Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

23.3.2012 13.53

”Ei-sanaa ei uskalleta kirjoittaa”

Jukka Suvitie ehdotti aihetta.

Jukka Suvitie kertoo kiinnittäneensä huomiota ei-sanan katoamiseen kirjoitetusta kielestä. Olisi mukava kuulla, onko muilla samantapaisia havaintoja ja onko asiaa peräti jo tutkittukin. Tässä Suvitien ajatuksia:

Olen jo useamman vuoden kiinnittänyt melkein viikottain huomiota sanaan, joka jää kirjoitetussa tekstissä puuttumaan lauseesta: ei-sanaan. Kirjanpitolautakunnan yksi päätös sai nostamaan esille tuon ainakin minun korvaani pahasti särähtävän tavan ilmaista asia. Tässä suora lause KPL:n päätöksestä:

Taseessa eikä liitetiedoissa ole erikseen esitettynä vaihto-omaisuuden alanimikkeenä ennakkomaksuja.

En tiedä, mistä on tullut tuo tapa jättää ei-sana pois lauseesta, johon se aivan selvästi kuuluu. Eikä-sana ei sitä korvaa. Mutta voisin kyllä sanoa: ”Eikä eikä-sana sitä korvaa.”

Ymmärrän, että on kyse pienestä asiasta. Mutta voisiko tämä olla alkua jollekin isommalle muutokselle suomen kielessä? Olemalla sanomatta ei annamme kiltimmän, pehmeämmän ja diplomaattisemman kuvan itsestämme. Yritämmekö Suomessa päästä kokonaan eroon ei-sanasta? Tuo voisi olla jo tutkimisen arvoinen asia.


Palaa otsikoihin | 19 puheenvuoroa | Keskustele

23.3.2012 14.03
Kati
Onko ei:n karttelu britismiä suomen kielessä?
23.3.2012 14.10
Aikuinen teini
kyllä
Mä nyt noinkaan sanois. Kyllä minä sanon että mielipiteeni on eri kuin sinulla ;-)
23.3.2012 15.01
jukka suvitie
Britismiä vai hämäläistä
Mitään sanonu! Sen tyyppisesti taidetaan ainakin Hämeessä ilmaista kieltolause. Voitaisiin ryhtyä Suomessa kilpailemaan siinä, kuka pystyy kauimmin olemaan sanomatta tai kirjoittamatta tuota kaksikirjaimista sanaa. Itse en osaa ja siksi aikuinen teini varmaan sanoo mulle EVO.
23.3.2012 17.21
Urpu
Miten niin bristismi? Ei välttämättä ihan epäouto kommentti, Kati!

Ja mikä ei:n karttelu?

Tankkasin päätöksen ja vaikuttaisi siltä, että esimerkkilauseen eittömyys on vahinko tai virhe. Muualla tekstissä kieltosanaa kyllä käytetään normaalisti.

Hämeestä ja ei:stä puheenollen: Hämeessä ei ole aivan epätavanomaista vastata "eikä" kun halutaan kieltäytyä tarjouksesta: "Sopisiko sinulle tulle meille kahville huomenna iltapäivällä" "Eikä." Herkempi saattaisi tyrmistyä, mutta se on vain hämäläistä kohteliaisuutta.
23.3.2012 18.31
samooja
muita esimerkkejä?
Tuo esimerkki minusta ei näytä tarkoituksenmukaiselta ei:n välttämiseltä. Pikemminkin huonosti muotoillusta lauseesta se on jäänyt tai päätetty jättää pois miettimättä lausetta paremmaksi.
23.3.2012 22.04
Maria Vilkuna
Ei
Iki-ihana kieltosanaton kielto tyyliin "Mä nyt noinkaan sanois" näyttää todellakin olevan länsimurteinen, kuten Ilkka Savijärvi on 1970-luvulla osoittanut. Rakennemallin uudemman käytön analyysista tuli sittemmin maankuuluksi Lari Kotilainen, jonka Kiellon lumo -kirjaaa (2007) voin suositella.

