Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Terävät piikit. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Terävästi-palstalla julkaistaan Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää lomakkeella. Blogin toimituskunta käsittelee ehdotukset ja muokkaa hyväksytyistä ehdotuksista blogimerkinnät. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa. Niissä kuuluu Kotus-blogin lukijoiden ääni.


rss Terävästi: Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavauksia

11.5.2015 13.54
Terävästi-palsta

Onko kirjasto enää kirjasto?

Nimi viittaa vain kirjoihin.

Kirjastojen toiminta on laajentunut perinteisestä kirjojen lainaamisesta porakoneiden, taulujen, ompelukoneiden, polkupyörien ja monien muiden tavaroiden lainaamiseen. Tällaisia uutisia lukiessa tuli mieleen, mikä olisi sopiva nimi tällaiselle toimijalle.

Vanha kansa kutsui kirjastoa lainastoksi. Olisikohan aihetta ottaa vanha hyvä sana uudelleen käyttöön? Vai keksiä kenties jokin uusi? Nimi kirjasto tuntuu aikansa eläneeltä, sillä se viittaa ainoastaan kirjoihin.

TIINA LÄHTEENMÄKI


Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa | Keskustele

11.5.2015 14.49
Iines
Hyvä ehdotus
Lainasto käy hyvin. Se kertoo, mistä on kyse. Lainasto ei ole enää sivistyksen vaan kulutuksen kehto.
11.5.2015 17.56
Timo
Tarkoitteet kehittyvät, sana säilyy
»Lainasto» sopii erinomaisesti »kirjaston» ohessa käytettäväksi. On kuitenkin väärin luulla, että sanan historia rajaa tiukasti sen käyttöä. Joutuisimme luopumaan esimerkiksi »puhelimesta», koskapa sanan tarkoitteella voi nykyjään tehdä kovin paljon muutakin kuin vain puhua. Muistetaan myös, että »asiakas» ei enää tarkoita ihmistä, jolla on asiaa ylipäänsä, ja »nenäliinalla» voi pyyhkiä myös silmäkulmia, ei ainoastaan nenää.
12.5.2015 16.16
Mikko Airaksinen
kirjasto on kirjasto
Kirjastoon tulivat muut kuin kirja-aineistot jo 60-luvun alussa (ellei aikaisemmin). Lainattavat esineet eivät juuri muuta kirjaston tarjontaa, esimerkiksi Tapiolan kirjastossa, jossa työekentelen on tarjolla kaksi kirjaston toimintaan liittymätöntä esinettä ja toisaalta 82 000 lainattavaa kirjaa. Lainasto on sikäli harhaanjohtava, että kirjastossa tehdään paljon muutakin kuin lainataan. "Kirjasto" on perinteinen kaikkien tuntema nimi ja se säilyköön.
14.5.2015 8.39
kirjastotäti
Lainasto on virheellinen nimi
Kiitos Mikko Airaksinen.

Yleiset kirjastomme ovat uhanalaisia, mutta eivät sen vuoksi, että kirjastoista saa lainata myös polkupyöriä, liikuntavälineitä ja muuta "välineistöä", jota ei mielletä kirjaston perinteiseen aineistoon kuuluvaksi.

Kirja on kirjallisuuden formaatti, kuten digitaalinenkin "kirja" - jota kutsumme, kuinkas ollakaan: e-kirjaksi. Kirjaston kokoelmiin kuuluu ja on kuulunut jo vuosikymmeniä musiikki, elokuvat ja muu av-aineisto.

Kirjasto on edelleen kirjasto, se ei ole pelkästään mikään yleinen lainasto. Kokoelmat ja kokoelmatyö sekä avoin ja laaja, kattava tiedonvälitys, kulttuurisen perinnön saatavuus ja jakaminen ovat yhä sen toiminnan ytimessä.

Siksi: kirjastoa kutsuttakoon edelleenkin kirjastoksi.
17.5.2015 12.28
Suvitiina
Kirjaston puolesta
Tulipa mieleen kauan sitten lukemani kirja Fahrenheit 451, jossa kirjoista oli tullut yhteiskunnan suurin uhka. Kansalle haluttiin tarjota vain ruudun kautta esitettävää viihdettä. Jälkimmäinen on jo täyttä totta, kirjojen "polttaminenkin" tavallaan: kanneton, lehdetön e-kirja, jota - kas kummaa - luetaan myös ruudulta. Pelottava skenaario, jota terminvaihdos vain vauhdittaisi.
19.5.2015 13.50
Kiiski
Minulla on kirjasto kotona
Kirjasto-sanan merkitys on yleisempi kuin paikka, josta kirjoja annetaan lainaksi. Myös esimerkiksi yksityiseen asuntoon voi kuulua kirjastohuone, vaikka sellainen taitaa nykyään olla harvinaista. Arvelisin, että sana lainasto on ehkä syntynyt lyhenteenä ilmaisusta lainakirjasto. Se on siis sellainen muoto kirjastoja, joista kirjoja saa lainata.
21.5.2015 22.08
kirjastotäti
Kirjasto on muutakin kuin lainaamista
Lainakirjasto on, kuten "Kiiski" sanoikin, kirjasto josta voi lainata kokoelman aineistoa. Ennen varsinaisia yleisten kirjastojemme alkua maassamme oli yksityisiä kirjastoja joista sai lainata vain kirjallisuutta harvat ja valitut.

Kirjastojen käyttäjien kannalta lainaaminen ja lainan palauttaminen ovat keskeisiä asioita, mutta kirjaston työntekijät tekevät työkseen ihan muuta. He huolehtivat kokoelmista ja siitä aineistosta joka sadoissa kirjastoissamme on. Työ on etupäässä kokoelmatyötä ja asiakastyötä.
Kokoelmista huolehtiminen on kulttuurisesta perinnöstämme huolehtimista. Ja siitä huolehtimista, että se perintö on kenen hyvänsä saavutettavissa ja tavoitettavissa.

Myös sen jälkeen kun tekijät ovat kauan sitten jo kuolleet tai kun meistä on aika jättänyt (tai me olemme jättäneet tämän ajan ja elämän).
1.6.2015 16.41
Lainakirjaviisas
Ei sanoja muutella, ne tekevät sen itse
Sanat tarkoittavat sitä, mitä niiden sovitaan tarkoittavan. "Sopimus" tarkoittaa tässä kielen käyttäjien hyväksymää merkitystä, joka voi ajan myötä laajeta tai muuttua. Esim. ajattelu on alun perin metsästystermi, joka on laajentanut merkitystään. Pitäisikö se palauttaa vain riistan ajamiseen vai pitäisikö ajattelulle väkertää jokin uusi nimitys tilalle? Jos tälle tielle lähdetään, on kaikkia maailman kieliä muuteltava koko ajan, mikä on jo ajatuksenakin mahdoton ja asiantuntematon. Kirjasto on kirjasto ja sen nimi on kirjasto. Se mitä kirjaston sisällä tapahtuu on eri asia.