Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

4.7.2011 18.20

Ukonilman kieliväittely

Taru Kolehmainen

Ukkostaa vai ukostaa? Saisiko tämän ukkoskesien kieliongelman vihdoinkin puihin?

Tämän kesän ukkosilla on taas päästy yhteen kielenhuollon kestoväittelyyn: kumpi on oikea muoto, ukkostaa vai ukostaa? Debatti lähti tällä kertaa liikkeelle Uuden Suomen otsikosta, jossa oli käytetty muotoa ukostaa, ja se on laajentunut muillekin keskustelupalstoille. Yritetäänpä panna nyt tämä kieliongelma järjestykseen.

Ukkostaa on yleiskieleen vakiintunut muoto. Vain se esiintyy nykykielen sanakirjoissa. Siksi lehden otsikkoon päässyt ukostaa on herättänyt ns. kielitietoisissa lukijoissa ihmettelyä.  Ukostaa-muodolla on toisaalta puolustajansa, sillä monille se on tuttu kotimurteesta.  Miten ukostaa-muotoon  siis pitäisi suhtautua?

Rinnakkaismuotojen paremmuutta selvitettäessä on usein tapana tutkia, miten ne on muodostettu. Se on kiehtova sukellus sananjohdon maailmaan.

Uk(k)ostaa
-verbin lähtömuodoksi tarjoutuu kaksi mahdollisuutta, substantiivit ukkonen tai ukko. Useimmille tulee varmaan ilman muuta mieleen ukkonen.  Jos kyseinen verbi ajatellaan johdetun kantasanasta ukkonen, oikea muoto on ukkostaa (ukkos + ta; vrt. esim. aakkonen: aakkostaa). Tätä selvältä näyttävää asiaa hämmentää kuitenkin se, että on olemassa samaan tapaan muodostettu sana pakastaa. Miksi ukkonen: ukkostaa mutta pakkanen: pakastaa? Muotojen eroa on yritetty selittää kielihistoriallisilla syillä. Olisiko pakastaa voinut antaa mallia myös ukostaa-muodolle?

Todennäköisempi selitys löytyy uk(k)ostaa-verbin toisesta mahdollisesta muodostamistavasta, siitä, jossa kantasana on ukko. Ukko on tietenkin myös ukkosen kantasana. Mutta miksi ukko? Vanha kansa uskoi ukkosen jyrinän johtuvan siitä, että Ukko ylijumala ajeli taivaalla vaunuineen. Tästä uskomuksesta johtuu, että ukolla on monissa murteissa ja sukukielissä perusmerkityksensä lisäksi ukkosen merkitys.  Siksi edelleen puhutaan myös yleisesti ukonilmasta, etenkin kun tarkoitetaan tätä sääilmiötä yleensä (ukonilma lähestyy, ukonilmalla mennään sisällä; vrt. ukkonen jyrisee).  Tästä näkökulmasta on selvää, että ukko on myös uk(k)ostaa-verbin kantasana.  Tällöin on muistettava, että yleisten johtamissääntöjen mukaan verbi (ja muut johdokset) johdetaan kantasanan heikkoasteisesta muodosta, joka saadaan genetiivistä (uko + sta), siis ukostaa ( vrt. esim. sakko: sakottaa).

Vaikka ukostaa-muoto on johto-opillisesti mahdollinen ja se on joillekin kotimurteesta tuttu, ukkostaa on kuitenkin yleiskieleen vakiintunut muoto, ja sitä on syytä käyttää yleiskielisissä yhteyksissä, esim. lehtiteksteissä.

TARU KOLEHMAINEN


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

5.7.2011 21.36
Pakaste
Ankarasti ottaen pakastamisen pitäisi tarkoittaa ruoan pakastamista, eli pakkaseen pistämistä, tuloksena pakaste. Pakkanen taas syntyy kun ilma pakastuu.
6.7.2011 19.15
Joel Alvar Henkinen
Pakaste
En sanoisi ankarasti ottaen. Pakastaminenhan voi tarkoittaa myös vaikka kudosnäytteen pakastamista.
Sen sijaan kemijärveltä kotoisin oleva tyttöystäväni käyttää pakastaa-verbin sijaan ilmaisua "Laitoin sen pakasteeseen" vaikka paremminkin pitäisi sanoa "pakkaseen", tai "Pakastin sen".
Alkoi muuten kaikki pakkasjohdannaiset kuulostaa toiston kautta taas omituisilta.
7.7.2011 16.56
Pakaste
Totta kai "ruoan" tilalle voi laittaa kudosnäytteen, vettä tai mitä nyt ikinä mieleen tulee pakastaa eli laittaa pakastimeen tai panna pakkaseen. Tyttöystävälläsi ovat menneet lievästi pasmat sekaisin, vaan haitanneeko tuo.
7.7.2011 17.33
Taru Kolehmainen
pakastamisesta
Vähemmän ankarasti ottaen huomauttaisin, että pakastaminen on ollut kielessä jo ennen pakastuslaitteita, luonnonilmiönä, esim. "Yöllä on pakastanut" (= ollut pakkasta). Mutta eikö pääasiasta, uk(k)ostamisesta, mitään?
8.7.2011 10.49
Ank.ott.
Ankarasti ottaen on aika outoa verrata ukkoa sakkoon ja perustella siten yhden koon versiota (ukostaa). Toki ukko taipuu ukon ja sakko sakon ja sakko syntyy sakottamalla. Mutta ukkonen ei synnyt ukottamalla, tyyliin minä ukotan, sinä ukotat...

Ukonilma on ukkonen, ja ukkosella ukkostaa. Jos jossain murteessa käytetään ilmausta ukostaa, niin sehän sopii, mutta ei sitä lehteen pitäisi kirjoittaa!