Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Terävät piikit. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Terävästi-palstalla julkaistaan Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää lomakkeella. Blogin toimituskunta käsittelee ehdotukset ja muokkaa hyväksytyistä ehdotuksista blogimerkinnät. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa. Niissä kuuluu Kotus-blogin lukijoiden ääni.


rss Terävästi: Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavauksia

13.11.2014 13.21
Terävästi-palsta

Tiukemman linjan vastustajat

Vastustavatko he tiukempaa linjaa vai ovatko he vastustajina tiukempia? 

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ”tiukemman linjan vastustajista”? Tämä kysymys nousi mieleeni lukiessani sanomalehteä. Ehkä vastaus olisi valjennut, jos olisin viitsinyt jäädä sitä pohtimaan.

Kaikenlainen sanataide ja sanaleikit saakoot sijansa, mutta muuten on ystävällistä sanoa selvästi. Onko Kotus-blogin lukijoilla havaintoja muista vastaavista kaksitulkintaisuuksista?

MAURI KOMSI


Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa | Keskustele

13.11.2014 14.23
Sebastian
Eiköhän tuo yksiselitteisesti viittaa ainoastaan tuohon ykköstulkintaan.

Mikäli kyseeseen tulisi kakkostulkinta, fraasi mielestäni kuuluisi olla "tiukemmat linjan vastustajat" tai ehkä helpommin jäsenneltävässä sanajärjestyksessä "linjan tiukemmat vastustajat".

Kongruenssi siis nähdäkseni kertoo kumpaa sanaa tuo tiukka lisämäärittää.
13.11.2014 17.41
Erkki (eka)
”Tiukemman linjan jazzdiggarit”
Tässä tapauksessa voisi kysyä, diggaavatko he tiukempaa jazzlinjaa (t. tiukemmasta jazzlinjasta) vai ovatko he jazzdiggareina tiukempia:

”Semmoinen paketti, sitä saa mitä tilaa – isoa viihdeorkesterisoundia, tuttuja biisivalintoja ja turvallisia sovituksia. Tiukemman linjan jazzdiggarit eivät vaivautune, eivätkä juuri menetä.”

(http://rosvot.fi/jazzpossu/vantaan-viihdeorkesteri-lets-face-the-music)
13.11.2014 22.25
Jaakko P
Epäilen ja epäilen
Epäilen, etteikö tuo olisi monimerkityksinen lause.

Yksi yleinen monimerkityksisyyksien laji on kolmen tai useamman kiellon ymppääminen samaan lauseeseen, jolloin on lähes mahdotonta sanoa mitä lopulta on tarkoitus kieltää. Erityisen petollisia ovat lauseet, jotka alkavat "Epäilen, etteikö", koska "epäillä" tarktoittaa suomessa kahta lähes päinvastaista asiaa (engl. "doubt" ja "suspect"), ja "etteikö" on kysyvänä kieltosanana erityisen altis virhetulkinnoille.

Ja vaikka ehkä rakenteellisesti olisikin mahdollista selvittää tämän tyyppisen lauseen eksakti merkitys, lauseen laatijan todellisten intentioiden tietäminen onkin jo vaikeampaa ja vaatii asiayhteyden huolellista analysointia.
14.11.2014 7.54
Kiiski
Epäselvä tulkinta voisi olla tilanteessa, jossa kaikki sanat on taivutettu genetiivissä.

Esimerkiksi "Jouduin väittelyyn tiukemman linjan vastustajan kanssa".

Sanajärjestys kyllä usein antaa viitteen oikeasta tulkinnasta, mutta aina ei silti voi olla varma kirjoittajan tarkoituksesta.
14.11.2014 12.36
Kyllästynyt
Mikähän siinä on...
"Epäilen, etteikö", koska "epäillä" tarktoittaa suomessa kahta lähes päinvastaista asiaa (engl. "doubt" ja "suspect"), ja "etteikö" on kysyvänä kieltosanana erityisen altis virhetulkinnoille. "

...ettei enää osata selittää edes suomenkielen sanoja sotkematta pakkoenglantia mukaan?
16.11.2014 21.12
Gene
Näin on joskus ollut
Genetiivirakenteet ovat olleet suomen kielen rikkaus. Ne mahdollistavat taloudellisen idiomaattisen, joskin joissakin tapauksissa myös monitulkintaisen ilmaisun.

Nykyään genetiivi tuppaa korvautumaan jälkimääriterakenteilla, jotka eivät ainakaan paranna sujuvuutta. Ei siis sanota "Oulun yliopiston professori X", vaan lähes pakkomielteisesti "professori X Oulun yliopistosta". Taivutettaessa toki saatetaan palata ruotuun: "professorista X Oulun yliopistosta" ei kuulosta yhtä luontevalta kuin "Oulun yliopiston professorista X".

Tuntemattomasta sotilaasta on jäänyt mieleen mainio genetiivirakenne "lähestyvän kuoleman tietoisuus". Nykymuodikas kirjailija varmasti kirjoittaisi analyyttisesti "tietoisuus lähestyvästä kuolemasta". Sääli.
18.11.2014 8.03
Kiiski
Venäjän politiikka
Esimerkkinä kahdella tavalla tulkittavasta ilmaisusta tuli tänä aamuna vastaan uutisen otsikko "Venäjän politiikka herättää arvostelua".

Ensimmäinen ajatus oli, että tässä puhutaan Venäjän omasta politiikasta, mutta todellisuudessa aiheena olikin länsimaiden Venäjän suhteen harjoittama politiikka.

Josku on pitänyt vähän aikaa miettiä, kumpaa maata edustaa Suomen Ruotsin suurlähettiläs.
18.11.2014 16.01
Vilkunpiilaaja
Toimittajat koulunpenkille
Yhdysmerkki selventää kummasti: "Venäjän-poliitiikka" ja "Suomen Ruotsin-suurlähettiläs".
19.11.2014 14.37
Kiiski
Kun asiaan alkaa kiinnittää huomiota, niin tällaisia kaksitulkintaisia ilmaisuja tulee vastaan yhtenään. Aika usein niitä näkyy netissä uutisten otsikoista.

Nyt juuri luin, että "tilanne alkoi ulosottomiehen uhkailusta." Uhkailiko ullosottomies vai uhkailtiinko tätä. Lukiessa pitemmälle selviää, että kysymys oli jälkimmäisestä.

Ei kai vain näitä epäselviä otsikoita tehdä nettiuutisiin tarkoituksella, että saadaan lukija avaamaan itse uutisteksti?
20.11.2014 10.44
Laura Kataja
tulkintoja
Tuo genetiivin kaksitulkintaisuus ei ole pelkästään suomelle tyypillistä, mm. englannissa on sama ilmiö.

Tähän ei voi olla heittämättä sitä "klassikkoa". Pikkutunneilla runsaan alkoholin jälkeen kuulemma tietyissä piireissä perustellaan urheiluseuraa nimeltä "Helsingin työväen ampujat"