Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

12.10.2016 9.45
Ulla Onkamo

Nimikilpailuakin pitää ohjeistaa

Etsitäänkö kilpailulla nimeä kirjastolle vai talolle?

Kaikille avoimet nimikilpailut ovat nykyään varsin suosittu tapa etsiä nimeä jos jonkinlaiselle kohteelle; viimeksi aiheesta kirjoitti Mirjami Sirén Kotus-blogissaan elokuussa. Kilpailulla voi kätevästi mainostaa uutta kohdetta ja osallistaa kansalaisia suunnitteluun.

Helsingin Sanomissa tiedotettiin 3.10., että Töölönlahden keskustakirjastolle haetaan ”uutta kutsumanimeä”. Kun kilpailusta lukee keskustakirjaston omilta verkkosivuilta (www.keskustakirjasto.fi), jää yllättäen hieman epäselväksi, mille kohteelle nimeä oikeastaan etsitään. Useimmissa kohdissa viitataan kyllä kirjastoon, mutta kilpailua kuvataan myös näin:

”Kansalaistorille rakennetaan parhaillaan keskustakirjastoa, jonka ovet avataan vuonna 2018. Nyt haussa on nimi talolle, joka tulee olemaan meidän kaikkien oma olohuone, työtila, estradi, kaupunkiverstas, lukukeidas, satumaailma ja paljon muuta.

Siispä mikä nimeksi Musiikkitalon, Kiasman ja Sanomatalon kaverille? Sinä tiedät sen parhaiten!”

Kohteella on merkitystä, sillä julkisen palvelun nimelle asetetut vaatimukset ovat luonnollisesti erilaiset kuin julkisen rakennuksen nimelle asetetut. Kirjaston nimessä on esimerkiksi tärkeää mainita sana kirjasto ‒ työnimenä käytetty Keskustakirjasto olisikin poikkeuksellisesti varsin toimiva, vink vink! Sen sijaan arkkitehtonisesti merkittävän rakennuksen nimellä on lupa leikitelläkin.

Yleensäkin silloin, kun julkisen kohteen nimeä haetaan kilpailulla, pitäisi ohjeissa tai säännöissä määritellä osallistujien avuksi ne kriteerit, mitä nimeltä vaaditaan. Jos nimi tulee osaksi kirjastojen nimien joukkoa, on tärkeää tietää, millaisia muut kirjastojen nimet pääkaupunkiseudulla ovat.

Lisäksi tulisi muistaa, että kirjastolle tarvitaan nimi myös ruotsiksi. Suomen- ja ruotsinkieliset nimet kannattaisi suunnitella samanaikaisesti, jotta ei päädytä sellaiseen ehdotukseen, joka toimiikin vain toisella kielellä.

Nimikilpailulla voi hakea ideoita, mutta uudeksi nimeksi ei kannata valita suoraan esimerkiksi äänestyksessä voittanutta ehdotusta. Parempi käytäntö on, että nimen valitsee ehdotusten pohjalta raati, jossa on myös nimistönsuunnittelun asiantuntijoita. Keskustakirjaston nimikilpailussa näin onneksi onkin! Asiantuntijat pystyvät parhaiten arvioimaan nimiehdotusten soveltuvuutta ja käytettävyyttä myös laajemmasta perspektiivistä.

Toivon keskustakirjastolle pitkää ikää ja hyvää, kuvaavaa nimeä!

Kaikille avoin kilpailu: Mikä nimeksi Helsingin uudelle keskustakirjastolle? (Helsingin Sanomat 3.10.2016)
Mirjami Sirén: Pullervo, Nysse ja Boaty McBoatface (Kotus-blogi 16.8.2016)


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja