Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

19.5.2014 14.32
Vesa Heikkinen

Astalon paluu

Vappuna kaikki oli toisin.

Kaluja, kaunisteita takoi vaan, ei murhan astaloita milloinkaan. Näin runoilee Eino Leino Nykysuomen sanakirjan mukaan. Viime vuosisadan alkupuolen ”nykykieltä” kuvaava sanakirja kertoo, että astalo on harvinainen sana, jolla viitataan aseeseen tai lyömäkaluun.

Suomen sanojen alkuperä -teos taas antaa olettaa, että sanan juuret ovat venäjän sanassa, joka tarkoittaa sauvan tai kepin terävää kärkeä. Sama venäjän sana viittaa myös teräväkärkiseen keppiin, jolla hoputetaan vetoeläimiä.

Hyvin harvinaisesta sanasta taitaa joka tapauksessa olla puhe. Nykyajan nykykieltä kuvaava Kielitoimiston sanakirja toteaa, että kyse on ”vanhentuneesta” sanasta, joka tarkoittaa tilapäistä lyömäasetta.

Juuri tällaiset harvoin käytetyt vanhat sanat tuntuvat miellyttävän osaa ristisanatehtävien laatijoista! Aikamoisia sana-anarkisteja he?

Astalo siis uinui pitkään rauhassa, ja siihen saattoi kompastua vain sanaristikossa. Mutta vappuna kaikki oli toisin. Astalosta tuli hetkeksi valtakunnan ykkösuutinen, ja kuoleman kielissä ollut sana sai uutta henkeä.

Mutta kuka sen astalon oikein kaivoi esiin sanojen varastosta? Poliisiko? Ja miksi astalouutiset tuppasivat huvittamaan, vaikka asia oli vakavahko?


Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa | Keskustele

19.5.2014 15.27
Oili Valkila
Astalon paluu
Astalo on tosiaan vanhentunut sana, mutta muutaman vime vuoden aikana sitä on taas alkanut kuulua, eikä vain vanhemman väen puheessa. Tuo vapun astalo ei siis ollut yksittäinen ilmiö.
Joskus hyvä sana voi palata, joskin sen merkityskenttä on ehkä hiukan muuntunut. No, ovathan ne sanojen merkitykset yleensäkin kuin ameeboja.
19.5.2014 17.30
Timo
Lakikielen jäänne
Astaloa ei varsinaisesti kaivettu naftaliinista nyt vappuna, vaan luullakseni viime vuosisadan alkupuolella lakikieleen. Lakiterminologiassahan se tarkoittaa asetta tai tilapäisesti aseena käytettyä esinettä, joka ei kuitenkaan ole terä- eikä tuliase, siis lähinnä tylppää lyömäasetta. Sitä en osaa suoralta kädeltä sanoa, kuka sanan alun perin keksi ottaa lakikielen käyttöön.
20.5.2014 0.21
Rakentaja
Sana tarpeeseen
En ole astalo-sanaa kenenkään kuullut käyttävän puheessa, mutta viranomaistekstissä se on ollut käytössä, tarkoittamassa yleiskäsitteenä lyömiseen käytettyä esinettä joka ei ole teräase. Siis vaikka aidanseivästä, puntaria, pöydänjalkaa tai muuta kättä pidempää.
Poliisin käyttöön tuollainen sana onkin ihan tarpeen. Kun tiedetään että jollain on lyöty, ei nyrkillä eikä puukolla, ei tiedetä tarkemmin millä. Lyöty astalolla, lyhyesti ja selkeästi. Ei tarvitse jäädä konstaapelin pohtimaan vaan pöytäkirjan kirjoitus etenee.
20.5.2014 0.23
tk
Astalosta
Astalo löytyy vanhoista lakiteksteistä, esim. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1889/18890039001.
20.5.2014 8.42
Vesa Heikkinen
Kiitos kiinnostavista kommenteista! Totta, kyllähän astalo on ollut käytössä myös säädös- ja viranomaisteksteissä. Ja käsittääkseni myös dekkareissa yms. rikoskirjallisuudessa.
20.5.2014 9.23
Laura Kataja
Puukkoja ja puntareita...
Minä olen kyllä tuota astaloa kuullut, paitsi viranomaiskäytössä, niin hiukan leikillisesti käytettynä, samassa merkityksessä kuin "kättä pitempää". Peäpallomaila, harjanvarsi, kaulin lyömaseena käytettynä.
20.5.2014 16.19
Ari Lahdenmäki
Poliisitiedotteissa
Poliisi on käyttänyt tiedotteissaan astalo-sanaa kauan. Muistan ainakin Ilta-Sanomien toistelleen sitä tiuhaan. En usko, että sana on huvittanut yhtä paljon kuin vappuna silloin, kun sitä on käytetty kuvaamaan tilapäistä lyömäasetta esimerkiksi henkirikoksen yhteydessä. Minusta vappuastalo huvitti kommentoijia siksi, että poliisi sanoi lippukeppejä "teroitetun astaloiksi". Poliisin näkemys oli vähintäänkin kyseenalainen.
21.5.2014 9.10
Vesa Heikkinen
Kyllä, astalo-sanaakin käytetään ja tulkitaan kulloisessakin tekstiyhteydessä ja kielenkäyttötilanteessaan. Vappuna kävi niinkin, että tämä harvoin ja vain joissakin tekstilajeissa käytetty (erikoiskielen?) sana otettiin käyttöön laajasti monenlaisissa tekstilajeissa. Kyse on varmaankin myös siitä, että muuten yleiskielisissä teksteissä sana on erityisyydessään kohosteinen. Osuu siis silmään ja sattuu korvaan :)
21.5.2014 9.54
Huvittunut
Kuvaavaa ”virkakieltä”
”Astalo” oli rikoslaissa noin vuosituhannen vaihteeseen asti. Siksi sitä käytettiin jonkinlaisessa virkakielessä: sana ajateltiin jotenkin viralliseksi, koska se oli lakitekstissä rikoksen tunnusmerkistössä (rikoslain 24. luvun 1. §:ssä).

Kuvaavaa on, että sellainen pönäkkä virkakielisyys saattaa jäädä elämään senkin jälkeen, kun sanaa ei enää ole edes lakitekstissä. Tässä tapauksessa se siis poistettiin jo jokin aika sitten, ja esitöissä (hallituksen esityksessä) selitettiin:

”Kotirauhaa suojaavien pykälien sisältö on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vahvistettu vuonna 1889. Sen vuoksi säännöksissä puhutaan sellaisista valtioelimistä (keisarista ja valtiosäädyistä) joita ei enää ole olemassa tai joiden nimi ja asema ovat muuttuneet. Vaikka tästä ei suoraan aiheudukaan tulkintaongelmia, vanhentuneet säännökset ovat vaikealukuisia. Niissä on myös muita sanoja, joita nykyään käytetään harvoin tai eri merkityksessä, kuin mitä niillä on alun perin tarkoitettu. Tällaisia ovat ainakin ’kartano’ ja ’astalo’.”

Voiko siis olla ihan vakavalla naamalla, kun joku selittää tärkeänä jotain ”astalosta”?
4.6.2014 17.53
Urpu
Kyllähän astaloa on käytetty tuon tuostakin. Oliko se nyt viisi vai kymmenen vuotta sitten, kun MTV3:n uutistenlukija kertoi, että jossain rikosasiassa "lyömäaseena oli käytetty astaloa".