Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Terävät piikit. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Terävästi-palstalla julkaistaan Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää lomakkeella. Blogin toimituskunta käsittelee ehdotukset ja muokkaa hyväksytyistä ehdotuksista blogimerkinnät. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa. Niissä kuuluu Kotus-blogin lukijoiden ääni.


rss Terävästi: Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavauksia

25.1.2016 12.59
Terävästi-palsta

Älytöntä, mieletöntä, tajutonta!

Ärsyttäviä sanoja, tuumaa nimimerkki ”pekka välieurooppa”.

Kaikki on nykyään älytöntä, mieletöntä, tajutonta tai järjetöntä, vaikka kyse on usein aivan jostain muusta. Liioittelevat ilmaukset ärsyttävät ja tekevät tekstien lukemisen hankalaksi. Miksi teksteissä pitää liioitella liikaa?

Myös sanan laadukas ylenpalttinen käyttö ärsyttää. Mikään ei ole enää hyvää tai hyvälaatuista, vaan kaikki on laadukasta. Lyhyissäkin teksteissä tämä on usein niin moneen kertaan sanottu, että alkaa jo huimata. Taidokas kuuluu samaan muotisanojen joukkoon. Ilmeisesti nämä sanat ovat nyt sitten muotia ja jokaisen on niitä käytettävä!

Lisäksi tuntuu, ettei suomea enää osata kirjoittaa tai puhua käyttämättä sanoja, joita ei heti ymmärrä. On eskaria, keskaria ja lyhennesanoja kuten sote ja some.

Joskus mietin, mihin tämä kaikki kielen kehitys vie seuraavien vuosien aikana.

Nimimerkki ”pekka välieurooppa”


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

25.1.2016 19.46
ei pekkaa pahempi
Lisää käyttökelpoisia sanoja
Kun tasavallan taidokas hallitus tekee tajuttomia leikkauksia saadakseen valtion mielettömät menot kuriin ja laatii laadukkaat eskari palvelut turvaavaa sote ratkaisua sekä purkaa keskarin saatavuutta rajoittavaa järjetöntä sääntelyä, on älyttömän haasteellista olla ärsyyntymättä kun somekin on täynnä vihapuhetta.
26.1.2016 14.52
Kiiski
Mieletön, mieletön maailma
Jos jotakin sanotaan mielettömän hyväksi, niin ainakin ymmärtää, että kysymys on kehumisesta. Sen sijaan kun olen jossakin kirjoituksessa lukenut esimerkiksi mielettömästä ajatuksesta, niin olen jäänyt miettimään, oliko ajatus kirjoittajan mielestä loistava vai järjetön.
26.1.2016 19.07
Ilkka
Erinomaisen käyttökelpoinen sana
"Erinomainen" on mielestäni sopivan maltillinen, ei mitenkään liioitteleva adjektiivi muita kielemme laatusanoja höystämään. Siinä on jotakin käytännöllisen kotikutoista, jos sitä sopivasti käyttää. Vaikkapa näin: "Ulkona näyttää olevan erinomaisen kaunis talvisää." Adverbi ei mielestäni liioittele ärsyttävästi vaan täsmentää sopivasti.
30.1.2016 22.37
Erin O. Manlainen
Hienoja sanoja
Myös ”erinomanlainen” on mainio sana: se herättää huomiota ja saa ihmiset puhumaan asiasta (ja yrityksestä), ja tämä on juuri sitä, mitä mainonnalla tavoitellaan.

Sanojen inflaatio nyt vaan on kielen todellisuutta. ”Älytön” ei oikeasti tarkoita sellaista, missä ei ole älyä lainkaan. ”Ääretön” tarkoittaa tuskin koskaan sellaista, millä ei ole äärtä, eikä ”äärimmäinen” suinkaan tarkoita sellaista, mistä ei enää olisi mahdollista päästä pitemmälle.

Kun sanat, jotka nimellisesti tarkoittavat jotain maksimaalista, ylittämätöntä, ovat muuttuneet arkisiksi kehumis- ja liioittelusanoiksi, niitä on väänneltävä äärettömimmästi, jotta kukaan edes huomaisi mitään.
2.2.2016 0.59
Jusseli
”Sote” on eri maata
Eskari ja keskari ovat arkikielen luomuksia, joiden synnyn syyt ovat vähän epäselviä – eivät ne ole paljoakaan lyhempiä kuin kirjakieliset alkumuodot.

Sen sijaan ”sote” on hallintokielen luomus. Virkamiehet ja poliitikot ovat kehitelleet uuden hallintokäsitteen, jolle ei suin surminkaan voi käyttää selvintä nimitystä (lääni), vaan on sepitetty ”sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus”. On selvää, ettei sellaista voi oikeasti käyttää, joten kaikkialla paitsi virallisimmissa teksteissä käytetään lyhennettä ”sote”.

Monisanaisia nimihirviöitä harrastettiin erityisesti Neuvostoliitossa. Monesta pitkästä sanasta koostuvaa ”nimeä” ei voinut normaali-ihminen lausua vetämättä välillä henkeä. Siksi oli pakko käyttää lyhenteitä sote-tyyppisiä typistesanoja (esim. sovnarkom = sovet narodnyh komissarov).

Suomen hallintokieli ”kehittyy” valitettavasti yhä huonompaan suuntaan. Ehkä terminologian mallit kannattaisi hakea mieluummin anglosaksisten maiden nykykäytännöstä (pari nasevaa sanaa sopivasto yhdistettyinä) kuin neuvostobyrokratian kielestä.