Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Minna Pyhälahti Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Minna Pyhälahti toimii kouluttajana ja kielenhuoltajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän pitää siitä, että voi työssään auttaa kielenkäyttäjiä kirjoittamaan entistä sujuvammin, selkeämmin ja ymmärrettävämmin.


rss

4.6.2015 12.49
Minna Pyhälahti

Palautetta pukkaa – jotain on siis pielessä?

Kirjoittajalla on oikeus kuulla, mitä hyvää hänen tekstissään on. Moni kirjoittaja tarvitsee lähinnä itseluottamusta.

Osa työtäni on antaa rakentavaa palautetta teksteistä. Kerron, missä kirjoittaja on onnistunut, mitä taas kannattaisi sanoa toisin ja miksi. Jotkut selvästi jännittävät palautteenantotilannetta. Eikä mikään ihme. Helpostihan tulee mieleen lannistavia palauteavauksia, joita näkee ja kuulee eri tilanteissa liian paljon:

En haluaisi nipottaa, mutta… (tulkitse: tämän jälkeen voin olla niin nipo kuin ikinä vain haluan)

En halua kuulostaa ilkeältä, mutta… (tulkitse: aikomukseni on olla nimenomaan ilkeä)

Taidat vain olla väsynyt / loman tarpeessa… (tulkitse: pillastut pikkuasiasta, ja silmäpussisi muuten ovat isommat kuin silmäsi)

Jos tarkoituksena on olla avuksi, tällainen palaute ei juuri auta – ja eiköhän noiden kommenttien tarkoitus liene pikemminkin lannistaa ja korostaa kommentoijan ylivertaisuutta.

Huonojen kokemusten lisäksi moni kammoaa palautetta siksi, että palautetta saa liian vähän ja usein vain silloin, kun jotain on mennyt pieleen. Muun muassa toimittajissa on paljon hyviä kirjoittajia, mutta he eivät ehkä kuule sitä koskaan. Surullista, jos moitteet jäävät ainoaksi palautteeksi. Huomioikaamme onnistumiset: työn ilo ja luovuus lisääntyvät, ja kannustaminen leviää työyhteisössä.

Palautteen antaja ei aina tule ajatelleeksi, että hänen sanomisensa saattaa vaikuttaa kirjoittajan käsitykseen itsestään jopa vuosien ajan. Eräs kirjoittaja totesi minulle arkaillen, että kollega sanoi joskus takavuosina hänen tekstejään tylsiksi. ”No onhan nää mun tekstit aika kuivia, oon yrittänyt siksi panostaa sujuvaan kirjoittamiseen.” Palautteesta on muodostunut osa identiteettiä kirjoittajana, vaikka palaute on saattanut olla puolihuolimaton tokaisu – ja makuasia.

Jotta voisi kehittyä kirjoittajana, muutosehdotusten lisäksi olisi saatava kuulla, mikä omissa teksteissä toimii hyvin. Moni kirjoittaja tarvitsee lähinnä itseluottamusta. Ja hyväkin kirjoittaja tarvitsee palautetta – aina voi viilata vaikkapa sananvalintojaan virkeämmiksi.

On tärkeää, että työpaikoilla on toimivia palautekäytäntöjä. Kollegalta voi kysyä, mitä mieltä hän on tekstistä: Avautuuko se kohderyhmälle? Kulkeeko juoni? Ovatko otsikot onnistuneita? Teksteistä keskusteleminen on yleensä paras tapa. Palautteen saaja voi kertoa heti, jos muokkausehdotus tuntuu oudolta, ja vaihtoehtoja on mahdollista harkita yhdessä.

Jos omiin teksteihin on vaikea saada palautetta tai saatu palaute ei tunnu hyödylliseltä, apua on tarjolla Kielitoimistossa. Teksteihinsä kuulee kielen asiantuntijan näkemyksen. Palautetta voi tilata itselle tai omalle tiimille. Kielenhuoltaja perehtyy tekstin tavoitteisiin ja kohderyhmään ja auttaa sitten kirjoittajaa keksimään, millainen muotoilu on tilanteeseen sopivin.

Kielitoimistosta palautetta kirjoittajalle


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

8.10.2015 12.51
Noora ja Wilma
Palautteen tärkeys
Olemme samaa mieltä kanssasi palautteen saamisesta. Ikävät kommentit jäävät tosiaankin kummittelemaan mieliimme ja aiheuttavat meille pahaa mieltä. Ihmisten välillä on kuitenkin eroavaisuuksia. Ilkeät kommentit kannustavat osaa ihmisistä kirjoittamaan paremmin. He haluavat todistaa ilkeille kommentoijille olevansa parempia. Toisille ilkeät kommentit voivat aiheuttaa ahdistusta, jonka takia he saattavat esimerkiksi lopettaa bloginsa kirjoittamisen. Siksi meidän mielestämme olisi tärkeää saada niin rakentavaa kritiikkiä kuin positiivista palautetta.
8.10.2015 12.51
Visa ja Adele
Jotta palaute olisi rakentavaa, palautteen antajan on kiinnitettävä huomiota tekstin sanomaan ja kirjoittajan tasoon.
Monet yrittävät kritiikillään saada itsensä kuulostamaan fiksulta.
Mielenkiintoinen tapaus tekstissä mainittujen esimerkkien lisäksi on myös "ei pahalla, mutta ei hyvälläkään". Mitä kommentoija sitten hakee? Monet yrittävät kritiikillään vain saada itsensä kuulostamaan fiksulta. Rakentavan palautteen antamisen sijasta palautteen antaja hauaa vain tuoda omaa tietämystään esille.
29.8.2016 2.12
Selvä pyy pivossa
Mitä änkytät?
Palautteen antamisen sietämätön keveys.

Joskus palaute on ollut kuin oksat riipivää. Epävarmuutta ei herätä kommentti: " Mitä änkytät? ", se vetää sanattomaksi ( vai voiko niin sanoa? ).

Palautteen saaminen on toisinaan rakentavaa. Kyllä.

Tosin joskus on käynyt niin jotta ensin kuulee ne seikat jotka ovat hyvin / hyvää.

Sen jälkeen ne joissa on korjattavaa tahi parannettavaa.

Lopulta toteaakin, siis kaikki pielessä! Hyvää kolme, korjattavaa kuusessa, senkin joutaa kaataa.