Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Terävät piikit. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Terävästi-palstalla julkaistaan Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää lomakkeella. Blogin toimituskunta käsittelee ehdotukset ja muokkaa hyväksytyistä ehdotuksista blogimerkinnät. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa. Niissä kuuluu Kotus-blogin lukijoiden ääni.


rss Terävästi: Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavauksia

19.2.2014 12.55
Terävästi-palsta

Uhkaa murtaa jalkansa?

Subjektina ja objektina oleminen olisi hyvä erottaa toisistaan.

300 uhkaa jäädä työttömäksi. Mies kaatui ladulla ja mursi jalkansa.

Minusta tällaiset otsikot luovat väärää mielikuvaa asiasta. Eivätkö otsikot 300 vaarassa jäädä työttömäksi ja Mies kaatui ladulla ja hänen jalkansa murtui kuvaisi paremmin mainittuja tilanteita?

Eihän työntekijä uhkaa jäädä työttömäksi, vaan häntä uhataan työttömyydellä. Kukaan tuskin myöskään tieten tahtoen murtaa jalkansa. Se vain sattuu tapahtumaan.

Subjektina siis käytetään sanaa, joka ilmiselvästi osoittaa objektina olemista. Voisiko tälle kielen epäloogisuudelle tehdä jotain? Eikö subjektina tai objektina oleminen olisi hyvä erottaa toisistaan?

Minusta suomen kielen täsmällisyyttä parantaisi, jos uhkaaminen ja murtaminen tarkoittaisivat jotain, jonka kohteeksi ihminen joutuu – ellei hän sitten itse ole aggressiivinen ja uhkaa toisia tai murra esimerkiksi leipää. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten muut tämän asian mieltävät.

RAIJA KAUPPI


Palaa otsikoihin | 17 puheenvuoroa | Keskustele

19.2.2014 17.27
Vähän ymmärrystä hei!
Nyt oikeesti...
En ymmärrä blogikommentin kaltaista "täsmällisen" selkokielen vaatimusta. Kyllähän jokainen yli nelivuotias suomea äidinkielenään puhuva ymmärtää mistä hänen esimerkkilauseissaan on kyse, vaikkei hänellä edes olisi vielä mitään käsitystä mitä tarkoittaa subjekti ja mitä objekti.

Blogikirjoittajan vaatimus köyhdyttäisi kieltä ja hän aliarvioi kielen käyttäjien ymmärrystä.

Matematiikka on täsmällistä ja yksiselitteistä. Kieleen taas kuuluu sopiva määrä vapautta ja monitulkintaisuutta.
19.2.2014 20.19
Lasse Koskela
Jalan murtaminen nyv viä mitään

No joo, voi tuommoiset oikein tarkkaan lukien olla hiukan tuommoisia.

Mutta enemmän meikäläistä säikäyttää kun poliisi tutkii jotain asiaa tappona tai murhana.

Ei kai poliisin ole lupa olla sen paremmin tappo kuin murhakaan. Jospa se poliisi tutkisi tapausta vain poliisina...
19.2.2014 22.18
Ei uhkaaja
Kielen todellisuutta
Kielestä löytyy loputon määrä epäloogisuutta ihan etsimättä, ja etsimällä vielä enemmän. Ainakin jos loogisuus määritellään jonkin ahtaan mallin mukaan.

Ennen kuin ruvetaan ihmettelemään kummallisia ilmauksia, kannattaa vilkaista, mitä Nykysuomen sanakirja sanoo niistä. (Valitettavasti kaikki uudemmat suomen kielen sanakirjat on tehty sitä vahvasti lyhentämällä ja hiukan uutta sekaan heittämällä.) Se kuvaa esimerkiksi uhkaa-sanan käyttöä varsin monimuotoisesti.

Yritykset mestaroida kieltä "loogisempaan" suuntaan johtavat yleensä parhaimmillaankin vain surkeaan epäonnistumiseen, pahimmillaan sekaannukseen ja hajaannukseen.