Mutta mutta: alkuperäisen kirjoittajan esimerkillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, eikä siitä kieltosanakaan ole täysin kadonnut, vaikka toista kaipaakin. Vielä negaatiolla jatkaakseni: ilmiö ei ole kovin uusi, sillä ainakin jo Paavo Pulkkisen Asiasuomen opas (8. painos 1977) varoittaa siitä.

Jostain syystä mitä perinteisimmät "kielivirheet" näyttävät kovin helposti tuntuvan nykykielen rappiolta. Ikävää tämä nykyaika.
24.3.2012 11.07
Ei britisti
Toiston puutetta, ei ”britismi”
Kuten Maria Vilkuna osuvasti osoittaa, esitetyssä esimerkissä ei ole kyse kieltosanan puutteesta. ”Taseessa eikä liitetiedoissa ole” sisältää ei-sanan, johon liittyy liitepartikkeli -kä. Siitä siis puuttuu kieltosanan toisto, ei kieltosanaa.

Kieltosanan toiston puuttuminen ei ole ”britismi”, koska englannin kielessä vastaavassa rakenteessa on kaksi kieltävää sanaa: ”neither” ja ”nor”.

”Britismi” on kummallinen muodoste, jota ei tarvitsisi yrittää lanseerata suomeen. Suomessa on jo sana ”anglismi”, tuo etenkin amatöörikielenhuoltajien suosima lyömäase, jolla on ryhdytty mäiskimään, kun ”svetisismi” on tylsynyt.
26.3.2012 10.56
Maria Vilkuna
P.S.
Asia jäi mieleen:

Veikkaisin, että "eikä"-sanan yhteydestä puuttuvan toisen kieltosanan ongelma lähtee siitä, että koko ilmaustyyppi on käytössä vain kirjakielessä. Puheessa pantaisiin varmaan kieltosana ensimmäiseksi, ts. "ei taseessa eikä liitetiedostossa...".

Katsoin laajasta murreaineistosta, josta tällaista voi hakea, ja "ei" edelsi tällaisissa aina "eikää". Lisäksi "eikä"-sanalla yhdistetyt osat olivat lähes aina lauseen loppupuolella.
26.3.2012 15.48
jukka suvitie
Samoojalle, Urpulle ja Marialle
Enpä usko, että ei-sanaa on karteltu tuossa vahingossa. Kyllä tuollaista tapaa kirjoittaa ja jopa sanoa näkee ja kuulee melkein viikottain, mm. HS:ssa ja radiossa. Kun lause rakennetaan niin kuin esimerkissä ja varustetaan tarpeellisella ei-sanalla, tulee hiukan tahmea: "Ei taseessa eikä liitetiedoissa ole erikseen esitettynä...jne. Mutta ihan sujuvaa olisi jo: "Vaihto-omaisuuden alanimikkeenä ennakkomaksuja ei ole erikseen esitettynä taseessa eikä liitetiedoissa." Negaatiopainoa siis lauseen loppupuolelle kuten Maria kommentoi.
26.3.2012 18.04
Onko näin?
"Suomessa on jo sana ”anglismi”, tuo etenkin amatöörikielenhuoltajien suosima lyömäase, jolla on ryhdytty mäiskimään, kun ”svetisismi” on tylsynyt."

Tieteen pyhää pakkoenglantia ei saa loukata?
26.3.2012 19.05
Urpu
Voit olla oikeassakin. Oli miten oli, varmaa on, ettei kyse ole sen enempää diplomaattisuuden tavoittelusta kuin ei-sanan vieroksunnastakaan!

