Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

29.9.2015 12.41

Mielikuvapuhe vaikuttaa

Riitta Korhonen

Me emme vain elä maailmassa, kielellä me myös luomme maailmaa.

Monissa viime aikojen turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttoa koskevissa some-keskusteluissa on käytetty todella aggressiivista kieltä. Diskriminointia ja ihmisvihaa huokuvia kommentteja kirjoittavat eivät kuitenkaan yleensä puhu konkreettisista ihmisistä vaan stereotypioihin pohjautuvista mielikuvista. Mielikuvapuhe kuitenkin vaikuttaa. Nimitykset voivat vaikuttaa siihen, miten hahmotamme todellisuutta.

Esimerkiksi sana turvapaikanhakija on ollut monille punainen vaate, vaikka turva sinänsä on hyvin myönteinen sana. Siihen sisältyy suojaa, turvattuna olemista ja luottamusta. Turvaa hakevia saatetaan nettikeskusteluissa kuitenkin nimitellä järjestelmää väärinkäyttäviksi valepakolaisiksi, elintasoshoppailijoiksi tai oman maansa pettureiksi. Heitä kutsutaan jopa maahantunkeutujiksi, joiden pelätään rappeuttavan täkäläisen uskonnon ja kulttuurin.

Aihetta koskevan keskustelun osallistujat nimittelevät myös toisiaan. Nämäkin leimaavat nimitykset kantavat mukanaan latautuneita ennakkoluuloja, herättävät tunnekuohuja ja paisuvat sosiaalisen median viestivirroissa. Keskustelun toisella puolella olevia kutsutaan esimerkiksi suvakkiämmiksi tai mielenvikaisiksi vihervasureiksi. Toisaalta mielikuvin latautuneita ovat toisenkin osapuolen nimitykset, kuten punaniskarasisti tai natsihörhö.

Sanoihin latautuneet valmiit mielikuvat ovat liioiteltuja stereotyyppisiä yleistyksiä, mutta juuri niiden kautta ja voimalla keskustelemme ”niistä toisista” sekä toisistamme – siitäkin huolimatta ettemme olisi koskaan konkreettisesti kohdanneet ketään puheena olevaa tai vastapuolen keskustelijaa. Muodostamme käsityksen ihmisestä siis kielellä luotujen stereotypioiden pohjalta.

Stereotyyppiset yleistykset ovat vaarallisia jo siksi, että monet ihmiset voivat saada aihetta koskevat ensitietonsa netin leimaavien ja mielikuviin perustuvien kirjoitteluiden kautta. Jos ennalta muodostettua mielipidettä ei ole, ajatukset suuntautuvat valmiiksi kuvitelluille teille. Objektiivista tietoa ja rakentavaa keskustelua siis tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan.

Voisiko toivoa, että joskus tulevaisuudessa puhuttaisiin vähemmän ihmisryhmiä koskevista mielikuvista ja enemmän oikeista ihmisistä ja asioista? Toivoa on ehkä ainakin vähän, kun lukee uusia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Tekstissä korostetaan monessa yhteydessä elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, kulttuurien välisen vuorovaikutukseen edistämistä ja toisen ihmisen huomioon ottamista. Tässä yksi näyte: ”Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista.”

Mielipiteitä pitääkin esittää, mutta perustellen ja ilman ihmisarvon loukkauksia – eikä vain mielikuvapilvistä käsin.

RIITTA KORHONEN

Kirjoittaja on Kielitoimiston erityisasiantuntija.


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

29.9.2015 20.55
Maarit Nopsanen
Kiitos, Riitta!
Kirjoitat tärkeästä asiasta. Tuntuu siltä, että nyt tarvittaisiin paljon positiivista puhetta, sillä nekin, jotka puolustavat esimerkiksi turvapaikanhakijoita, kuulostavat usein moralisteilta. Negatiivista kaikua ja toisen alentamista on liikaa. Mutta toivoa on.

Ne ihmiset, jotka pyrkivät puhumaan esimerkiksi maahanmuuttajista, vammaisista ihmisistä, transsukupuolisista ja perussuomalaisista tai vaikka Isisin kannattajista asiallisesti ja faktapohajisesti, voivat puheellaan muuttaa osin maailmaa.

Suomalaiset eivät myöskään ole yhtenäinen joukko ihmisiä. Me suomalaiset emme kaikki ole rasisteja, suvaitsevaisia, häpeileviä, ujoja, rohkeita tai hiljaisia. Jokainen meistä ajattelee ja tuntee eri tavoin kuin kukaan toinen. Tämän hyväksyminen on todellisen keskustelun edellytys.
5.10.2015 18.21
Emilia
Somessakin tapahtuva nimittely on kiusaamista
Luokanopettajaopiskelijana olen pohtinut paljon kiusaamista ja siitä mielestäni on kyse tässäkin blogitekstissä käsitellystä ilmiöstä: ihmisryhmiä koskevasta aggressiivisesta ja diskriminoivasta nimittelystä sosiaalisessa mediassa. Kiusaamisen kohteena vain ovat yksittäisen ihmisen sijaan ihmisryhmät, jotka nähdään "nimittelijän" toimesta yhtenäisenä stereotyyppisenä ryhmänä. Ennen internettiä tällainen voimakas nimittely on kantautunut lähinnä puhujan lähipiirin korviin. Sosiaalisen median myötä kuitenkin kenen tahansa kirjoittaman kommentin voi nähdä sadat ihmiset ja sitä voidaan jakaa eteenpäin aina uusille silmille nähtäväksi. Erityisen vahingollista nimittely on, jos kommentin kirjoittaja on korkeassa asemassa yhteiskunnassa. Jokainen vihamielinen kommentti muokkaa ilmapiiriä nimittelylle ja vihalle sallivampaan suuntaan. Tilaa dialogille ei jää.

