Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Minna Pyhälahti Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Minna Pyhälahti toimii kouluttajana ja kielenhuoltajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän pitää siitä, että voi työssään auttaa kielenkäyttäjiä kirjoittamaan entistä sujuvammin, selkeämmin ja ymmärrettävämmin.


rss

20.6.2016 9.40
Minna Pyhälahti

Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä kieli

Selkokieli ja selkeä kieli menevät usein sekaisin. Selkokieli on kuitenkin suunnattu erityisryhmille.

Selkeä kieli on yleiskieltä, joka on kielenhuollon suositusten mukaista eikä sisällä erikoiskielten sanastoa. Selkokieli menee kuitenkin vielä tätä pidemmälle: 

”Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.” (Selkokeskus)

Selkokielestä hyötyy osa vammaisryhmistä, maahanmuuttajista, vanhuksista ja ulkosuomalaisista.

Olin toukokuussa Puhu selkokieltä -kampanjan päätöstilaisuudessa. Kampanjan tavoitteena oli herätellä suomalaiset huomaamaan, että suomea on mahdollista puhua yksinkertaisella tavalla ja että selkosuomella voi helpottaa Suomeen muuttavien ihmisten kotoutumista ja kielen oppimista.

Selkokeskuksen asiantuntija Leealaura Leskelä sekä työpaikkojen ja oppilaitosten edustajat kertoivat kampanjan tuloksista. Sen aikana selvisi, että työelämä on täynnä vaikeaa kieltä.

Kampanjan aikana selkokielistettiinkin 50 työelämän sanaa, joihin on linkki tämän blogitekstin lopussa. Listassa selitetään muun muassa termit ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, palkkalaskelma ja verokortti.

Leealaura Leskelä totesi, että työpaikoilla on kyllä intomielisiä auttajia, mutta valitettavan usein maahanmuuttajien mukaan ottaminen kaikkeen työyhteisön tekemiseen on yksittäisten ihmisten varassa. Maahanmuuttajaharjoittelija jää usein yksin esimerkiksi kahvikeskusteluissa. Selkokielelle olisikin tarvetta työtilanteiden lisäksi tauoilla.

Hyvä asia on, että selkokieltä on kehitetty Suomessa yli 30 vuotta, joten hyödynnettävissä olevaa tietoa on olemassa paljon!

Koska yhä useampi meistä saa työkaverikseen maahanmuuttajan, kampanjan kymmenen vinkkiä selkokielen puhumiseen ovat tärkeitä myös kampanjan päättymisen jälkeen:

  1. Kuuntele puhekumppanisi viestiä.

  2. Anna aikaa (keskustelu voi edetä hitaammin kuin kahden äidinkielenään suomea puhuvan kesken).

  3. Käytä helppoja kielen rakenteita.

  4. Puhu luonnollista puhekieltä.

  5. Puhu rauhallisesti ja luonnollisella tavalla.

  6. Kysy, saatko korjata.

  7. Kysy, jos et ymmärrä.

  8. Korjaa väärinymmärrys.

  9. Piirrä, kirjoita, esitä.

Esimerkiksi sanaleikit ja kuvakieli ovat selkokielen tarvitsijalle vaikeita. Siksi on syytä toivottaa selkeällä kielellä makunystyröitä hivelevää mansikkakesää, missä pussinperällä sitten kesänne vietättekin, mutta selkokielellä hyvää ja rentouttavaa kesää!

Selkokeskuksen sivut
10 vinkkiä selkokielen puhumiseen

Työelämäsanoja selkokielellä

Mitä selkokieli on -video  


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

22.6.2016 23.50
Selkomieli
”Selkokieli” on jo menetetty sana
Onko ihme, että ”selkokieli ja selkeä kieli menevät usein sekaisin”, kun Kielitoimiston sanakirjakin (ja jo Suomen kielen perussanakirja) sanoo, että ”selkokieli” tarkoittaa myös ”selväkieltä”, jonka kerrotaan tarkoittavan ymmärrettävää kieltä?

”Selkokieli” ei ole ollenkaan selkokielinen sana. Ihmisten suuri enemmistö ymmärtää sen tarkoittavan vain selvää, ymmärrettävää kieltä. Nimitys on siis malliesimerkki huonosta kielenkäytöstä, jolla aiheutetaan suurta sekaannusta.