Joskus voisi yksittäiselle sanalle tai sanonnalle voida jotakin, jos se on vasta tulossa käyttöön ja sille on järkevä, kansan hyväksyttävissä oleva vaihtoehto. Silloinkin pitää olla nopea. Nykyisin kielen ilmiöt leviävät hyvin nopeasti, kun sikseen tulee.
19.2.2014 23.09
Valpurga
"mursi jalkansa"
Olen aivan samaa mieltä blogistin kanssa. Mutta ainakin tuo "mursi jalkansa" on selvä käännöslaina (yksi monien joukossa) englannista: "break his leg". Minun suomennoksissani yhä joltakulta katkeaa jalka.
20.2.2014 13.21
Iines
Julkinen kieli olkoon täsmällistä
Olen täsmällisen kielenkäytön kannalla, silloin kun on kyse julkisesta kielessä. Lehdistön kieli on julkista jos mikä.

Esimerkkilauseet ovat ymmärrettäviä noinkin, mutta niin on moni muukin virheelinen muodostelma. "Blogi kirjoittaja kirjoitti uuden jutun"-lausekin on ymmärrettävä, vaikka sisältää alkeellisen virheen.

Ymmärrettävyys yksin ei voi siis olla peruste epätäsmälliselle julkiselle kielelle. Tuo "mursi jalkansa" on muuten siksi koominen, että luulisi sen huvittavan ketä tahansa, olkoon vaikka kuinka käännöslaina. Monia yhdyssanavirheitäkin selitetään englannin kielen vaikutuksella.

Yhä enemmän on havaittavissa toimittajien löysää kieltä ja tökeröitäkin oikeinkirjoitusvirheitä. Ei tarvitse kuin lukea päivän Ilta-Sanomat, niin punakynällä olisi töitä, vaikkei kovin kielipuritaani olisikaan.
20.2.2014 13.29
Erkki (eka)
Kielto lauseenvastikkeissa
Jonkinlaista luonnollisen kielen epäloogisuutta on siinäkin, että eräissä lauseenvastikkeissa kieltosana sijoitetaan hallitsevan lauseen predikaatin yhteyteen:

Mies ei sanonut tietävänsä. ('Mies sanoi, että hän ei tiedä.')
En luule tehneeni virhettä. ('Luulen, että en ole tehnyt virhettä.')
Talo ei kuulu olevan valmis. ('Kuuluu [olevan niin], että talo ei ole valmis.')

Kuitenkin ensimmäinen esimerkkilause voi tarkoittaa myös sitä, että 'mies ei sanonut, että hän tietää' eli kielto voi todella kohdistua hallitsevaan verbiin. Kuten Terho Itkosen Kielioppaassa (1982) todetaan, tästä kaksiselitteisyydestä ei useimmiten ole haittaa, mutta epäselvissä tapauksissa kannattaa käyttää että-lausetta.
20.2.2014 19.55
Ei uhkaaja
Vai virhe
Kukas nyt on päättänyt, että ”mursi jalkansa” on virhe? Ei murtaminen tarkoita pelkästään sitä, että joku tietoinen olento vakain tuumin ja harkiten ja aivan tarkoituksellisesti ja tahallaan murtaa jotain.

Ilmauksen selittäminen anglismiksi ontuu molemmilla jaloilla, koska Nykysuomen sanakirja kuvaa sellaista käyttöä ja se todellakin kuvaa lähinnä 1930-luvun kieltä, johon englanti ei ollut pahemmin vaikuttanut.

Kielenparantelijat keksivät usein omia sääntöjään sille, mitä kielen ilmausten pitäisi tarkoittaa, ja sitten hyökkäävät siitä poikkeavan todellisen kielen kimppuun.
21.2.2014 11.21
Vähän ymmärrystä hei!
Virheet on korjattava.
Blogikirjoittaja on nyt lähtenyt ristiretkelle sellaista sanakäyttöä vastaan josta esimerkki löytyy jo Kalevalasta:

"Se on seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,
murti suuta, väänti päätä, murti mustoa haventa"

Tässähän on ilmeistä ettei seppo Ilmarinen ole kohteena, murtaminen kuvaa hänen omaa henkistä prosessiaan.

