Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Terävät piikit. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Terävästi-palstalla julkaistaan Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää lomakkeella. Blogin toimituskunta käsittelee ehdotukset ja muokkaa hyväksytyistä ehdotuksista blogimerkinnät. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa. Niissä kuuluu Kotus-blogin lukijoiden ääni.


rss Terävästi: Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavauksia

4.10.2016 9.30
Terävästi: Paavo Wirpi

Epäselviä viittaussuhteita, raskaita lauserakenteita

Syntaksi rappiolla.

”Matin päästyä vakituiseen työhön, hän osti talon Östersundomista nykyisen Helsingin ja entisen Sipoon reuna-alueen kauniista maisemista. Mies meni pian myös naimisiin.”

Tämä kuvitteellinen esimerkki kirjallisesta ilmaisusta kerrottaessa yhdestä henkilöstä vastaa tarkkuudessaan täysin sitä, mitä jopa nk. laatulehdet kirjoittavat. Mutta kenen mielestä tässä kerrotaan yhdestä henkilöstä? Minä löydän tästä yhden henkilön sijaan kolme, jotka ovat:

1. Matti, joka on päässyt vakituiseen työhön.
2. Nimeltä mainitsematon, joka on ostanut talon Helsingistä.
3. Naimisiin mennyt mies.

Varmistaakseni lukijan epävarmuuden erotin lauseenvastikkeen muusta virkkeestä pilkulla ja siirtelin attribuutteja liittäen siten koko Sipoon eikä vain Östersundomia Helsinkiin. Tein senkin valitettavan yleisen tavan mukaan. Viimeisenä kiusana korvasin pronominin ”hän” nimisanalla ”mies”, niin kuin miessukupuolta erityisesti esiintuoden usein tehdään.

PAAVO WIRPI

Heinänniittoa Iitissä v. 1930. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto.
Maanviljelijä vakituisessa työssään? Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto.


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

8.10.2016 19.57
Y. K.
Ei syntaksia
Kuvitteellista esimerkkiä ei jutun sisällössä arvostella syntaksista eli lauserakenteista, vaan sanojen käytöstä. Syntaksiin kuuluu lauseenvastike, mutta sitä ei kritisoitu – viitattiin vain pilkkuun sen jäljessä, siis oikeinkirjoitusasiaan.

Todellisuudessa teksti on aivan selvää, vaikka ei ehkä kovin tyylikästä. ”Hän” viittaa ensisijaisesti viimeksi mainittuun henkilöön. ”Mies” subjektina viittaa viimeksi mainittuun miespuoliseen henkilöön; se on käytännössä tällä tavoin definiittinen, ja jos tarkoitettaisiin esimerkiksi jotakuta aiemmin mainitsematonta miestä, kirjoitettaisiin ”eräs mies” ja sanottaisiin esimerkiksi ”yks mies”.

Huonosta syntaksista löytyisi kyllä todellisiakin esimerkkejä, samoin pronominien viittausten epäselvyyksistä.
19.10.2016 18.36
Paavo Wirpi
Teinpä testin
Tein testin lukemalla esimerkkilauseen ruotsinkieliselle tuttavalleni, joka puhuu erittäin hyvää suomeaan vain minun kanssani ja useita germaanisia kieliä jatkuvasti. Kysyin häneltä esimerkin luettuani ilman johdatteluja, kuinka monesta henkilöstä siinä on kyse. Hän vastasi välittömästi: "Kolmesta".
20.10.2016 14.14
Paavo Wirpi
Arvostelen aivan kaikkea
Kritisoin esimerkissä myös vääränlaista lauseenvastiketta ja sen myötä syntaksia. Tämä ilmenee siitä, että lauseenvastike on muodostettu (tarkoituksella) väärin ja sisältää subjektin, joka on toinen kuin päälauseessa, vaikka molemmilla viitataan samaan henkilöön. Esimerkkilauseen syntaksi on sekava, vaikka useimmat osaavatkin poimia runsaalla kieliopillisella anteeksiannolla senkaltaisesta ilmauksesta kirjoittajan ajatuksen.