Sen sijaan, että turhaan yritetään saada ”selkokieli” sille määriteltyyn termimerkitykseen, kannattaisi miettiä, mikä sopisi termiksi sen sijaan.

Jossain on ehdotettu (puoliksi vakavasti?) nimitystä ”iisikieli”. Siihen varmaan joku heti kommentoi, että eihän ”iisi” ole asiatyylistä suomea. Juuri niin. Iisikieleenhän kuuluu yleiskielen sääntöjen rikkominenkin ymmärrettävyyden vuoksi. No, ”iisi” ei kuitenkaan kuulu kaikkien niiden luontevaan sanavarastoon, joille kyseinen kielimuoto on tarkoitettu. Parempia ideoita?
23.6.2016 21.04
Leealaura Leskelä
Ei selkokieltä ole menetetty
Kiitos hyvästä blogista ja hauskaa, että selkokieli herättää kiinnostusta. Nyt sekä Suomessa että muualla Euroopassa eletäänkin jonkinlaista selkokielibuumia, joten asiasta ja myös tämän kielimuodon nimestä on hyvä keskustella.

Selkokielellä on tosiaan kaksi merkitystä. Se tarkoittaa kielimuotoa, jota on muokattu helpommaksi niitä ihmisiä varten, joilla on kielellisiä vaikeuksia, ja toisaalta se merkitsee myös yleisesti selkeää kieltä. Sekaannusta voi joskus syntyä, mutta yleensä selviää nopeasti, kummasta on kyse. Selkokielen ja selkeän yleiskielen raja ei muutenkaan ole viivasuora, vaan kieli liikkuu pikemminkin jonkinlaisella jatkumolla helpommasta kielimuodosta kohti vaikeampaa.

Selkokieltä erityisryhmille on kehitetty Suomessa 1980-luvulta lähtien, ja yhtä kauan sitä on kutsuttu selkokieleksi. Minun kokemukseni mukaan sana selkokieli toimii hyvin ja sitä käytetään tässä merkityksessä jatkuvasti enemmän. Selkokieli-sanalla on myös monia hyviä puolia. Esimerkiksi verrattuna vaikkapa ruotsin sanaan lättläst tai englannin sanaan easy to read selkokieli on aika kätevä. Se sopii sekä kirjoitettuun että puhuttuun kieleen ja sen voi yhdistää moniin sanoihin: selkokirja, selkovideo, selkouutinen, selkotunnus jne.

Uuden sanan keksiminen ja vakiinnuttaminen käyttöön olisi hankalaa ja veisi seuraavat 30 vuotta. Niille ihmisille, jotka tarvitsevat selkokieltä, muutos olisi hämmentävä. Monet kehitysvammaiset ihmiset, suomenkielenoppijat sekä muut selkokielen kohderyhmät tunnistavat sanan selkokieli ja osaavat esimerkiksi kirjastossa etsiä selkokirjoja tai hakea internetistä selkouutisia. Heille selkokieli merkitsee mahdollisuutta ymmärtää, saada tietoa ja päästä mukaan. Heille on pienempi harmi, jos sanaa toisinaan käytetään kahdessa merkityksessä.
4.7.2016 10.07
Laura Kataja
Selko- ja sekokieltä...
Selkomielelle: Se "iisi" on suomeksi yksinkertaisesti 'helppo'. Joten miten olisi 'helppokieli'.

Selkeän ja selkokielen raja on kyllä muutenkin liukuva.
Vilkaisin noita työelämäsanoja ja siellä "kokoaikatyö" oli selitetty "40 tunniksi viikossa", mitä se suunnilleen tarkoittaakin.
Joku voisi kertoa tuon myös niille byrokraateille, jotka käyttävät sanoja yleiskielestä poikkeavassa merkityksessä vaivautumatta selittämään (esim. työvoimatoimiston mielestä "kokoaikatyö" on jotain muuta, minulle ei selvinnyt, mitä, kun lyhennettyä työviikkoa tekevän piti ilmoittaa olevansa valmis ottamaan "kokoaikatyötä" (vai oliko se "täysaika", nyt en muista ihan varmasti) vastaan ollakseen kelpoinen saamaan korvausta työttömyyspäiviltä...