Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Terävät piikit. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Terävästi-palstalla julkaistaan Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää lomakkeella. Blogin toimituskunta käsittelee ehdotukset ja muokkaa hyväksytyistä ehdotuksista blogimerkinnät. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa. Niissä kuuluu Kotus-blogin lukijoiden ääni.


rss Terävästi: Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavauksia

1.10.2014 13.14
Terävästi-palsta

Mikä vika Sinfonietassa?

Erisnimissä vältellään astevaihtelua.

Olen pannut merkille, että erisnimissä vältellään astevaihtelua. Onko kysymyksessä tiedostettu trendi? Vai onko kielitajumme muuttumassa?

Olen nähnyt esimerkiksi puolustettavan orkesterin nimen Sinfonietta astevaihtelutonta genetiivimuotoa Sinfoniettan. Tapa on kai melko vakiintunut, mutta se aina vain onnahtaa omassa korvassani.

Onkohan yhtenä perusteena se, että geminaatallinen taivutus estää luulemasta perusmuodoksi muotoa ”Sinfonieta”? Kuitenkin taivutamme esimerkiksi kvintetto : kvinteton ja regatta : regatan, eikä kukaan kai ajattele, että kyseessä olisivat ”kvinteto” tai ”regata”.

Muitakin esimerkkejä on. Ainakin sekä Lonka- että Orpo-nimeä on taivutettu ilman astevaihtelua Lonkan, Orpon, vaikka suomenkielisen mielessä perusmuodoiksi vääntyvät helposti ”Lonkka” ja ”Orppo”.

Nolottaako astevaihtelu? Vai hyljeksiikö korvamme sitä jostakin muusta syystä?

INGA


Palaa otsikoihin | 15 puheenvuoroa | Keskustele

1.10.2014 14.03
Pietarinkadun Tiltu
Uudet sanat...
Kyseessä taitaa olla uusien sanojen ja sitä kautta myös uusien nimien ujostelu. Vanhat sanat taivutetaan astevaihtelun voimin (laki:lain, hiki:hien ja reki:reen) mutta uudempi muki ei taivukaan muki:*muin vaan muki:mukin.
1.10.2014 14.16
lw
Murreasia
Onko tämä myös murreasia? Ounasjokivarresta Turkuun muuttanut mieheni kummeksuu aina kuullessaan täkäläisiä muotoja: Mennänk Arttun tykö Pappan autol
1.10.2014 14.39
Lauri
Tottumus
Tottumuksen merkitystä ei varmaan kannata aliarvioida. ”Orpon” ja ”Lonkan” särähtävät ja pahasti, mutta enpä kyllä odottaisi kenenkään taivuttavan ”Outi – Oudin”. Sampo on siinä rajoilla, siirtymässä erisnimenä astevaihtelun ulkopuolelle. Saatan viisastella, että pitäisi taivuttaa ”Sammon”, mutta oikeasti en itsekään muista tehdä niin eikä ”Sampon” käy häijysti korvaani.
1.10.2014 16.12
Sylvi
Tottumus
Kummalliselta tuntui, mutta niin vain Saima Harmaja kirjoitti päiväkirjassaan sisarensa nimen "Oudin".
1.10.2014 16.59
Jaakko P
ulkolaiset taipuvat eri tavoin
Kyse lienee siitä, että ulkolaiseksi mielletyt nimet taipuvat yleensä vartaloa muuttamatta, vaikka vastaavat suomalaiset nimet taipuisivat toisin. Esimerkiksi nimi "Elias" taipuu suomessa joko "Eliaksen" tai "Eliaan", mutta esim. Walt Disneyn isää tarkoittaessa "Eliasin" (Walt Disneyn Elämänkerta, Gummerrus 1991, suomennos Henry Tanner). Tällainen käytäntö perustuu johonkin puoliviralliseen ohjeeseen jonka olen jossain nähnyt.

"Sinfonietta" on mielenkiintoinen rajatapaus: musiikkitermejä arjessaan käyttävä ihminen ei välttämättä näe siinä mitään ulkolaista, mutta kansan syvissä riveissä se kaiketi mielletään vieraskieliseksi nimeksi, siitä alustajan ihmettelemä taivutus.
1.10.2014 17.42
Anneli V
Lumme
Mielestäni olisi aika hassua, jos sukunimi Lumme olisi genetiivissä Lumpeen. Tulisivatko Lumpeet silloin meille kylään? Kyllä kuulostaa paremmalta Lummet.
1.10.2014 22.40
Siljuska
Hullut päivät
Stadilaiset menevät Stokkalle, muualta tulevat Stokalle.
2.10.2014 7.51
Laura Kataja
Lonkka linkuttaa...
Kun kulin puhuttavan "Esa Lonkasta", nimenomaan oletin että hänen sukunimensä on "Lonkka".

