Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vesa Heikkinen Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.

rss

2.3.2011 10.17

(Perus)suomalainen identiteetti ja suomi

Usko yhteiseen kansaan on pelottavan vahva.

Perussuomalaisten vaaliohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten suostuttelevissa teksteissä nojataan kestämättömiin alkuoletuksiin. Vahvin oletus tässä tekstissä on se, että meillä on jokin yhteinen kansa, jolla on yksi graniittiin hakattu ja pirtin hirsiseinään naulattu kansallinen identiteetti.

Ohjelman mukaan kansallinen identiteetti rakentuu sellaisista asioista kuin
"kieli, tapakulttuuri, taide, oikeuskäsitykset, luonto, myytit ja uskomukset". Perussuomalaiset siis väittävät, että nämä olisivat suomalaisilla jotenkin erityisiä ja kaikille suomalaisille yhteisiä: "yhteisen kansallisen identiteetin" perusta. Ja toisinpäin: ollakseen (kunnon perus)suomalainen on ajateltava ja toimittava tuon yhteisen kansallisen identiteetin mukaisesti.

Tuota, mitenkäs tämä nyt oikein on, hyvät ihmiset? Kivaa kai, että perussuomalaiset nostavat jalustalle yhden kielen eli suomen, mutta...

Minun käsittääkseni suomalaisuutta tai erilaisia suomalaisuuksia on rakennettu ja rakennetaan menestyksekkäästi myös muilla kielillä: ruotsilla, romanilla, saamen kielillä, suomalaisella viittomakielellä, karjalalla, englannilla, venäjällä, somalilla, virolla ja niin edelleen. Suomessa puhutaan tätä nykyä 150:tä kieltä.

Perussuomalaisten kieli- ja kulttuuripolitiikassa olisi usemmankin jutun juurta, mutta ei jaksa. Esimerkiksi käsitykset historianopetuksesta, modernista taiteesta ja englanninkielisestä populaarikulttuurista ovat vähintäänkin, no, kummallisia. Epäkriittisiä. Siis minun mielestäni.


Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa | Keskustele

2.3.2011 15.22
Ulla Tiililä
Tutkimuslinkki
Ohessa linkki yhteen kansa-tutkimukseen.

http://kuviteltukansa.utu.fi/
3.3.2011 1.13
Jukka K.Korpela
Politiikkaa vai jotain muuta?
On tietysti ymmärrettävää, että jokainen veljineen haluaa sanoa oman sanansa politiikasta, kun vaalit ovat lähellä ja asetelmat näyttävät kovasti muuttuneen. Jos kuitenkin Kotuksen blogista halutaan tehdä taas yksi vaalijulistusten foorumi, niin olisiko syytä kutsua kaikki puolueet esiintymään vai sallitaanko vain ne, jotka ovat jotenkin edusteilla vakiokirjoittajien joukossa ja muutenkin hyväksyttävää väkeä?

Jos minulla olisi taipumusta dramatisointiin, niin saattaisin kuvailla, kuinka vanhan ajan kielimiehet kääntyilevät haudoissaan, kun kieliasioihin ja kai kielitieteeseenkin vedoten halutaan kiistää ajatus Suomen kansasta ja sen identiteetistä.

Mutta kun ei ole, niin sanonpa vain, että jos jokin saisi minut hämmästyksekseni äänestämään perussuomalaisia, niin se varmaankin olisi tuollainen objektiivisuuden valekaavussa esiintyvä mutta aika alaston puoluepolitiikka, joka toki ei erikseen käske äänestämään mitään vanhoista puolueista, kunhan vain hyökkää yhtä puoluetta vastaan.
3.3.2011 7.43
Vesa Heikkinen
Korpela, kiitos. Olen tarjonnut sinulle aiemminkin lukuvinkkejä, tässä vielä yksi: Ideologinen merkitys kriittisen tekstintutkimuksen teoriassa ja käytännössä (SKS, 1999). Kyse on kielitieteellisestä väitöskirjastani, jossa pohdin muun muassa sellaisia asioita kuin ideologiset merkitykset ja niiden luonnollistuminen ja luonnollistaminen.