Satuttavimmillaan aggressiiviset kommentit ovat kohdistuessaan ihmisryhmiin, jotka ovat haavoittuvassa asemassa muutenkin. Turvapaikanhakijoita koskevat aggressiiviset keskustelut kuuluvat eittämättä tähän kategoriaan. Korhonen mainitsee myös, että näihin keskusteluihin osallistujat nimittelevät myös toisiaan. Tästä esimerkkinä haukkumanimet ”suvakkiämmä” ja ”punaniskarasisti”. Itse olen törmännyt myös siihen, että ns. vastapuoli leimataan tyhmäksi, kuplassa eläväksi tai sivistymättömäksi. Aivan kuten yksittäiseen henkilöönkin kohdistuvassa kiusaamisessa, nimittelyllä vahvistetaan samalla omaa ryhmäidentiteettiä. Tehdään pesäeroa meidän ja heidän välille. Aitoon keskusteluun ei edes pyritä, koska vastapuoli ei kuitenkaan siihen kykenisi.

Itseäni satuttaa ehkä kaikkein eniten se, että tällaista ”keskustelua” lukevat myös lapset. Osa heistä huomaa olevansa itse, tai läheistensä olevan, nimittelyn kohteena. Osa kuulee omien vanhempiensa nimittelevän muita. Minulla tulee olemaan todellinen haaste saada tulevat oppilaani vakuuttuneiksi siitä, että vaikka aikuiset nimittelevät toisiaan (ja lapsia), oppilaitteni tulisi pystyä parempaan. He eivät saisi vahvistaa keneenkään kohdistuvaa vihapuhetta. Ja sitten vielä pitäisi miettiä miten meidät aikuiset saisi pystymään samaan.
6.10.2015 9.16
Laura
Loistava näkökulma!
Hei!
Kiitos kirjoituksestasi, se sai todella miettimään omaa asennoitumistani. Olen pitänyt itseäni kovin suvaitsevaisena. Toisaalta käytänhän nimitystä natsi tai rasisti niistä, joiden mielipide on erilainen kuin omani. Loppujen lopuksi voikin miettiä, että kenen mielipide on se oikea? Niin kuin mainitsikin kirjoituksessasi, olisi tärkeämpää käsitellä jokaista ihmisenä ja yksilönä.

Stereotypioiden asettaminen ja nimittely tarttuvat myös päiväkoti- ja koulumaailmaan. Tulisikin miettiä, mitä käsitteitä käytämme ympäristöstä riippumatta.

Täytyy myös muistaa, että kohtaamme monikulttuurisuutta ympärillämme koko ajan. Jokainen meistä on monikulttuurinen, harvemmin sitä tulee kuitenkaan itse mietittyä.
6.10.2015 13.59
HK
Kiitos!
Kuuntelin juuri tänään radiosta maahanmuuttajan haastattelun, jossa hän toi ilmi, kuinka positiiviset kommentit, positiivinen puhe ja maahanmuuton hyväksyvä käytös edesauttaa kotoutumista ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Mielikuvilla ja julkisella keskustelulla on suuri merkitys siihen, millä tavalla maahanmuuttajat suhtautuvat suomalaiseen kulttuuriin. Vihamielinen asenne, rasistiset kommentit ja negatiivissävytteinen puhe eivät välttämättä tee Suomeen kototutumista mielekkääksi.

Olin ilahtunut uudessa OPS:ssa olevista sanamuodoista. Juuri näin!
8.10.2015 12.49
Henna ja Emma
Uusia mahdollisuuksia?
Kiitos! Kirjoituksesi sai meidät todella ajattelemaan. Turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan usein turhan kriittisesti. Uskomme tämän johtuvan muutamien asiattomasti käyttäytyvien tapausten aiheuttaneeneesta negatiivisesta huomiosta mediassa. Vain muutama negatiivistä julkisuutta kerännyt henkilö onnistuu helposti pilaamaan koko kyseisen ihmisryhmän maineen, ja juurruttamaan vahvoja stereotypioita. Ilkeä suhtautuminen saattaa vain lietsoa turvapaikanhakijoiden pahaa oloa, ja siitä johtuvaa käytöstä. Meidän on nyt aika antaa heille uusi mahdollisuus!
8.10.2015 12.51
Suvi Iida
Netissä kirjoittelu
Olen samaa mieltä kanssasi. On totta, että stereotypisesti puhuminen eri ihmisryhmistä vaikuttaa ihmisten tapaan ajatella niistä. Kun stereotypiset ajatukset leviävät, ihmisille syntyy ennakkoluuloja. Esimerkiksi monet ajattelevat kaikkien islaminuskoisten kohtelevan naisia huonosti sekä vain sotivan koko ajan, vaikka oikeasti nämä ennakkoluulot koskevat vain pientä osaa islamin uskoisia (ja löytyyhän tällaisia ihmisiä myös muista maista ja uskonnoista). Kuitenkin netissä leviävä vihapuhe on saanut ihmiset ajattelemaan kaikista islaminuskoisista sillätavalla, vaikkei heillä olisikaan mitään kokemusta islaminuskoisista ihmisistä.

Ja mielestäni on myös erittäin tyhmää kun ihmiset kehuvat jotain toista ihmistä haukkumalla jotain toista. Esimerkiksi joku voi kehua toista kauniiksi haukkumalla jotain toista rumaksi. Mielestäni on hienoa, että ihmiset kehuvat toisia, mutta täytyykö sen tapahtua mollaamalla jotain toista?