Enpä ole kuitenkaan itse esimerkin kaltaisiin eittömiin lauseisiin törmännyt sen kummemmin päivittäin, viikoittain kuin kuukausittainkaan.
13.4.2012 11.11
HH
Nyt kyllä ei kyllä!
Kyllähän se niin on, että ei-sana jätetään usein pois lauseista. Samaan aikaan taas kyllä-sanaa käytetään sitäkin enemmän. Kyllähän se tuo myönteisemmän sävyn kieleen, kun vahvana kieltosanana käytetty "ei" korvataan negatiivisilla päätteillä, kuten -tta, -ttä. Tä? Muutos kielessä kyllä voi tapahtua, mutta ei-sana ei kyllä voi koskaan hävitä suomen kirjakielestä, koska tiettyjä asioita ei voi ilmaista riittävän hyvin ilman ei-sanaa. Lauseen "Sinne ei saa mennä" voi kyllä korvata lauseella "Sinne on pääsy kielletty", mutta miten esimerkiksi lause "Toiveeni ei toteutunut" korvattaisi. "Toiveeni oli toteutumatta" särähtää korvaan (tai silmään, miten sen nyt ottaa), eikä lausetta oikein muulla tavalla voi kirjoittaa, jos ei-sana halutaan jättää pois.
13.4.2012 14.16
Pläsipää
Toiveen toteutumattomuus
Lauseen "Toiveeni ei toteutunut" voi helposti korvata kieltoverbittömällä lauseella "Toiveeni meni plömhin" tai jollain vastaavalla kirjakielisellä ilmauksella.
14.4.2012 10.58
Urpu
Jaa jaa
Toiveesi jäi toteutumatta. Ei särähdä korvaan eikä pistä silmään. Oli miten oli, tämä aihe on tosi kaukaa haettu. Vai ounasteleeko joku tosissaan, että Suomessa yritettäisiin hankkiutua eroon ei-sanasta? Haloo.
16.4.2012 7.32
Laura Kataja
Puuttuva ei
Ennen kaikkea Urpulle ja HH:lle: tuosta tulee vastustamattomasti mieleen se kuuluisa aggressiivi, jossa kielteisyyttä ei suinkaan vältellä vaikka itse kieltosana pois jääkin: "Hitot se mitään osannut!"
16.4.2012 13.20
Urpu
Tuolla mitään tekemistä tämän asian kanssa ole! Katso Maria Vilkunan kommentti yllä, otsikkona "Ei".

Joka tapauksessa: täällä mistään eistä olla eroon hankkiutumassa!
16.4.2012 14.44
Positivisti
Pseudoaggressiivi
Laura Kataja, en muista koskaan ennen nähneeni saati kuuleeni sellaista ilmausta kuin "Hitot se...". Mistähän se on peräisin?

Aito aggressiivi alkaa "Vittuse" tai vanhemmassa kielessä "Paskat se". Jos arkailee kirjoittaa näin tai jos pelkää ilmauksen jäävän sensuurin hampaisiin, kuten hyvin voi käydä, on parempi kirjoittaa vain aggressiivista. Esimerkki selventää, väännelty esimerkki sekoittaa.

Kirjakielistävää vääntelyä toki on harrastettu kielenhuollossakin. On tapana tuomita "alkaa tekemään" muka puhekielisyytenä, vaikka todellinen puhekielinen muoto on "alkaa tekeen". Mutta siitä älköön otettako esimerkkiä!
2.5.2012 19.24
jake
keskustelun sävy
Luulisi, että tämäntasoisella foorumilla osattaisiin jo keskustella analyyttisesti ja asiallisesti. Mutta EI - ihan samaa "urputtamista" kuin ihan liian monilla muillakin keskutelufoorumeilla nykyisin. Nettikeskustelun opetus kouluissa on vielä todella lapsenkengissä, mikä näkyy kaikilla tasoilla valitettavasti.
3.5.2012 14.48
savolainen
tähänkö otsikonkin tarvii?
Ihan asialliselta keskustelultahan tämä näyttää.

Ei- sanan välttely on savolaiseen keskustelutapaan niin olennaisesti kuuluva asia, että sieltä etelään työn perässä muutettuani piti tosissaan opetella sanomaan ja kirjoittamaan suoraan ei tai kyllä. Kun kotiseudun kieleen kuului niin luonnostaan konditionaali ja pari lieventävää sanaa lisäksi. "Ehkä tuotakin voisi harkita.. eli suattaahan se olla niinnii"