Siitä vain laatimaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle oikaisuehdotusta Kalevalan seuraavaan painokseen.
22.2.2014 14.30
Jaakko P
Ei moneus ole aina ok
Kielen monitulkintaisuus voi olla rikkautta, jos sitä käytetään harkitusti esim. kaunokirjallisuudessa, mutta kyllä minusta informatiiviselta uutistekstiltä on kohtuullista vaatia yksiselitteisyyttä. Ylläolevissa esimerkeissä mahdollinen väärinymmärrys ei ole kohtalokas, mutta se voi olla tahattoman koominen ja viestiä huolimattomuudesta, mikä voi viedä huomion itse uutisesta. Voi kuitenkin olla myös tilanteita, joissa uhata-sanan kaksoismerkitys todella vääristää viestin. Vastuullinen ja itseään kunnioittava journalisti onkin valppaana kaksoismerkitysten varalta ja suosii rakenteita, jotka eivät jätä tulkinnanvaraa. - Toiseksi: tuo Kalevala-rinnastus ei osu maaliin, siinä murtaminen on aktiivista, toisin kuin alkuperäisessä esimerkissä.
22.2.2014 20.25
Tekstihuoltamon Petja
Tarkkuus on ilomme
Ei liene vielä kovin suurisuuntainen "ristiretki", jos Kotuksen blogissa kirjoittaa jostakin kieliasiasta. Minusta kirjoittaja oli tehnyt hyvän havainnon ja aion itse ainakin tästedes pitää varani tämän rakenteellisen seikan kanssa.

Tuo edellisen kommentaattorin Kalevala-heitto sen sijaan on huti: siinähän Ilmarinen nimenomaan on aktiivinen toimija ja "murtaa suuta" eli ärtyneenä mutristaa suuta ja miettii että mitäs nyt sitten. Sitten hän tunkee tupaan ja ryöstää nuoren naisen väkisin mukaansa.

http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=25&l=1.
23.2.2014 18.43
Timo
"Tymošenko vapautui vankilasta"
Nämä täytynee katsoa tapauskohtaisesti. "300 uhkaa jäädä työttömäksi" särähtää hiukan minunkin kielikorvassani, mutta "Mies mursi jalkansa" on kelpo suomea.

Lauantaina YLEn Teksti-tv:n pääsivulla ollut otsikko "Tymošenko vapautui vankilasta" sen sijaan sai kulmani kurttuun. Verbinvalinta hämärsi ellei suorastaan vääristänyt asiaa. Prosessi oli niin aktiivinen, että "vapautettiin" olisi ollut täsmällisempi.

Lukija saattoi otsikon perusteella käsittää asian peräti niin, että Julija Tymošenko olisi istunut tuomionsa loppuun, minkä jälkeen hän vapautui. Tilansäästöä en hyväksy perusteluksi.
26.2.2014 11.10
toinen suomentaja
Ei pelkästään englannista
Myös saksassa murretaan jäseniä, kuten esimerkkilauseessa. Olemme välillä kotona yhdessä nauraneet asialle, kun kaksikieliset lapseni ovat käyttäneet suomeksi puhuessaan saksan rakennetta. Kyllä se minusta särähtää korvaan, eikä minunkaan suomennoksissani kukaan murra itseltään jalkaa.
26.2.2014 11.47
Erkki (eka)
Katkaisi kätensä
Käsiä katkaistaan usein. Esimerkkejä netistä:

”Lumilautatähti katkaisi jälleen kätensä.”
”Suklaakauppias katkaisi kätensä, pääsiäistuotteet vähissä.”
”Kelly Osbourne katkaisi kätensä sänkyonnettomuudessa.”

Sitten tämä: Elokuva ”127 tuntia” vuodelta 2011 kertoo tositarinan miehestä, joka jäi Utahissa aavikolla viideksi vuorokaudeksi satimeen, kun tonnin kivenlohkare kiilasi hänen kätensä kanjonin seinämää vasten. Lopulta mies katkaisi veitsellä kätensä ja lähti etsimään apua. Nyt oikean käden tilalla on rautapihdit. (Iltalehti 3.2.2011.)
26.2.2014 20.24
Kielitajua
Vapauttavaa
Nimimerkki ”Timo” kritisoi vapautua-verbiä. Tässä on jonkinlainen näköharha. ”Vapautua” on passiiviverbi, jolla kuvataan tapahtumia ottamatta kantaa vapauttamisen subjektiin, siis siihen, kuka tai mikä vapauttaa. Suomen passiiviverbit eroavat indoeurooppalaisten kielten verbien passiivimuodoista muun muassa siinä, että subjektia ei edes voi ilmaista (paitsi kökkäagentilla: sen-ja-sen ”toimesta”).

