Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Terävät piikit. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Terävästi-palstalla julkaistaan Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää lomakkeella. Blogin toimituskunta käsittelee ehdotukset ja muokkaa hyväksytyistä ehdotuksista blogimerkinnät. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa. Niissä kuuluu Kotus-blogin lukijoiden ääni.


rss Terävästi: Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavauksia

2.9.2015 9.53
Terävästi-palsta

Adoptio-sanan käyttöön tolkkua

Nyt voi adoptoida kissan, koiran, niityn, saaren, puistonpenkin, monumentin, patsaan ja ties mitä muuta.

Kesäaikaan mediassa oli paljon juttuja eläimistä ja luonnosta. Huomasin, että sanaa adoptio käytetään mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Nykyään voi adoptoida kissan tai koiran, mutta myös niityn, saaren, puistonpenkin, monumentin, patsaan ja ties mitä muuta.

Mielestäni adoptio-sanaa pitäisi käyttää vain silloin, kun kyseessä on ihminen. Adoptiolaissakin puhutaan vain ihmisistä. Sanan käyttö muissa yhteyksissä – kun kyseessä ei ole lapsi, nuori tai aikuinen – voi loukata niitä, joilla on kokemusta adoptiosta.

Jotkut järjestöt ovat jopa alkaneet matkia adoptioprosessia niin, että niissä on adoptiokuraattori koiran ”adoptoimiseen”. Adoptoidun koiran voi kuitenkin viedä vuoden päästä eläinlääkärille lopetettavaksi, tai adoptoidun monumentin voi unohtaa seuraavalla viikolla. Lasta ei voi unohtaa noin vain. 

On ehkä käynyt niin, että englannin kielen sana on lainattu kielenkäyttöömme asiayhteyksiin, joihin se ei kuulu. Suomen kieleen tilalle tarvittaisiin nyt jokin korvaava sana. Mikä sana sopisi tällaiseen yhteyteen?

Johanna Krabbe


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

3.9.2015 20.22
Titia Schuurman
Johanna, olet varmasti oikeassa siinä että kyse on englannin kielen vaikutuksesta. Englannin "adopt"-verbillä on paljon laajempi käyttöala, joka kattaa myös sen mitä suomessa on perinteisesti tavattu nimittää kummitoiminnaksi. Tämä ilmaus sopii minusta hyvin useimpiin yhteyksiin, on luontevaa ja selvää sanoa että "ryhdytään kummiksi" jollekin tuen tai suojelun kohteelle. Ainakin yksi eläinten "adoptoinnista" puhunut taho siirtyikin puhumaan kummitoiminnasta, kun siihen oltiin adoptioperheiden puolelta yhteydessä tästä sanavalinnasta joitakin vuosia sitten.
11.9.2015 22.25
Optimus
Missä ongelma?
Sana ”adoptoida” tarkoittaa jo Nykysuomen sanakirjan mukaan myös ’ottaa omakseen, omaksua’. Ainakin osa väitetystä englannin vaikutuksesta on siis toteutunut viimeistään 1940-luvulla.

En näe ongelmaa siinä, että puhutaan koiran tai patsaan lapseksiottamisesta eli adoptiosta. Jokainen ymmärtää, että kyse on kuvaannollisemmasta kielenkäytöstä kuin ihmisen adoptoinnista puhuttaessa.

Jos adoptio-sanan laajennettu käyttö vaihdetaan sanoihin, jotka puhuvat kummeista, luodaan ongelma sen sijaan että ratkaistaisiin ongelmia. Kummi-sanalla on yhä myös alkuperäinen merkityksensä: kummi tukee lapsen kristillistä kasvatusta (ja on lisäksi todistajana, kun lapsi kasteessa otetaan kristilliseen seurakuntaan). Vaikka merkitys on enimmäkseen väljehtynyt kuten uskonnolliset sanat yleensä, emme todellakaan kaipaa tällaista ”ratkaisua”, jossa uskonnollisesti neutraalia asiaa kuvataan periaatteessa uskonnollisella termillä.
5.10.2015 15.31
Optimuksen tavoin, en näe adoptio-sanan käyttöä ongelmallisena. Mielestäni adoptio-sanan käytöllä halutaan vedota tunteisiin ja elollistaa eloton. Kun kyse on elävästä olennosta, vaikkapa koirasta, on mielestäni tärkeää, että sen omaksi ottamiseen suhtaudutaan samalla vakavuudella kuin lapsenkin adoptoimiseen. Ilmeisesti sanaa on käytetty luonnonsuojelukohteiden yhteydessä. (Aikaisemmin olen törmännyt juurikin kummi-sanan käyttöön esim. norppakummi.) Silloinkin tarkoitus on varmaan herättää tunteita ja tukea kohteen adoptoijan kokemusta siitä, että hän suojelee merkittävää elämää.

Sen sijaan elottoman kohteen kanssa ymmärrän, että adoptio-sanan käyttö voi tuntua kummalliselta. Näkisin sen kuitenkin harmittomana ja leikillisenä. Jos joku kokee vaikkapa jonkin paikan omanaan, voi hän mielestäni hyvin sanoa adoptoineensa sen ja kuvata siten paikkaan tuntemaansa kiintymystä.

En aivan ymmärrä, millä tavoin adoptio-sanan käyttö loukkaa adoptoituja ihmisiä. Jokainen varmasti ymmärtää asian vakavuuden, kun kyseessä on lapsi ja adoptio-prosessi on tarkasti säädelty. Vastaavasti myös kummi-sana voidaan nähdä loukkaavana Optimuksen mainitsemien kristillisten juuriensa vuoksi.
8.10.2015 12.51
Tilda ja Johanna
Nuorten keskuudessa on tyypillistä korvata suomen kielen sana englanninkielisellä. Usein näitä sanoja kuitenkin taivutetaan kuulostamaan suomenkielisiltä. Esimerkiksi failata-sana on johdettu englannin kielen fail-sanasta, joka tarkoittaa epäonnistumista. Voisiko adoptoida-sanan käyttö ottaa omakseen -tarkoituksessa olla myöskin tullut suomen kieleen englannin kielestä? Tarkoituksen kuitenkin ymmärtää kontekstista, joten miksei adoptoida-sanaa voisi käyttää suomen kielessä samalla tavalla kuin englannissa?
25.10.2015 14.13
Henri
Ei Tehdä Kärpäsestä Härkästä
Mainitsit mahdollisuuden loukata adoption kanssa tekemisissä olleita ihmisiä.

Mielestäni liika varovaisuus sanojen kanssa, kuten "adoptio", on turhanpäiväistä. Kieli kehittyy ajan myötä, kun erilaiset kansakunnat ja kulttuurit (sekä kielet) ovat tekemisissä toistensa kanssa median kautta.

Sanojen merkityskin muuttuu jatkuvasti. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa "gay" ja "awful", jotka nykypäivänä yhdistetään aivan eri asioihin kuin ennen muinoin.

Uskon, että adoptiolle on käymässä samoin, ja sen takia on turha vetää sanan monipuolisesta käytöstä hernettä nenään.