Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

25.9.2014 11.49

Euroopan kielten päivänä juhlitaan rinnakkais- ja monikielisyyttä

Marianne Laaksonen

Äidinkielen aseman vahvistaminen on myös monikielisyyden vahvistamista.

On taas aika viettää Euroopan kielten päivää ja juhlia rinnakkais- ja monikielisyyttä. Euroopan kielten päivän järjestävät Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni vuosittain 26.9., ja päivän tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä eri kielten opiskelun tärkeydestä ja tukea Euroopan kielellistä monimuotoisuutta.

Euroopassa puhutaan arviolta 225 kieltä, mikä on noin 3 prosenttia kaikista maailman kielistä. Virallisia kieliä Euroopan unionissa on 24, ja näiden lisäksi unionin alueella käytetään kymmeniä alueellisia ja vähemmistökieliä.

Entäpä Suomen kieliolot? Miltä ne numeroina näyttävät? Suomen viralliset kielet suomi ja ruotsi ovat myös Euroopan unionin virallisia kieliä. Ne ovat yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettäviä, asemaltaan vahvoja kieliä. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa suomea puhui äidinkielenään 4 869 362 henkilöä (89,3 prosenttia väestöstä) ja ruotsia 290 910 henkilöä (5,3 prosenttia väestöstä).

Suomen laki ei määrittele vähemmistökieliä. Tästä huolimatta Suomessa on suomen ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä, joiden puhujien kielellisistä oikeuksista säädetään eri laeissa. Suomen romanikieli, saamen kielet (koltan-, inarin- ja pohjoissaame) sekä suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat pienten puhujaryhmien kieliä.

Pienistä kielistä Tilastokeskus seuraa vain saamen kieliä ja niiden puhujien määriä: äidinkielenään jotakin Suomen kolmesta saamen kielestä puhuvia oli vuoden 2013 lopussa 1 930 henkilöä (0,04 prosenttia). Suomessa saamelaisia asuu kuitenkin noin 10 000. Tilastojen puhujamäärät kertovatkin lähinnä siitä, kuinka moni vastaajista on ilmoittanut saamen äidinkielekseen.

Romaneja on Suomessa noin 10 000–12 000. Heistä romanikielen taitajia arvioidaan olevan noin puolet, ja vain kolmannes puhuu kieltä sujuvasti.

Suomalainen viittomakieli on noin 4 000–5 000 kuuron äidinkieli. Lisäksi sitä käyttää äidinkielenä, toisena kielenä tai vieraana kielenä noin 10 000 kuulevaa suomalaista. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjien ryhmä on kutistumassa: yhteisön muodostaa noin 300 henkilöä, joista puolet on kuuroja.

Laissa huomioitujen pienten kielien lisäksi Suomessa puhutaan monia muitakin kieliä. Äidinkieleltään muunkielisten määrän on arveltu ylittäneen äidinkieleltään ruotsia puhuvien määrän helmi-maaliskuussa 2014 (Tilastokeskus julkistaa seuraavan väestörakennetilaston 26.9.2014).

Muunkielisten määrä olikin vuoden 2013 lopussa 289 068, mikä on 5,3 prosenttia väestöstä. Esimerkiksi Vantaalla muunkielisten osuus on kuitenkin jo 13,2 prosenttia kaupungin väkiluvusta ja Helsingissäkin 12,8 prosenttia. Isoista kaupungeista myös esimerkiksi Turussa (9,2 %) ja Tampereella (6,3 %) muunkielisiä on huomattavasti maan keskiarvoa enemmän.

Suomen suurin muunkielisten ryhmä oli vuoden 2013 lopussa venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli 66 379 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat muunkieliset ryhmät olivat vironkieliset (42 936), somalinkieliset (15 789), englanninkieliset (15 570) ja arabiankieliset (13 170).

Kaikilla ihmisillä on oikeus äidinkieleen, ja siten äidinkielen aseman vahvistaminen on myös monikielisyyden vahvistamista. Näin todetaan Suomen kielen toimintaohjelmassa Suomen kielen tulevaisuus, jossa rohkaistaan käyttämään suomen kieltä eri yhteyksissä tarvittavien muiden kielten rinnalla. Toisaalta muunkielisillä suomalaisilla on oikeus saada kunnollista valtakielen opetusta koulussa ja työelämässä.

MARIANNE LAAKSONEN

Kirjoittaja on Kotuksen erityisasiantuntija ja kielipolitiikan koordinaattori.

Euroopan neuvoston Euroopan kielten päivän sivusto 


Suomen kielen tulevaisuus, kielipoliittinen toimintaohjelma


Tilastokeskus


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei kommentteja