Tässä blogimerkinnässä käytän yhtä vaaliohjelmaa esimerkkinä merkitysten tietoisesta luonnollistamisesta. Varmasti muutkin vaaliohjelmat ovat tässä mielessä otollista luettavaa.
4.3.2011 11.55
Jouni Kemppi
Yucca kirjuutteli notta: "joka toki ei erikseen käske äänestämään mitään vanhoista puolueista, kunhan vain hyökkää yhtä puoluetta vastaan."

On muuten huvittavaa kuinka hyvin tuo Soinin lanseeraama "Vanhat puolueet" on alkanut korvata aiemmin käytettyjä kolmea suurta/isoa puoluetta. Taisi taannoin käydä niin että Katainenkin puhuessaan Kokoomus/SDP/Keskustasta sortui puhumaan vanhoista puolueista.
4.3.2011 20.55
Jukka K. Korpela
Rehellisyyttä, pyydän
Kun kirjoitat yhtä tiettyä, vakiintuneita puolueita aika lailla pelottavaa poliittista puoluetta vastaan, olisi oikein ja rehellistä tehdä se aidon poliittisesti, poliittisella foorumilla ja verhoamatta asiaa tieteen valekaapuun. No et sinä sitä kovasti yrittänytkään, sillä ei jutussasi ollut siteeksikään edes tieteellisiä fraaseja, analyyseista nyt puhumattakaan. Tarkastelusi on silkkaa poliittista argumentointia – ja lisäksi demagogiaksikin aika kehnoa.

Naurismaan aidatkaan eivät usko,että olisit kaivanut väitöskirjasi naftaliinista ihan akateemisesta mielenkiinnosta tai että ihan vaan esimerkiksi otit hyökkäyksesi kohteeksi juuri sen ainoan vaaliohjelman, joka herätti poliittiset intohimosi.
4.3.2011 22.48
Vesa Heikkinen
Korpela, jos maltat lukea merkintäni kiihtymättä, huomaat ehkä, että sanon käyttäväni perussuomalaisten ohjelmatekstiä esimerkkinä tietynlaisiin alkuoletuksiin nojaamisesta. Tätä voidaan analysoida kielitieteellisesti hyvinkin täsmällisin käsittein. Juuri tuota analyysitapaa esittelen väitöskirjassani. Ei sitä edes tarvinnut kaivaa naftaliinista, on käytössä päivittäin.

Et ehkä huomannut, että merkinnässäni on myös kysymys lukijoille, sinullekin. Liittyy asiaan. Puhuttaisiinko siitä yhden yhtenäisen suomalaisuuden rakentamisesta välillä; ei siitä, että persuja, nyyh, taas sorsitaan :)

5.3.2011 13.20
Jukka K. Korpela
Pilvipuheesi ei kiihdytä eikä edes naurata
Et ole esittänyt yhtään mitään edes näennäisesti tieteellistä käsitettä saati analyysia tässä keskustelussa. Väitteesi väitöskirjasi hienoudesta ja merkityksestä eivät tämänkään takia vakuuta. Jos sitä päivittäin käyttämällä päädyt sellaiseen kuin tässä, siis poliittisiin hyökkäyksiin ja pelotteluun heiveröisin perustein, hanki parempaa luettavaa.

Graniittiin hakkaaminen ja pirtin hirsiseinään naulaaminen tuskin ovat tieteellisiä käsitteitä. Ne ovat ns. olkiukkoargumentteja vailla asiallisuuden häivääkään.

Kun ingressinomainen valmiste otsikkosi alla käyttää ilmausta ”pelottavan vahva”, missiosi on ilmeisen poliittinen. Se, että sinä ehkä uskot päätyneesi siihen tieteellisellä tutkimuksella, ei ole kovin kiinnostavaa.

