Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Terävät piikit. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Terävästi-palstalla julkaistaan Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää lomakkeella. Blogin toimituskunta käsittelee ehdotukset ja muokkaa hyväksytyistä ehdotuksista blogimerkinnät. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa. Niissä kuuluu Kotus-blogin lukijoiden ääni.


rss Terävästi: Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavauksia

19.1.2016 13.50
Terävästi-palsta

Osista osioiksi?

Tuskin on kyse kielen taloudellisuudesta, arvelee Jouko Viitanen.

Olen pannut merkille, että kun ennen puhuttiin osista, nykyään samassa merkityksessä käytetään sanaa osio. Ehkä osio kuulostaa sanana jollain tavalla hienommalta kuin lyhyt osa.

Siksikö osio-sanaa käytetään ikään kuin suoraan korvaamaan yksinkertainen ja käyttökelpoinen sana? Hiukan erisuuntainen tarkoitus kuin kielen taloudellisuuteen suuntautuva?

Synonyymeja osio ja osa eivät kai ainakaan ole. Kun vertailee samantyyppisiä sanapareja (esim. kasvi – kasvio), voisi kuvitella, että johdin osoittaa hierarkkista suhdetta, ts. osio koostuisi useasta osasta.

Onko osista nyt tullut osioita? Miten ja missä yhteyksissä näitä sanoja tulisi käyttää? Mikä on niiden suhde?

JOUKO VIITANEN


Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa | Keskustele

19.1.2016 14.33
Mari
Kuva vs. kuvio
Itse olen ihmetellyt miksi esim. opinnäytetyöohjeissa puhutaan kuvioista ei kuvista?
19.1.2016 16.14
Vaskilohi
Vast: Kuva vs. kuvio
Rehellistä mutuilua, mutta mahtaisiko kyse olla siitä englannin kielen vaikutuksesta, mistä puhuttiin eilen Terävästi-palstalla? Sana ”kuva” tieteellisessä esityksessähän on ”figure”, eikä yleisempi ”picture”. Tämä on ehkä aiheuttanut sen, että sanaa ei ole haluttu kääntää ”kuvaksi”, vaan nimenomaan ”kuvioksi”, joskaan kuvio ei yleensä sovi kuvaamaan moniakaan niitä kuvia, joita opinnäytetöissä on.

Varsinaisesta aiheesta: oman äidinkielisen puhujan intuitioni pohjalta osio on tarkemmin määritelty kuin osa: vaikka tekstissä mikä hyvänsä satunnaisesti valittu tekstinpätkä on ”osa” tekstiä vaikka olisi sitten keskeltä virkettä. Sen sijaan ”osion” pitää olla jotenkin hyvin rajoitettu: se voi olla kappale, alaotsikon rajoittama aliluku tai vastaava, mutta kuitenkin joku selvärajainen palikka, joihin kokonaisuuden voi jakaa.

Sinänsä -io-johtimella tehtyjen sanojen yhteys emäsanaansa ei tunnu kauhean selvärajaiselta, eikä sitä ainakaan voi nähdä rajoitettuna osa–kokonaisuus-hierarkioihin: keskus?–keskiö, viher–viheriö (kokelma vihreyttä? vihreä paikka?). entä joukko–joukkio, jossa -io tekeekin sanasta jotenkin epämääräisemmän?
20.1.2016 10.21
Osittaja
Osio on rakenteen jako-osa
Nimimerkki Vaskilohi osuu asian ytimeen: ”osio” ei ole mikä tahansa osa, vaan jonkin tarkoituksellisen jaotuksen jako-osa. En kuitenkaan käyttäisi ilmausta ”joihin kokonaisuuden voi jakaa”, vaan ”joihin kokonaisuus on jaettu”. Osioita syntyy, kun jokin teos, järjestelmä tms. suunnitellaan ja toteutetaan jonkin jaotuksen mukaisesta.

”ATK-sanakirja”, joka tietysti kuvaa sanaa tietoteknisessä käytössä, selittää sen näin: ”kokonaisuuden jako-osa, kun jakamisen tarkoituksena on kokonaisuuden hallittavuuden parantaminen”. Tällaisessa käytössä se on lähinnä sanan ”partitio” (englannin ”partition”) suomalaisempi vastine; muutoin se voi vastata esimerkiksi sanoja ”part” ja ”section”.

Kielitoimiston sanakirjan määritelmä on tähän verrattuna aika mitäänsanomaton: ”j[o]nk[in] kokonaisuuden osa”.

Sen edeltäjä Suomen kielen perussanakirja taas tunsi sanan vain hyvin rajatussa merkityksessä: ”moniosaisen kokeen, opetus­ohjelman tms. osa­tehtävä”. Sellaiseen käyttöön sana kai on sepitettykin (se on melko uusi; Nykysuomen sanakirja ei tunne sitä lainkaan; Uudissanasto 80:ssä se on), mutta sitten se pääsi karkuun – ja seuraukset olivat myönteisiä.

”Osiolla” nimittäin on oma merkitystehtävänsä siellä, missä on erotettava toisistaan ”osa” yleisessä mielessä ja ”osio” jaotuksen rakenneosana. Saattaa jopa olla käymässä niin, että sana ”osa” vähitellen korvautuu sanalla ”osio” kaikkialla, missä on kyse jaotuksesta. Tällöinkin tietysti sanalle ”osa” jää käyttöä.
3.2.2016 22.06
Jouko Viitanen
Lisäosia
Kiitoksia hyvistä kommenteista, näyttää siltä että olin sikäli oikeassa arvioissani että "osa" ja "osio" ovat hierarkisessa suhteessa, mutta toisin päin kuin kuvittelin. Syynä lienee Vaskilohen kommentin mukaisesti se, että -io-johtimen käyttö ei ole kovin johdonmukaista, vaan muutamissa muissa tapauksissa hierarkia onkin toisin päin: mainitun kasvi - kasvio -parin lisäksi johteen yleinen käyttö on esimerkiksi huoneistojen tyypityksissä: kaksio, kolmio, jne, joissa siis asunto "kolmio" muodostuu kolmesta osasta.
Mutta takaisin sanan yleistymiseen: mielestäni "osio" on hiljalleen syrjäyttämässä kokonaan sanan "osa" ilman että puhujat sen tarkemmin miettivät hierarkisia tai muita suhteita - lukuunottamatta ehkä ohjelmoijia, joiden ammatissaan pitää saada kaikki bitilleen oikein päin. Ohjelmoijilla on muuten ammattiterminä myös "olio" (joka tosin on itse emäsana kuten yleiskielen sama sana, eikä io-johdannaisella ladattu). Olio koostuu usein melko suuresta määrästä ohjelmakoodia, joten se ei ole välttämättä kovin pieni otus.