Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

31.8.2012 11.56

Bloggaajaolentona essiivistä

Sijansa tälläkin sijalla.
Toimittaja Anu Silfverberg kirjoittaa Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (31.8.2012) ”äitikortista”. Hän on hermostunut muusikko Björkin tavasta paheksua ”äitinä” Pussy Riotin kohtelua Venäjällä.  Olisi paheksunut muuten vaan; äitinä ”voi olla vaikka sitten ihan omille lapsilleen”.

Toimittaja antaa muitakin esimerkkejä rajaavasta roolien ottamisesta: Vain eläkeläisenä voi puhua eläkkeistä. Vain avaruudessa käyneenä avaruudesta. Vain miehenä miesten asioista. Vain aseharrastajana aseista.

Essiivi tuntuu olevan käyttökelpoinen sijamuoto, kun omille sanoille halutaan antaa erityistä painoarvoa ja tavoitella vakuuttavuutta. Kuinka laimeaa onkaan ”minä olen sitä mieltä, että”; kuinka ponnekas onkaan ”kielen asiantuntijana”.

Essiivi-nimisellä sijamuodolla on kielenkäytössä monia tehtäviä (ks. Iso suomen kielioppi). Kielioppikuvaus kiinnittää huomiota myös niihin tapauksiin, joissa essiivimuotoa käytetään lauseen alussa: Presidenttinä hänen täytyy olla esimerkkinä ’koska hän on presidentti’; Sinuna en lähtisi sinne ’jos olisin sinä’. Näissä tapauksissa essiivisijainen lauseke siis voi saada kausaalisen tai konditionaalisen tulkinnan.

Tuntuu, että joissakin tekstilajeissa tällainen essiivin käyttö on suorastaan ensisijaista. Essiivi tuottaa paitsi kausaalisia ja konditionaalisia tulkintoja, myös vahvaa arvottamista ja suostuttelevuutta.

Mitäpä olisi esimerkiksi poliittinen puhe tai mielipidekirjoitus ilman essiivistä oloutumista asiantuntijaksi: Pienen ja keskisuuren ihmisen puolustajana voin sanoa, että missä EU, siellä ongelma. Suoraselkäisenä suomalaisena olen sitä mieltä, että lasten kotikasvatukseen pitää kiinnittää voimakasta huomiota.

Essiivi tuntuu sopivan parhaiten yleisesti arvostettuihin rooleihin. Vaikka kai oma viehkeytensä on myös köyhänä ja kipeänä esiintymisessä? Genretutkijana uskon, että se suorastaan kuuluu joihinkin tekstilajeihin.


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

1.10.2012 11.19
Emmi Hynönen
Essiivistä
Essiivitutkijana [sic] minua harmittaa, että tämä kiinnostava blogikirjoitus on mennyt minulta vallan ohi. Olen tutkinut sijaa aineistolähtöisesti, ja asia on niin, että konditionaalis-kausaaliset käytöt kuuluvat nimenomaan kirjoitettuun kieleen. Aineistoni on tosin jo sen verran iäkästä, että mahdollisia uusia muotirakenteita en siitä esiin saa. Olen kyllä kiinnittänyt huomiota mainitsemaasi rakenteeseen erityisesti nettikeskusteluissa.

Mainitsemassasi rakenteessa kirjoittaja tosiaan ilmaisee rajauksen, jota vasten lauseen, virkkeen tai kappaleen sisältöä tulee tulkita. Vastaavaa rakennetta tapaa muistakin kielistä. Aina ei voi katsoa olevan kyse vaikuttamaan pyrkimisestä, vaan rajaus voi olla neutraalikin. Tutkimuksen näkökulmasta onkin mielenkiintoista, milloin ja miten konditionaalis-kausaalinen tulkinta syntyy.