Kysymyksesi, johon tivaat vastausta, oli tämä: ”Tuota, mitenkäs tämä nyt oikein on, hyvät ihmiset?” Ei tuosta jaksa kiihtyä eikä sille viitsi edes nauraa.
5.3.2011 16.04
Vesa Heikkinen
Niin, ehkä tämä on tekstilajikysymys. Eiväthän nämä varsinaisesti tieteellisiä artikkeleita ole, nämä blogimerkinnät. Näissä teksteissä on hyvinkin sallittua ja jopa suotavaa se, että kirjoittajat ottavat myös kantaa.

Muutenkin olen sitä mieltä, että kielitieteellisistä asioista pitäisi pystyä puhumaan ja kirjoittamaan myös muulla kuin tieteenalan erikoiskielellä. Esimerkiksi sellaiset ilmaukset kuin luonnollistaminen ja luonnollistuminen ovat kyllä käytössä myös tutkimuksissani, samoin alkuoletus.

Kirjoitukseni toinen puoli on se, että ihmettelen yhden kielen eli suomen erityiseksi väitettyä suhdetta "suomalaiseen identiteettiin". Oikeastaan siitä kysyin lukijoitteni mielipidettä. Minusta tuollainen "yksi kieli, yksi kansa" -ajattelu on varsinkin näinä aikoina pelottavaa. Ja väitteet yhtenäisestä suomalaisesta kansallisesta identiteetistä, jota rakennetaan yhdellä kielellä, kaikin puolin sanonko mistä.

5.3.2011 21.04
Jukka K. Korpela
Sano toki
Kirjoitit: ”Ja väitteet yhtenäisestä suomalaisesta kansallisesta identiteetistä, jota rakennetaan yhdellä kielellä, kaikin puolin sanonko mistä.”

Sano toki. Olisi paljon mukavampaa, jos et esittäisi poliittisia hyökkäyksiä muka kielitieteellisinä, edes populaaritieteellisinä.

Kerrotko samalla, mistä lainasit sanat ”yksi kieli, yksi kansa”? Vai olivatko nekin sinun keksimäsi fraasi ja sinun rakentamasi olkiukko, jota on niin mukava mäiskiä?

Jos keskustelun tässä vaiheessa sanot jotain siitä, mistä oikeastaan kysyit lukijoittesi mielipidettä, niin olisikohan syytä pieneen itsekritiikkiin? Ensinnäkin alkuperäisen kirjoituksesi ”kysymys” on hämärä, sekava ja lähinnä retorisen näköinen. Eipä uusi yrityskään järin selkeältä näytä.

”Kysymys” vaikuttaa kovin johdattelevalta, niin että odotettu reaktio on samanmielisyyden hymistely. Pitäisi olla samaa mieltä kanssasi, kun lyöt yhtä vaaliohjelmaa kuin vierasta sikaa etkä edes lainaa siitä kuin kaksi katkelmaa ja nekin väärin. Kritiikkisi kohde on vain Vesa Heikkisen mielen rakennelma, jonka hän on askarrellut lukiessaan tai silmäillessään vaaliohjelmaa.

Sanat ”kieli, tapakulttuuri, taide, oikeuskäsitykset, luonto, myytit ja uskomukset” ovat kyllä peräisin ohjelmasta, mutta sitaattisi on silti väärä, koska ohjelmassa niitä ei esitetä asioina, joista kansallinen identiteetti rakentuu, vaan esimerkkeinä asioista, jotka vaikuttavat jokaisen kansan identiteettiin. Ilmaus ”yhteinen kansallinen identiteetti” taas esiintyy ohjelmassa yhden kerran eikä suinkaan sellaisessa yhteydessä kuin sitaattisi väittää.

Käsitys kansallisesta identiteetistä jonain graniittiin hakattuna ja pirtin seinään naulattuna on, kuten jo mainitsin, sinun esittämäsi näkemys. Toki esität sen vain voidaksesi lyödä sen lyttyyn, mutta harrastat siis varjonyrkkeilyä.