Lumme -Lummen saa olettamaan ettei kyseessä ole suomalainen nimi. Yleisohjehan on että sukunimiä taivutetaan kuten vastaavia yleisnimiä, ellei ole erityistä syytä muuhun. Korpi? Jos joku taivuttaa "Korpin", on perusmuoto "Korppi", sukunimenä esiintyy sekin, vaikka on harvinaisempi.

Muut kuin kaksoiskonsonantit lipsahtavat useammin astevaihteluttomiksi (Outi lähes yksinomaan), ja yksinäinen k lähes aina "Maken". Stocka (huom, tuossa on ck, ei kk, Stockmann!) ei astevaihtele minunkaan korvani mukaan.

Sitten on tapauksia kuten "Maritta", pitäisikö jättää astevaihtelematta kun on myös "Marita", josta ei tulisi mielenkään muodostaa "Maridan"? Sen sijaan "Miikkan" tai "Jarkkon" todella särähtää korvaan.
2.10.2014 12.42
hallintoalamainen
näillä menen minä
Itse kyllä puhun ja kirjoitan sen kummemmin asiaa miettimättä Lumpeesta ja Sinfonietasta. Niin kuin Puukoista, Saukoista, Jukista, Marteista ja Riikoistakin.

Orpon ja Lonkan taas taivutan ilman astevaihtelua, jostain syystä. Kuulostaa oikeammalta niin.

Ja käyn stockalla. Siis stokkalla puhuttuna. Vaikken stadilainen olekaan.

Mitä nyt kenenkin kielikorva sanoo.
2.10.2014 15.08
Erkki (eka)
Mitenkäs tavujako?
Miten sana sinfonietta hahmottuu tavuiksi: sin.fo.ni.et.ta vai sin.fo.niet.ta? Ensimmäinen vaihtoehto tuntuu minusta paremmalta, ja johdoksen kantasanan tavuttaisin sin.fo.ni.a.

Entäpä tavujako heikkoasteisessa muodossa: sin.fo.ni.e.tan vai sin.fo.nie.tan? Kumpainenkin tuntuu minusta oudolta, mutta tavujako on selvä astevaihteluttomassa muodossa: sin.fo.ni.et.tan.
2.10.2014 23.54
Maukka
Astevaihtelun erilaista välttelyä
Esimerkit tässä keskustelussa ovat osoittaneet, miten nominatiivin asu pyrkii syrjäyttämään sen asun, mitä normaali astevaihtelu vaatisi. Mutta käydä voi toisinkin päin.

Oli kerran Savitaipaleella Niko, jonka nimi taipui kuin keko ja teko. Käytiin siis Nion luona, Niolla... Toki myös kerrottiin, mitä Niko oli tehnyt tai sanonut. Mutta kun hän kuoli ja hänet henkilönä unohdettiin, paikasta puhuttiin entiseen tapaan. Nominatiivia vain ei tarvittu. Kun sitten aikanaan virkamies kysyi kylän nimeä, hänelle vastattiin, että Nion kylähän tämä on. Hän uskoi sen, ja niin on kartoilla ja tienviitoissa nyt NIO.
6.10.2014 10.47
Aamu Tuima
Sinfonioista ja sinfonikoista
Kun sinfoniettan (tai sinfonietan, AIVAN SAMA, kunten nuoriso sanoo) kautta päästiin sinfoniaan:
Toivoisin saavani arvovaltaisen vastauksen siihen, miksi esim. radiossa sanotaan sinffonia ja Braamssin (Brahmsin), ei sinfonia tai Brahmsin, onko täm laitaa, kysy vaan :) Ja aina sanotaan myös intternetin, vastoin Arvi Lindin ohjetta! Kyllä minä niin mieleni pahoitan.
6.10.2014 19.35
OV
Erisnimiin eksynyt
Miksi taivutamme "Mikko - Mikon", mutta emme "Mika - Mian"?

Miksi "lauta - laudan", mutta ei "auto - audon"?
6.10.2014 23.33
T. Tulpu
Uusi haaste
Uutisissa on kerrottu Arvesta, joka on valittu Kokoomuksen puoluesihteeriksi. Ensin oletin, että nimi on Arpi. Mutta näköjään ihan Kotuksen ohjeidenkin mukaan nimi Arve taipuu vieraan sanan tavoin, siis Arve : Arven : Arvesta.

Hämmentävää tämäkin.
7.10.2014 8.14
Laura Kataja
Aamu Tuimalle
On vielä voimissaan se vanha ilmiö jonka vuoksi puhuttiin Konstanttinooppelista ja Jaappanista ja poliissi söi riissiä Helssingissä.

Eli ruotsin tyyppisese pidennykset ja painot tunkevat jostakin.

Hassua sinänsä kun nykyään ruotsi (tai saksa) ei juuri kenellekään ole se ensiksi opittu vieras kieli.