Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

10.2.2014 12.41

Keskustelua kielestä

Riitta Korhonen

Vielä pari kommenttia tunteita herättäneeseen kieliuutiseen.

Runebergin päivä 2014 jää kielenhuollon historiaan: suomen kielen lautakunta julkisti tiedotteen, jossa kerrottiin alkaa tekemään -muodon olevan alkaa tehdä ‑muodon rinnalla hyväksyttävä yleiskielessä. Historiallista oli mm. se, että tieto levisi niin laajalle räjähdysmäisen nopeasti ja todella tunteikkaasti.

Tyrmistyneissä kommenteissa arveltiin kielen olevan nyt rappiolla. Moni veikkasi, että pian hyväksytään myös kaksoispassiivi (oltiin tehty) ja ”yhdys sana”. Myönteisissä palautteissa huokaistiin helpotuksesta: enää ei tarvitse korjailla kestovirhettä toisten teksteistä.

Asia sai tilaa myös sanomalehdissä ja jopa tv-uutisissa. Aiheen tiimoilta kuultiin asiantuntijoita niin radiossa kuin televisiossakin. Kielenhuoltoa muistettiin myös viihdeohjelmissa! Miten ihmeessä aiemmin arkiseksi tai puhekieliseksi luokitetun ilmaustyypin hyväksyminen yleiskieliseen käyttöön alkaa tehdä ‑muodon rinnalle herätti niin paljon keskustelua?

Ensinnäkin alkaa tekemään on monille selvän kielivirheen perikuva. Aikanaan kunnolla opittu sääntö on jättänyt lähtemättömän jäljen. Toiseksi uutinen ehkä pompahti esille liian yllättäen. Tiedotteen taustalla oli se, että lautakunnalta pyydettiin tekeillä olevaa Kielitoimiston opasta varten kannanottoa muutamaan kauan pohdinnassa olleeseen yksityiskohtaan, mm. alkaa tekemään ‑muodon tyylisävyyn.

Tyyli on tunneasia

Tunnetusti käsitys tyylistä muuttuu ajan myötä. Esimerkiksi aikanaan arkisiksi luonnehditut jumpata ja pärjätä ovat jo jonkin aikaa kuuluneet yleiskielen sanakirjassa neutraalien sanojen joukkoon. Näidenkin sanojen tyyliluonnehdinta herätti muutoksen jälkeen paheksuntaa, mutta toisaalta myös tyytyväisyyttä. Tunteita puolesta ja vastaan herättänee siis vielä pitkään myös se, että alkaa-verbin yhteydessä esitetään kaksi vaihtoehtoa, alkaa tehdä ja alkaa tekemään, joista voi valita mieleisensä. – Eräs kommentoija oli huolissaan siitä, että myös meinasi pudota -tyyppinen rakenne riisuttaisiin arkisuuden kaavustaan. Hän oli oppinut koulussa, että meinata on ruma sana, melkein yhtä paha ilmaus kuin alkaa tekemään. (Tiedoksi: verbin meinata käyttösuosituksiin ei nyt ole tulossa lievennystä.)

Pienet ja isot muutokset

Alkaa tekemään -vaihtoehdon nousemisessa yleiskieleen eli kirjakieleen alkaa tehdä -muodon rinnalle on kyse yhden verbin käyttöä koskevasta väljennyksestä, ei kielen järjestelmään laajasti vaikuttavasta muutoksesta. Ehdotuksia suurista muutoksista ei edes ole näköpiirissä, vaikka asioista toki paljon keskustellaankin.

Lähitulevaisuudessa ei siis tarvitse pelätä tai toivoa esimerkiksi kaksoispassiivin (esim. asiassa ollaan tehty virhe, asiassa ei olla tehty virhettä) hyväksymistä yleiskieleen. Laajasti verbien taivutusjärjestelmää koskevan muutoksen vaikutuksia on nimittäin mahdotonta ennustaa. Sitä paitsi myöskään pelkkä yleisyys puhekielessä ei riitä perusteeksi yleiskieleen hyväksynnälle. Vaikka kaksoispassiivia näkee käytettävän jonkin verran myös asiateksteissä etenkin kieltomuodoissa, ovat myöntömuodot niissä verrattain harvinaisia. Jos kaksoispassiivi hyväksyttäisiin, tulisi tietysti hyväksyä se kaikkine muotoineen, jotka sitten kai pitäisi jollain tavalla ottaa esille opetuksessakin järjestelmän osina ”yksöispassiivin” rinnalla. – Suosituksia muutettaessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että kokonaisuus olisi järkevästi opetettavissa.

Kielenkäyttäjien ei myöskään tarvitse olla huolissaan omistusliitteistä: tästäkään järjestelmästä ei yleiskielessä olla luopumassa. Myöskään erilleen kirjoitetut ”yhdys sanat” eivät pääse yleiskielen kirjoitusasuksi, vaikka hyvin moni sellaisia huolimattomuuttaan kirjoittaakin.

Puhutut suomet muuttuvat omaa tahtiaan. Yleiskieli ei myötäile niitä kaikessa, vaikka myös se muuttuu – joskin hyvin hitaasti. Selvimmin yleiskielen muutokset näkyvät tyyliseikoissa.

RIITTA KORHONEN

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

10.2.2014 15.48
Valpurga
alkaa tekemään
Nähdäkseni tuo "alkaa tekemään" -muodon hyväksyntä on varsin varovainen ja etten sanoisi aikansa elänyt muutos. Asiahan on niin, että ainakin pääkaupunkiseudun nuorten ja vähän vanhempienkin kielessä yksi ainoa verbimuoto vastaa niin 1. infinitiiviä (tehdä), 3. infinitiivin illatiivia (tekemään) kuin muitakin verbien infinitiivimuotoja: mä voin hakee, pystytsä hakee, me mennään hakee, käydään hakee. Eikä mene monta vuosikymmentä, ennen kuin tämä heijastuu muuhunkin kirjoitettuun kieleen kuin someen ja koulutehtäviin.
10.2.2014 22.22
Niuho -ko?
Tyytyväinen?
Onko muoto olla tyytyväinen JOSTAKIN hyväksyttävää suomea? Minä itse olen tyytyväinen vain JOHONKIN.
Entä onko näitten muotojen käyttöero taas murteisiin liittyvää kuten on selitelty alkaa -verbin uutta hyväksymismallia ? Ainakin Hesari näyttää lähes systemaattisesti olevan "tyytyväinen jostakin". Krh....

P.S. Kiitos Riitta Korhoselle tiedosta, että MEINATA - sanaa ei ole päästetty valloilleen!!!