Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

15.8.2013 13.08
Aino Piehl

Nuorennusleikkaus 150-vuotiaalle virkakielelle

Voisiko virkakieli olla vielä hankalampaa?

Voisiko virkakieli olla vielä hankalampaa? Voisi! Se voisi olla jotain muuta kuin omaa äidinkieltäsi – ja vaikeaa silläkin kielellä.

Elokuun alussa juhlittiin sitä, että viranomaiset käyttävät suomea. Vuonna 1863 nimittäin keisari Aleksanteri II antoi 1.8. suomalaisten kielipoliitikoiden ehdotuksesta asetuksen, jolla määrättiin suomen kieli virastojen käyttökieleksi viimeistään 1883. Tässä on yksi syy siihen, että Aleksanterin patsas edelleen seisoo Helsingin päätorilla.

Kieliasetuksesta oikeastaan alkoi virkasuomen tarina. Siihen asti suomen kieltä oli hallinnossa käytetty lähinnä apu- ja selityskielenä.

Ihan helposti suomen kieli ei virkakieleksi päässyt, vaikka J. V. Snellman saikin keisarin asiasta vakuutetuksi. Mahtoivatko edes tehdä toimeenpanosuunnitelmaa ja vaatia raportointia?

Kehittyvälle virkakielelle koitui aluksi kasvukipuja siitä, kun pyrittiin irti ruotsin kielen mallista. Nykyisiä vaivoja taas voisi paremminkin verrata ylipaino-ongelmiin. Virkakieli saattaa toisinaan tuntua pöhöttyneeltä salakieleltä. Hallinnon erikoisalan kieltä se tavallaan onkin. Mutta viranomaisten kieli koskettaa joltain kantiltaan kaikkia kansalaisia, ja silloin sitä olisi kaikkien myös voitava ymmärtää.

Ymmärrettävyyteen ruvettiin pyrkimään nelisenkymmentä vuotta sitten, ja vuodesta 2004 siihen velvoittaa hallintolakikin. Nykyinen hallitus aikoo kantaa kortensa kekoon ja kehittää virkakieltä ymmärrettävämmäksi ja toimivammaksi. Sitä varten laaditaan parhaillaan toimintaohjelmaa.

Nyt jos koskaan kannattaa hyödyntää kaikkien kokemuksia siitä, miten viranomaisten käyttämä kieli on auttanut omien asioiden hoitamisessa tai hankaloittanut sitä. Jos tuntuu siltä, että sinun kokemuksistasi voitaisiin ottaa oppia, kerro niistä verkkolomakkeella (linkit alla).

Toimintaohjelmaa tekevä ryhmä panee talteen saamansa havainnot ja ideat ja käyttää hyväksi kaikkea soveltuvaa. Perästä kuuluu!

Ohjelman pitää olla valmis lokakuun lopussa. Silloin on siis odotettavissa ehdotuksia toimenpiteistä, joilla virkakieli saataisiin paremmaksi.

AINO PIEHL

Kirjoittaja on Kotuksen erikoistutkija ja EU-kielenhuoltaja.

Kapulakieli ajaa virkamiehiä koulunpenkille (Yle 30.7.2013)

Päivitys 13.7.2015: Linkit lomakkeisiin poistettu.


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

15.8.2013 16.04
Kyyn Ikko
Hoh hoijaa
Voisiko joku mainita yhden (1) esimerkin toimintaohjelmasta, jolla on saatu jokin todellinen muutos – mieluiten parannus – aikaan?

Kyseessähän eivät todellisuudessa ole ohjelmat toimintaa varten, vaan listat siitä, mitä kaikkee tarttis ehkä tehdä, ilman ajatusta siitä, miten se saavutetaan.

Jos virkamiehellä ei ole mitään motiivia muuttaa kielenkäytön tapojaan, hän ei muuta niitä, koska siitä tulisi työtä ja vaivaa ja joku voisi sitä ihmetelläkin. Mitenkäs siis virkamiehet aiotaan motivoida?

Virkamiehen työssä keskeisiä motiiveja lienevät oman viran säilyttäminen tai vakinaistaminen, virkauralla eteneminen, palkan nostaminen ja vaikeuksien välttäminen. Aiotaanko ”toimintaohjelmalla” iskeä näistä johonkin vai piestä tuulta?