Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

13.5.2014 14.28
Elli-Noora Virkkunen

Pyöräkorjaamoista Uutistamoihin

Näyttää siltä, että mO-johdin on muotia.

Olen jo hyvän aikaa pannut merkille, että mO-päätteiset verbikantaiset substantiivijohdokset tuntuvat olevan muotia. (Iso O-kirjain merkitsee sitä, että päätteessä voi olla joko o tai ö.) mO-johtimen avulla muodostetaan verbistä substantiivi, joka ilmaisee verbin tarkoittaman toiminnan suorituspaikkaa, esimerkiksi leipoaleipomo, kustantaa – kustantamo.

Nyt vaikuttaa olevan trendikästä nimetä erilaiset palvelut ja yritykset mO-johtimen avulla. mO-päätteiset erisnimet ovat ilmiö, joka on levinnyt kulovalkean lailla, ja uusia nimiä tulee vastaan jatkuvasti.

Ensin oli Kulttuuritehdas Korjaamo, joka on toiminut vanhan ratikkahallin tiloissa jo kymmenen vuotta. Sitten tuli Teurastamo, joka otti haltuunsa Helsingin kaupungin entisen teurastuslaitoksen tilat ja on nyt ”uuden kaupunkikulttuurin ilmentymä”. Nämä mO-päätteiset nimet tulevat paikkojen historiallisista käyttötarkoituksista.

Saman mallin mukaan voidaan helposti muodostaa yritysten, yhteisöjen ja osuuskuntien nimiä ilman historiallista kontekstiakin. Vain muutamia mainitakseni olemassa on esimerkiksi Vaatelainaamo, Kuvittamo, Tilajakomo, Uutistamo, Aseistamo, Pelaamo ja Kelaamo.

Erilaisia mO-päätteisiä palveluita on syntynyt kuin sieniä sateella. Atrialla on Grillaamo ja Kokkaamo ja Aku Ankka -lehdellä Lataamo.

Toiminnan suoritus- tai sijaintipaikan ilmaiseminen mO-johtimella ei tietenkään ole uusi asia. Onhan meillä monia tuttuja mO-päätteisiä yleisnimiä, kuten kampaamo, videovuokraamo ja varustamo.

Ison suomen kieliopin (§ 258) mukaan mO-päätteisiä sanoja on noin satakunta ja johdostyyppi on karttuva.

Mielenkiintoisia ovatkin uudismuodosteet, kuten Web-veistämö tai Kulttuuriosaamo, ja kiinnostavaa on yleisnimien käyttäminen erisniminä. Pitkään kielenkäytössä olleita aivan tavallisia mO-päätteisiä sanoja, kuten juuri teurastamo, on otettu erisniminä käyttöön.

Paikkaa ilmaisevasta mO-päätteisestä yleisnimestä muodostetaan viileä muotinimi lisäämällä eteen vaikkapa sana osuuskunta ja vaihtamalla pieni alkukirjain isoksi. Näin ollen Osuuskunta Varustamo voisi olla esimerkiksi tyylikkäiden urheiluvarusteiden toimittaja laivanvarustamisen sijaan.

Yleisnimestä voi myös tehdä yhdyssanan, jolloin yhdyssanan määriteosa muuttaa sanan merkitystä. Tavallisesti huoltoasemaa tai huoltoliikettä merkitsevästä huoltamosta saadaan Tekstihuoltamo, joka onkin tekstien huoltopaikka. Pyöräkorjaamo on tuttu ja tavallinen sana, mutta yhdyssanan määriteosaa vaihtamalla saadaankin Jäsenkorjaamo, jolla ei ole mitään tekemistä kulkupelien kanssa.

Yleisnimi voidaan ottaa käyttöön myös kuvaannollisessa merkityksessä. Konkreettinen katsomo, katsojille tarkoitettu tila, muuttuukin virtuaaliseksi Katsomo-palveluksi, jonka avulla televisio-ohjelmia voi katsoa internetin välityksellä itselleen sopivana aikana omassa kotisohvakatsomossa.

mO-päätteisissä sanoissa yleisnimen ja erisnimen erottaa usein siitä, käytetäänkö taivutuksessa sisä- vai ulkopaikallissijaa. Korjaamossa korjataan jotakin, mutta Korjaamolla käydään kuuntelemassa bändejä; teurastamossa teurastetaan, mutta Teurastamolla käydään syömässä trendikästä lähiruokaa. Aina sijamuoto ei muutu, mutta on selvää, että hautomossa haudotaan munia, kun taas Tanssistudio Hautomossa tai Yrityshautomossa ei kanoja näy.

mO-johtimella muodostetut sanat ovat käteviä ja kuvaavia. Ennustan, että johtimen suosio jatkuu. Mahdollisuuksia uudismuodosteisiin on rajattomasti, kun melkein mistä tahansa verbistä voi muodostaa mO-päätteisen johdoksen. Juhlapalvelu- ja cateringyritys Juhlistamo! Hipsteribaari Kaljanjuottamo! Muotiblogialusta Bloggaamo! Kielikonsultointiyritys Pilkunviilaamo! Taidankin itse perustaa viimeksi mainitun. Nimi varattu.

ELLI-NOORA VIRKKUNEN


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

13.5.2014 17.10
Lukimolainen
Paikallissijoista
Virke ”mO-päätteisissä sanoissa yleisnimen ja erisnimen erottaa usein siitä, käytetäänkö taivutuksessa sisä- vai ulkopaikallissijaa” perustunee väärinkäsitykseen. Ulkosijoja on kauan käytetty vieraiden esikuvien mukaan silloinkin, kun sisäsija olisi suomalaisempi. Ollaan töissä ”yliopistolla”, vaikka oikeasti ei työskennellä jossain yliopiston liepeillä vaan ihan yliopistossa. Yritysnimissä tämä on jo lähes yksinomaista. Vai kertooko joku siirtyneensä Nokiasta Microsoftiin?

Toki lausumassa on sikäli perää, että tällainen suuntaus on -mo-sanoissa selvin silloin, kun sellainen sana on otettu melkoisen mielivaltaisesti erisnimikäyttöön ilman todellista yhteyttä sanan vanhaan merkitykseen. Suomalaistyylinen sisäsija toisi liiaksi mieleen vanhan merkityksen.

Toisaalta sopii ihmetellä, että jos kerran ei haluta esimerkiksi ravintolan assosioituvan teurastamoon, niin miksi sen nimeksi on pitänyt väkisin ottaa ”Teurastamo”.
13.5.2014 18.54
Maukka
Purkamo mielessäni
Hauska sanalista, kiitos. Mutta jäin kaipaamaan purkamoa. Sillä sellaisiakin rekisteröityjä toiminimiä on, joissa purkamo on oikeaoppisesti yhdellä a:lla. Katsokaa vaikka hakukoneella.

Jos aikoisin purattaa autoni, teettäisin työn purkamossa, en "purkaamossa", ja samaa suosittelen muillekin.

Tilajakomo tuntuu olevan väärässä seurassa. Se kuuluisi pikemminkin ryhmään kärsämö, ohimo, ratamo. Jos on jakamisen paikka, niin sehän on jakamo.