Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.


Mirja Nissinen

Mirja Nissinen työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa muun muassa virkakielen, koulutuksen ja tapahtumajärjestelytehtävien parissa. Hän on kansainvälisesti orientoitunut savolainen, ja hänen toinen pääkielensä on unkari. Hän nauttii erityisesti kielellä leikittelystä, ääntämisen nyansseista, mutkikkaan kielen suoristamistoimenpiteistä ja kriittisestä lingvistiikasta.


rss

28.4.2016 16.03
Mirja Nissinen

Keraaminen kuppi kissalle, joka ei liiku

Legendan mukaan suomen kielessä on vapaa sanajärjestys. Ei ole.

Ensin hätkähdin, sitten purskahdin nauramaan. Saksalaisessa lemmikkituotteiden verkkokaupassa myytiin kuppia kissalle, joka ei liiku. ”Ruoka- ja vesikulho kissallesi, joka pysyy paikoillaan.”

Tuotteen tarkemman kuvauksen luettuani ymmärsin, että koska kuppi on keraaminen, se on painava ja pysyy hyvin paikoillaan eikä liiku. Siis kuppi ei liiku. Kissa saa liikkua.

Jouduin tietenkin lähettämään palautetta. Hihittelin. Jäykkä kissarukka.

Ei voi tietenkään olla leikittelemättä ajatuksella, millainen tuo olisi todellisuudessa, tuo keraaminen kuppi kissalle, joka pysyy paikoillaan. Itsestään valtoimenaan poukkoileva robottikuppi, jota pullukkainen kisuli voisi jahdata saadakseen samalla liikuntaa? Meille sellainen!

Otaksuin, että lemmikkikaupan tuotekuvausten käännökset oli joko tuotettu epäkääntäjillä tai muuten vain hutiloiden. Ei niitä ainakaan kukaan ollut korjauslukenut. Paitsi sitten me aktiiviset kuluttajat.

Kerran halusin lähteä tarjouslahjakortilla risteilylle. Hyttivalikoimasta löytyi ”kahden hengen hytti parvekkeella, jossa parivuode”. Wau. Onpa hieno!

Ei tullut kuitenkaan kauppoja. Paljastui, ettei hytti ollutkaan niin ylellinen.

Niin, tiedättehän tämän legendan, että suomen kielessä on vapaa sanajärjestys.

Ei ole.

Esimerkiksi joka-pronominia edeltävien sanojen vapaalla sijoittelulla saa helposti metkoja viittausvirheitä aikaan.

Työtoverini ovat ahkeroineet Kielitoimiston ohjepankkiin satoja ohjeita meidän kaikkien iloksi, myös pronomineista. Mikä olisikaan oivempi hetki silmäillä joka- ja mikä-pronominien käyttöohjeet kuin juuri nyt:

Kuinka kaukana viittauskohde voi sijaita? (Kielitoimiston ohjepankki)

Pronominit: joka vai mikä? (Kielitoimiston ohjepankki)

Hauskaa vappua! Inkiväärisimaa lasiin, joka maistuu hyvältä, ja ilmapallo lapselle, joka on delfiinin muotoinen! Eiku.


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele

1.5.2016 9.06
Legendaarinen
Legendan juurille
Missähän voi tutustua pyhimystaruun suomen kielen vapaasta sanajärjestyksestä? Vai oliko sanan ”legenda” merkitys tässä kuvaannollinen, ’epäuskottava t. kaunisteltu kertomus t. väite, satu, taru’ (Kielitoimiston sanakirjaa lainatakseni)? Eikös tässä pikemminkin tarkoitettu, että kyseinen väite on hyvinkin uskottava, koskapa ihmiset laajasti uskovat sen?

Onko jossain vakavasti otettavassa suomen kieliopissa, oppikirjassa tai kielenhuolto-ohjeessa sanottu ”suomessa on vapaa sanajärjestys”? Jos on, voidaanko asiayhteydestä päätellä, mitä sillä tarkoitetaan ja missä rajoissa?

