Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

26.3.2011 13.14

"Ei voi täysin poissulkea"

Katri Kaunisto ehdotti aihetta.

Katri Kaunisto haluaa kiinnittää huomiota ilmaukseen "ei voi täysin poissulkea", jota virkamiehet ja poliitikot hokevat kyllästymiseen asti. Näin Kaunisto kirjoittaa:

Sehän usein vain tarkoittaa sitä, että on mahdollista, että "Suomi joutuu nostamaan takaussummaansa", "Fukushiman ydinreaktorin ydin on sulanut" jne. Lausahduksella ihan selvästi peitellään ikäviä asioita, jotka voivat toteutua.

Google-haun tuloksien perusteella sitä käytetään yleisimmin lääketieteellisissä teksteissä. Jonkin verran myös oikeudenkäyntiteksteissä. Lisäksi "ei voi täysin poissulkea" kuulostaa kömpelöltä käännösilmaukselta.

Onko tätä jo analysoitu jossain? Ovatko muut kiinnittäneet asiaan huomiota?


Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa | Keskustele

26.3.2011 14.05
Ei ole syytä unohtaa että...
Suomalainen menee perinteisesti suoraan asiaan ja esittää sen konkreettisesti, periaatteella lyhyt virsi on kaunis virsi. Monissa muissa kulttuureissa puhujat koristelevat viestinsä sanahelinällä, johdattelevat kuulijan aiheeseen "nythän on muistettava että" -tyylisin aloituksin ja ryydittävät sanomaansa muun muassa juuri tällaisilla kaksinkertaisilla kieltoilmauksilla kuten "ei ole täysin epätodennäköistä / poissuljettua" jne.

Kun tällainen ulkomainen vaikute tuodaan suomeen, se kuulostaa kummalliselta, koska se ei kuulu perinteiseen suomalaiseen puheenparteen, vaikkei siinä ehkä sinänsä mitään moitittavaa olisikaan. Olisiko sanahelinä tarttunut suomalaisiin poliitikkoihin ja virkamiehiin tulkatun puheen kautta?
26.3.2011 20.45
Ei päde Sisäsuomessa
Savolaiselle tuo on aivan luontevaa
Vaikka tällaisen aiheen käsittelyyn savolaisen näkökulman esittäjä kerjääkin verta nenästään, sanonpa kuitenkin, että meilläpäin asiaan meneminen tuollaisen johdattelevan lauseen kautta on kohteliasta ja asiallista puhetapaa. Siinä puhuja saa lisäksi hieman aikaa asetella sanojaan, ja tarkkailla syrjäsilmällä kuuntelijoiden reaktioita, että mihin suuntaan sitä ajatusta repliikin loppupuolella kannattaisi johdatella.

Suoraan aiheeseen töytäävä on törppö, epäkohtelias tai vähintään etelän hätähousuista herrassakkia. Joka tapauksessa hyvin epäilyttävä henkilö, johon on syytä suhtautua varautuneesti, ja jolle mielellään on syytä johdantolauseiden muutamalla ylimääräisellä koukerolla osoittaa miten oikeat ihmiset keskustelevat. Vaikka eiväthän ne varsinaiset suomalaiset sitä kyllä yleensä siitäkään tajua.

Savolainen kyllä pystyy oppimaan kohteliaasta perinteisestä puhetavasta poiskin, mutta silloin tuloksena on usein Paavo Lipposmallista töykeää töksäyttelyä. Kun luonnollinen äidinmaidossa opittu ja äijäporukoita kuuntelemalla hienoviritetty puheen rytmi pakotetaan pois, katoavat helposti puheesta muutkin sävyt.

Erkki Liikanen, Seppo Kääriäinen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen sen sijaan puhuvat kauniisti savolaisen puheenrytmin säilyttänyttä kieltä. Vaikka murretta ei heidän puheensa olekaan, Kääriäistä lukuunottamatta.
26.3.2011 22.50
Ee päe sisäsuomessa
Sama savoksi
Savon Sanomien sivuilta, osoitteesta

http://www.savonsanomat.fi/viihde/pelit/savon-kaantaja/

kun löytyi savonkielen kääntäjä, kokeilin miltä edellinen tekstini näyttää sen läpi ajettuna:

" Ee päe Sisäsuomessa

Savolaeselle tuo o' aeval luontevata

Vaekka tällaese' aeheen käsittellyyn savolaesen näkökuluma' esittäjä kerjääkiv verta nenästään, sanonpa kuitenniisa, että meelläpäe' asijaam meneminen tuollaesej johatteleval laaseen kaatta on kohtelijasta ja asijallista puhetappaa.

Siinä puhuja sua lisäks hiema' aekoo asetella sanojaan, ja tarkkaella syrjäsilimällä kuuntelijjoeher reektijoeta, että mihin suuntaan sitä ajatusta repliikil loppupuolella kannattas
johatella .

Suoraa' aeheeseen töötäävä on törppö, epäkohtelijas tahi vähintää' eteläh hätähoosuista herrassakkija. Joka tappaaksessa hyvi' eppäelyttävä henkilö, johon on syytä suhtaatuva varraatunneesti, ja jolle mielellään on syytä johantollaaseehim muutamalla yljmääräesellä kookerolla osottaa mite' oekeet
ihmiset keskustelloovat. Vaekka eeväthän ne varsinaeset suomalaeset sitä kyllä ylleesä siitäkään tajuva .

Savolaenen kyllä pystyy oppimaan kohtelijjaasta perinteesestä puhetavasta poeskin, mutta sillon tuloksena o' aeka monesti Puavo Lipposmallista töökeeä töksäättelyä. Kul
luonnolline' äetinmaejossa opittu ja ejäporukoeta kuuntelemalla hienoviritetty
puhheer rytmi pakotettaam poekkeen, katovavat heleposti puhheesta muuttii sävyt .

Erkki Liikanen, Seppo Kiärijäenen, Olli Rehn ja Jyrki Kattaenen sen sijjaam puhhuuvat kaaniisti savolaesem puhheenrytmin säelyttänyttä kieltä. Vaekka murretta ee heejäm puhheisa ookkaa, Kiärijäestä lukkuunottamata."

Aika aidon pohjoissavolaiselta tuo luettuna kuulostaa, ja ihan karmean näköiseltä kirjoitettuna tekstinä. Muutama virheeksi sanottava lipsahdus sinne oli jäänyt, lauserakenteet eivät savoksi olisi aivan noin suoria, ja ihminen on kyllä savoksi itsestään selvästi "immeenen".
28.3.2011 13.34
Jouni Kemppi
Josko Savossa kaikki lapsuuteni kesät viettäneenä saisin huomauttaa että kyllä savonmaallakin joskus immeenen on ihminen. Ja kun nyt huomauttelun makuun pääsin, niin väittäisin jopa että ompi jonkin verran liian suorasukainen tuo "itsestään selvästi".

Siis ainakin meikäläisen suun savolaisosastoon, mutta minä nyt en olekaan täysverinen savolainen, olemma karjalaissavolainen (Paino KAR JALALLA), puhua (ja kirjoittaa) pälpätän koko ajan ja vastuu siirtyy kuulijalle.