Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

14.1.2011 13.51

Agricolan adpositiot

Niin maan päällä kuin myös kielen alla.

Mikael Agricolan Abckiria (Abckirja) on ensimmäinen suomenkielinen teos. Se ilmestyi todennäköisesti vuonna 1543.

Lähes 500 vuotta ilmestymisensä jälkeen sen ja muiden Agricolan teosten vaikutukset näkyvät yhä suomen kirjakielessä, vai pitäisikö sanoa yleiskielessä. Näin voi ajatella myös Heidi Salmen väitöskirjan perusteella. Salmen tutkimus Mikael Agricolan teosten kielen ala-, ylä- ja pää-vartaloiset adpositiot tarkastetaan lauantaina 22. tammikuuta Turussa.

Adpositioita ovat pre- ja postpositiot. Tutkittavana ovat siis sellaiset ilmaukset kuin  "ne ouat kirotuxen alla", "Te oletta Hercuisa elenyet maan päle" ja 'swri surkius Cuckulaisten päle" ja "ele rupe miten ala wöö".

Salmi muistuttaa, että Agricolan kieli on pääosin käännöskieltä ja Agricolan tekstien lähdekielet (saksa, ruotsi, latina ja kreikka) ovat vaikuttaneet Agricolan adpositioihin. Hän tutkii myös sitä, mitkä Agricolan kielen adpositiorakenteista ovat säilyneet nykypäiviin asti.

Monia Agricolan adpositioista on tietoisesti karsittu yleiskielestä juuri niiden vieraslähtöisyyden takia. Osa Agricolan adpositioista on kuitenkin yhä käytössä, vieläpä nykyisissä tehtävissä.

Esimerkiksi "maan päällä" on kovassa käytössä nykyäänkin: "Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maanpäällä niin kuin taivaassa."


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

14.1.2011 14.18
Erkki
Miihkailin äidinkieli tuskin suomi
Mites tää on. Kun on kinattu Agricolan äidinkielestä. Eivätkö nämä adpostitot vai mitä ne oli, ole juuri vankka todiste siitä, ettei hemmon äidinkieli ole ollut ainakaan suomi, kaukana siitä.
14.1.2011 17.41
Erkki
Tuskinpa...
...noita adpositioita voi käyttää todisteena Agricolan äidinkielestä suuntaan tai toiseen, kun suomen kirjakieltä vasta oltiin luomassa eikä missään ollut mallia suomen tyyppisestä kirjakielestä.
14.1.2011 17.56
Vesa Heikkinen
Tuosta Agricolan äidinkielestä on taitettu peistä. En oikein tiedä, mikä on nykytutkimuksen ns. viimeinen sana asiassa. Ruotsi lienee vahva veikkaus, ehkä jonkinlaisesta kaksikielisyydestäkin voi puhua?

Heidi Salmi näkyy kirjoittavan mm. näin tuossa väitöstutkimuksessaan:

"Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Agricola on noudattanut adpositioita
kääntäessään useammin ruotsin- ja myös saksankielistä mallia ja harvemmin
latinan- ja kreikankielistä mallia. Tämä tutkimustulos on linjassa Agricolan
Uutta testamenttia ja sen erikielisiä lähdetekstejä tutkineen Itkonen-Kailan
(1997) tulosten kanssa. Tulos on odotuksenmukainen myös sikäli, että ruotsi ja
saksa ovat analyyttisempia kieliä kuin latina ja kreikka, ja niissä esiintyy enemmän
prepositioita. Ruotsi on myös näistä lähdekielistä Agricolan parhaiten,
ainakin äidinkielenomaisesti, hallitsema kieli."

Yleisemminkin on kai arveltu, että Agricolan äidinkieli oli ruotsi ja että hän oppia suomeakin jo lapsena. Tähän viittaavat joidenkin tutkijoiden mukaan Agricolan kielen kaakkoishämäläiset piirteet.

Kai tässä yhteydessä voi Wikipediaankin luottaa?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

Ja ehkäpä blogin lukijoissa on sellaisiakin, jotka tietävät asian tismalleen? Ettei tartte oman hataran muistitiedon ja wikitiedon varassa olla :)
14.1.2011 19.01
Erkki
Miten lienee?
Nykytutkimuksesta en tiedä, mutta vanha opettajatieto on tämmöistä (mitä Wiki-tietokin taitaa kuvastella):

"Pernajan pitäjä sijaitsee rannikolla Porvoon itäpuolella. Se oli 1500-luvulla kuten nytkin enemmistöltään ruotsinkielinen. Siksi on joskus arveltu, että Agricolan äidinkieli olisi ollutkin ruotsi. Suomea hänen äidinkielenään puoltavat kuitenkin mm. seuraavat todisteet:

Vanhojen paikannimien perusteella on päätelty, että Pernaja oli melko myöhään suurimmaksi osaksi suomenkielinen.

Agricolan kieli sisältää murrepiirteitä, joita tavataan yhä Pernajan lähipitäjissä mutta ei muissa suomen murteissa.

Agricolan kieli sisältää sellaisia fennistisiä piirteitä, mm. lauseenvastikkeita, ettei vieraskielinen opi niitä hevin käyttämään.

Lisäksi hänellä on kansanomaisia sananparsia ja sanontoja.

Tietenkin on mahdollista, että Agricola oli jo kotiseudullaan oppinut myös ruotsia ja hän oli kaksikielinen."

16.1.2011 20.34
Jukka K. Korpela
Maan päällä oli Agricolalle maassa
Lainaus ”Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maanpäällä niin kuin taivaassa” on näköjään otettu vuoden 1992 raamatunsuomennoksesta. Siinä on todellakin tuollainen outo pilkku, jolla ehkä on jokin moderni teologinen ulottuvuus. Mutta ”maanpäällä” oli kyllä lainaajan virhe.

Outoa muuten, että käännösperinteessä on ilmeisesti aika systemaattisesti käännetty asioiden järjestys. Alkutekstissä on ”genestheto to thelema sou hos en ourano kai epi tes ges”, joka kai suoraan käännettynä olisi ”tapahtukoon sinun tahtosi mukaan taivaassa kuten myös maan päällä”. Kaipa tuntui siltä, että ajatus on väärin päin, joten... se käännettiin ”oikein päin”.

Mutta siitähän minun piti kirjoittamani, että Agricolan Uuden testamentin suomennoksessa on kyllä ”Olcon sinun tactos nin maasa/ quin on Taiuais.” (Matt. 6:10). Kohta säilyi olennaisesti samanlaisena vuoden 1642 Raamatussa: ”Olcon sinun tahtos nijn maasa cuin taiwais.” Vuoden 1776 Bibliassa on kieli- ja kirjoitusasu jo varsin lähellä nykykieltä: ”Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin taivaassa.” Vasta vuoden 1938 suomennoksessa on ”maan päällä”.

Tässä kohdassa siis ”maan päällä” on uusi ilmiö, johon ehkä on johtanut se, että ”maassa” on koettu epämääräiseksi tai jopa epäsuotavia mielleyhtymiä aiheuttavaksi – onhan ”maassa” myös ’maan sisässä’.