Väitän, että ei ole mitään legendaa eikä edes usein toisteltua perätöntä väitettä suomen vapaasta sanajärjestyksestä. Sen sijaan on kyllä usein toisteltu perätön väite sellaisen legendan tai perättömän väitteen olemassaolosta. Se kai usein esitetään siksi, että halutaan todistaa se vääräksi eli halutaan todistaa, että suomessa sanajärjestyksessä on merkitystä – ikään kuin tämä olisi jotenkin epäselvää tai kiistanalaista.
2.5.2016 8.26
Laura Kataja
Vapaa sanajärjestys.
Professori, jonka seminaarissa aikoinaan kävin, totesi, että "suomen sanajärjestys on vapaa, mutta se ei ole mielivaltainen". Oli jonkun esitelmään lipsahtanut merkityksen koomiseksi muuttanut korrelaattivirhe.
Noissa hassuissa tapauksissa voi yleensä päätellä mitä on tarkoitettu, mutta huonolla tuurilla voi saada aikaan lauseen jonka merkitys on väärä: "huligaanit hyökkäsivät oihikulijoiden kimppuun jotka olivat aseistautuneet ketjuin".
Klassikko on tietysti myös tyyppi "vihreät omenat ja appelsiinit" jossa jää miettimään olivatko appelsiinit raakoja, vai määrittääkö 'vihreä' vain omenaa.
20.5.2016 21.44
NP:eitä tutkinut
Toisaalta
"Kuppi kissalle" -rakenteessa on oikeastaan kyse nominaalilausekkeen määritteen sijoittumisesta vieraan mallin mukaisesti pääsanan jälkeen (vrt. "kissankuppi"). Tuossahan ei muutu vain sanajärjestys ("kissalle kuppi"), vaan myös sijamuoto ja yhteen- tai erikseenkirjoitus.
23.5.2016 21.41
Fenno Maani
Epäsuomalaisesta paikallissijojen käytöstä
”NP:itä tutkinut” kiinnittää kyllä huomiota olennaiseen ongelmaan, mutta ”kuppi kissalle” itsessään ole kovin epäsuomalainen. Se on kielen vanhan käytännön mukainen, jos lauseessa on implisiittinen predikaatti. Mainostekstissä ”Kuppi kissalle” on OK, joskin ”Kissankuppi” on tietysti suomempaa.

Ongelmallisempaa on paikallissijan käyttö selvänä attribuuttina, esimerkiksi ”Kuppi kissalle putosi lattialle ja särkyi”. Se tuskin aiheuttaa ymmärtämisongelmia, mutta se voi aiheuttaa ahdistusta suomen kielen ystäville (ei ”ystävissä”).

Alkuperäisen jutun kuvaama ongelma on kuitenkin relatiivipronominin käytössä. Sellainen ongelma voi syntyä aivan paikallissijoista riippumatta.

”Vapaus” on iskusana, joka tarkoittaa milloin mitäkin tai ei mitään. Tässä tapauksessa haukutaan kyllä väärää puuta, sillä suomen kielen sanajärjestyksen ”vapautta” tässä ei kumota. Suomen kielessä voi sanoa ”Ruoka- ja vesikulho kissallesi, joka pysyy paikoillaan.” Sen merkitys vain on toinen kuin on tarkoitettu.

Vapaus ei ole merkityksettömyyttä. Miten tulkittaneenkin sanajärjestyksen ”vapaus”, olennaista on, että ”vapauden” sallimilla valinnoilla on oma merkityksensä. Onhan englannissakin ”vapaa sanajärjestys”. Voin sanoa ”John loves Mary” tai ”Mary loves John”. Niillä vain on eri merkitykset.
25.5.2016 21.53
SVOA
SVO, OVS jne.
Sanajärjestystä kaiketi yleensä kuvataan ns. SVO-järjestyksellä, eli että normaali sanajärjestys on subjekti - verbi - objekti. Tämän valossa sanajärjestyksen kannalta on yhdentekevää, onko lauseen "Verkkokaupassa myytiin kuppia" objekti muodossa "liikkumatonta kissankuppia", "liikkumatonta kuppia kissalle" vai "kissankuppia, joka ei liiku". Objekti on silti samassa paikassa. Määritteiden, joihin myös joka-relatiivilause kuuluu, sijainti on sitten toinen kysymys.