahmotteisuus kiinnostaa, kannattaa vilkaista graduani, ennen kuin saan artikkelin aiheesta ulos: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29618/epailene.pdf?sequence=1
26.3.2013 14.32
Nina Kamppi
Mitä kielletään?
Vuosia sitten minua nauratti helsinkiläisen kunnallisen hammashoitolan luukulla lappu, jossa kerrottiin, kuinka paljon "perumattomasta poisjäännistä" veloitetaan. Googlasin nyt ilmauksen, ja se näkyy edelleen löytyvän monista vastaavista yhteyksistä. Mitä ilmauksessa itse asiassa kielletään?
26.3.2013 15.19
Jutta Salminen
Perumaton poisjäänti
Hauska esimerkki. Ja tosiaan lähtökohdiltaan ihan samasta asiasta tässäkin on kyse kuin edellisissä: kieltojen määrä ja kohdistuminen ei tunnu täsmäävän.
Loogistahan olisi sanoa joko "ilmoittamaton poisjäänti" tai "perumaton ajanvaraus/vastaanottokäynti". Kun näistä molemmista otetaan implisiittisesti kieltomerkityksinen elementti ja laitetaan nämä yhteen, saadaan "perumaton poisjäänti", jonka looginen merkitys olisi vähintäänkin monimutkainen ja outo.
Mutta miksi näin? Ehkä peruminen hahmotetaan vain ilmoittamisen erikoismuodoksi ilman varsinaista kieltomerkitystä. Tai ehkä poisjäänti herättää taustalleen ajatuksen potentiaalisesta vastaanottokäynnistä, johon peruminen kohdistuu - vaikka siis tätä vastaanottokäyntiä ei kielennetä.
Ja koko ilmauksen funktio on siinä, että tätä perumista ei ole tapahtunut, minkä vuoksi "perumaton".
Kiinnostavaa joka tapauksessa. :)
26.3.2013 20.01
rlankine
Siis eikö "ettei" = "että ei"?
Höh? Kyllä tuossa toisessakin esimerkissä on kieltosana - jos sanaa "ei" voi sellaisena pitää:

"että leski ei tuhlaisi..." = "ettei leski tuhlaisi..."
27.3.2013 8.22
Laura Kataja
Rlankiselle
No sitähän tuo Vesa Heikkinen ihmetteli: "Sen estämiseksi että ei /ettei leski tuhlaisi.

Klassisessa latinassa piti tarkoin laskea kieltosanat että sisältö selvisi.

Varmuuden välttämiseksi. Vai varmuuden välttämisen ehkäisemiseksi?

27.3.2013 9.15
Alli Ainolainen
Kieltämättä...
Laura Katajan viittaus latinaan toi mieleeni sen, että jo muinaiset roomalaiset osasivat kieltää kahdesti, kolmestikin niin, että merkitys pitää vain tietää.

Kielihän ei suinkaan noudata siististi Boolen logiikkaa niin, että kaksi kieltoa aina vain kumoavat toisensa. Niinkin voi käydä, mutta useinkin merkitys on vahvistava (esim. latinan ”Non nescio”, nimellisesti ’en ole tietämättä’, todellisuudessa ’tiedän erittäin hyvin’) tai yksinkertainen kielto (esimerkiksi käyttöenglannin ”I don’t never wanna let you go”) tai kiellon korostaminen.

Puheena olevien ettei-rakenteiden taustalla voi nähdä olevan sen, että virke on myöhäsyntyinen kirjoitetun kielen rakenne. Puhekieli koostuu lauseista, joita sitovat toisiinsa adverbit pikemminkin kuin konjunktiot. ”Haluan estää sen, ettei autoa varasteta” tuntuu epäloogiselta, jos ajatellaan kirjakielen raameissa. Puhekielen logiikan mukaan se jäsentyy suunnilleen näin: ”Haluan estää sen. Ettei autoa (vain) varasteta!”
27.3.2013 11.37
Erkki (eka)
Tiedän, etten tiedä...
Tämä paradoksi taitaa mennä jo ohi aiheen, mutta menköön:

”Tiedän, etten tiedä mitään” (muinaiskreikaksi ἓν οἶδα ὅτι οὐδὲν οἶδα, hen oída hoti oudén oída; lat. scio me nihil scire) on tunnettu lentävä lause, joka on laitettu antiikin kreikkalaisen filosofin Sokrateen nimiin. Lause on todellisuudessa vääristävä yksinkertaistus alkuperäisestä, ja oikeampi ilmaisu olisi "tiedän vain sen, etten tiedä".

Ks. lisää täältä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tied%C3%A4n,_etten_tied%C3%A4_mit%C3%A4%C3%A4n
27.3.2013 15.32
Urpu
Ei täysin epätyperää kirjoittaa "perumaton poisjäänti", mutta ei siinä ole mitään sen kummallisempaa kuin ajatusvirheissä yleensäkään.

Potilas on jäänyt saapumatta vastaanotolle (poisjäänti) muttei perunut aikaansa etukäteen (perumaton).