Passiiviverbit ovat kielen todellista rikkautta, joka sallii esimerkiksi vapautumisen kuvaamisen vapaaksi tulevan näkökulmasta, analysoimatta vapauttamisen prosessia.

”Mies mursi jalkansa” kuuluu vähän eri kategoriaan. Muodollisesti se on aktiivilause, mutta todellisuudessa se on vain yksi tapa ilmaista, että mieheltä murtui jalka. Tällaiset ilmiöt eivät ole maailman kielissä mitenkään ainutlaatuisia. Verbi, joka voi ilmaista aktiivista, tarkoitettua toimintaa, voi olla myös asialliselta merkitykseltään passiivinen.
27.2.2014 12.29
Timo
Spontaania vai ei?
Nimimerkki "Kielitajua" kritikoi kritiikkiäni YLEn Teksti-tv:n otsikosta. Viittaan VISKin 336. pykälään, jossa lukee: "– – Monipersoonaisen passiivin käyttömotivaatio on samanlainen kuin taivutuksen yksipersoonaisen passiivin, mutta johdos antaa enemmän tilaa aiheutussuhteiden erilaisille tulkinnoille. Taivutuksen passiivimuodossa subjektiargumenttia edustaa jokseenkin poikkeuksetta ihminen, joskin spesifioimaton, kun taas johdospassiivi jättää täsmentämättä myös sen, onko tilanteessa ylipäätään mukana agenttia tai muuta aiheuttajaa."

Vapautua-verbin käyttö toisin sanoen mahdollistaa tulkinnan spontaanista vapautumisesta, miksi tuomion loppuun istuminen voidaan tulkita, kuten edellisessä viestissäni huomautin. Tymošenkon tapauksessa kuitenkin Ukrainan parlamentin edustajat olivat aktiivisia vapauttamisesta päättäviä, joten mielestäni "vapautettiin" olisi ollut täsmällisempi ja parempi sananvalinta otsikkoon.
28.2.2014 14.50
Kielitajua
Aspektia
Timo, kaikkea, mikä voidaan ilmaista, ei ole pakko ilmaista. Voi sanoa "A vapautui", "A vapautettiin", "B vapautti A:n", "B vapautti pakon edessä A:n" jne. loppumattomiin.

Vapautua-verbissä on muutakin kuin se, että se ei ilmaise, aiheuttiko vapauttamisen joku (muu) ihminen. Lisäksi, ja olennaisemmin, siinä on se aspekti, että se kuvaa asioita A:n kannalta: mitä A:lle tapahtui, pikemminkin kuin sitä, mikä sen tapahtumisen aiheutti – mikä saattaa olla kiistanalaista, tulkinnanvaraista, tuntematonta jne.

Ajatellaanpa vaikka kertomusta, jossa sanotaan ”Vapauduttuaan vankilasta A – –”. Pitäisikö se tuomita poliittisesti epäkorrektina, kun siinä ei kerrota vapauttajaa? Pitäisikö kertoa ”Sen jälkeen, kun vanginvartija B oli C:ltä saamansa käskyn mukaisesti vapauttanut A:n vankilasta, A – –”? Riittäisikö sekään? Jos A on laskettu ehdonalaiseen vapauteen, niin eivätkö todelliset vapauttajat ole lainsäätäjät, jotka ovat säätäneet ehdonalaisuuteen vapauteen päästämisestä? C ja B vain virkavelvollisuutensa mukaisesti panevat tämän täytäntöön.
21.3.2014 10.44
Aleksi, Joona, Tommi
Herää jo
Hyvästä asiasta puhut, mutta eikö se riitä että asia tulee kuitenkin hyvin selvästi esille? Eihän kukaan normaalisti tämmöisiä asioita edes ajattele. Olet todennäköisesti ottanut nämä otsikot joidenkin iltalehtien sivuilta, joten et kai sentään odota, että heillä olisi jotain kielellistä taitoa? Jos kirjoitustyyli ei miellytä, kukaan ei pakota lukemaan kyseistä tekstiä. Pahoittelen todennäköisiä virheitä minunkin kielessäni, mutta pystyn silti elämään itseni kanssa. ;)