Jos haluat sanoa, että kansallista identiteettiä ei pitäisi olla tai sitä ei saisi rakentaa, niin sano toki sekin suoraan. Mutta älä keksi muille ihmisille ”alkuoletuksia”. Ei kukaan muu kuin sinun keksimäsi mielikuvitusolennot tee sellaisia ”alkuoletuksia”, joita leimailet ties miksi. Puhe kielen, tapakulttuurin jne. vaikutuksesta on nimenomaan historiaan viittaamista, ei johonkin myyttiseen alkutilaan.
7.3.2011 10.58
Vesa Heikkinen
Kyllä suomalainen identiteetti annetaan tässä mainitsemassani tekstissä selviönä. Ei siis ole (ainakaan pelkästään) minun mieleni tuotosta.

Ilmaus tuodaan tekstiin ensimmäisen kerran luvun kaksi ensimmäisessä kappaleessa: "Tämä ei kuitenkaan ole vielä vienyt tai vähentänyt merkitystä itsenäisyydeltämme, omaleimaisuudeltamme tai suomalaiselta identiteetiltämme." Oletus siis on, että meillä on sekä itsenäisyys, omaleimaisuus että suomalainen identiteetti. Me-viittaukset vahvistavat merkitystä, jonka mukaan nämä ovat nimenomaan "meidän" omiamme.

Blogimerkinnässäni siteerasin tätä kohtaa: "Yhteinen kansallinen identiteetti edistää myös kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on koko yhteiskuntasopimuksen perusta, ja epäitsekkyyden ja lähimmäisenrakkauden turva." Tässähän yhteinen kansallinen identiteetti annetaan informaatiorakenteessa tuttuna asiana ja lauseen temaattisena lähtökohtana. Lauseprosessi on mielenkiintoinen: abstraktio "yhteinen kansallinen identiteetti" esitetään jopa (metaforisesti) materiaalisen toimijan kaltaisena edistäjänä, jolla on vahva suhde toiseen abstraktioon eli kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Teksti on täynnä tämänkaltaista abstraktia kielenkäyttöä, jossa kansaan liittyvistä käsitteistä tehdään olevia ja tosia näyttämällä ne osallistujina konkreettisissa prosesseissa. Sen sijaan tekstissä ei lähdetä purkamaan esimerkiksi määrittelevin suhdelauseisin sitä, mikä on kansa, mitä kulttuuri, mitä kansallinen identiteetti, mitä kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunne. Suhdelauseita tekstissä kyllä riittää, mutta ne ovat enemmänkin arvottavia kuin selittäviä tai kuvailevia: "itsenäinen ja vauras Suomi on globaalistikin tarkastellen koko maapallomme ihmeellisimpiä saavutuksia".

Selvemmin sanottuna teksti yleistää rankasti ja samalla suostuttelee (jos tarkastellaan tekstin tuottamia interpersoonaisia merkityksiä) lukijoita näiden yleistysten puolelle. Samalla kun kuvataan, miten asiat (tekstin mukaan) ovat, suostutellaan lukija hyväksymään nämä "tosiasiat" ja ajattelemaan ja toimimaan niiden mukaan. Tämä jos mikä on operointia ideologisten merkitysten (me ja muut -vastakkainasettelun sekä hyvä ja paha -vastakkainasettelun) maailmassa.

9.3.2011 0.14
Jukka K. Korpela
Yhä oudompaa moittimista
Ihanko sinä tosissasi moitit poliittista ohjelmaa siitä, että ”tekstissä ei lähdetä purkamaan esimerkiksi määrittelevin suhdelauseisin [sic]sitä, mikä on – –”? Montakohan poliittista ohjelmaa olet lukenut, ja millaisia luulet niiden yleisesti olevan?

Jos sinulle on epäselvää, mitä yleiskielen ilmaukset kuten ”kieli” ja ”kansa” tarkoittavat ja haluat sen takia syyttää muita siitä, että he muka käyttävät joitakin käsitteitä ”selviöinä”, niin miksiköhän valitsit kohteeksesi juuri tietyn puolueen ohjelman?
9.3.2011 8.40
Vesa Heikkinen
No, jätettäköön tämä tähän.