Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Minna Pyhälahti Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Minna Pyhälahti toimii kouluttajana ja kielenhuoltajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän pitää siitä, että voi työssään auttaa kielenkäyttäjiä kirjoittamaan entistä sujuvammin, selkeämmin ja ymmärrettävämmin.


rss

6.5.2015 10.27
Minna Pyhälahti

Mä joka päivä töitä teen – otsa limassa

Sekaisin menevät kielikuvat hämmentävät ja huvittavat.
Totesin taannoin ystävälleni, että olen tehnyt töitä otsa limassa. Sekaisin meni kaksi kielikuvaa: tehdä töitä otsa hiessä ja tehdä töitä niska limassa. Ystäväni sanoo kuulemma vahingossa usein Kukaan ei ole seppä omalla maallaan, vaikka pitäisi puhua profeetasta.

Yleisradion uutistoimituksessa käydessäni pääsin aikoinaan puheisiin entisen uutistoimittajan ja kielimiehen Arvi Lindin kanssa. Hän ohjeisti toimittajia: ”Kuulin urheiluselostuksessa, että joku ’iski jauhot pöytään’. Sekoitettiin sanonnat ’iskeä kortit pöytään’ ja ’panna jauhot suuhun’. Syynä on joko tietämättömyys tai kielelle tyypillinen kontaminaatio eli sulautuminen sekamuodoksi.”

Toimittajilla ja muilla kirjoittajilla on vaikea työ: Eloisa pitäisi olla, ja kielikuvathan elävöittävät tekstiä. Onnistuneen kielikuvan pitäisi kuitenkin olla kulumaton mutta silti avautua nopeasti.

Jos kielikuvat menevät sekaisin, tuloksena saattaa olla lukijan huvittuminen niin, että tekstin sisältö meneekin ohi silmien tai korvien. Joskus toki vaikuttaa siltä, että kielenkäyttäjät sekoittavat kielikuvia tahallaankin. Tällaisia sekoittuneita kielikuvia varten on olemassa oma Facebook-ryhmäkin, jonka nimi on ”Lapsi jäi pesuveden jalkoihin”. Lisäksi Pasi Heikura paljastaa fraasirikoksia Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa.

Tässä muutamia mediasta poimimiani outoja kielikuvia:

”Vuoden opettaja Pisasta: Sitä saadaan mitä niitetään” (otsikko; po. sitä niitetään, mitä kylvetään)

”Ei missikisojen vuoksi kenenkään päätä ammuta vadille.” (po. päätä vaadita vadille tai ketään ei ammuta jonkin asian vuoksi)

”Armeijan mukaan vapaaehtoisten panos on tärkeä.” (panos-sanan kaksitulkintaisuus häiritsee)

”Laulu-uran lisäksi Ilpo Kaikkonen on lyönyt jalkaa oven sisään myös mallimaailmassa.” (po. saada jalka oven rakoon)

No, jos ei mitään tee, ei tee virheitäkään. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, ettei anna itsestään tietämätöntä ja tahattoman koomista vaikutelmaa. Pälkäneellä tiedetään: ”Virheen tekee viisaskin, vaan ottaa opikseen, tyhmä tekee saman virheen aina uurelleen.” Tuo sananparsi muuten löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kaino-tietokannasta, sananparsikokoelmasta, josta voi löytää niin sanotun vanhan kansan viisautta ja ottaa harvinaisia sananparsia uudestaan käyttöön.

Kotuksen sananparsikokoelma


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

6.5.2015 19.29
Akilles
Tahallaan sekoittamisesta
Ihmisen ominaisuuksiin kuuluu myös halu olla hauska. Tunnemmehan tyypin, joka aina tavatessamme lausuu sukkeluuden ja nauraa itse päälle. Kuulijan huvittumiskyky voi olla rajoitetumpi.

Onkohan tutkittu, mitkä kaikki nykyään asiallisissa keskusteluissa esiintyvät sanonnat on alun perin vitsikkäiksi tarkoitettu? Minulle tulee mieleen sellaisia kuin ”ja niin päin pois” ja ”saada aikaiseksi”.

MP:n mainitseman radio-ohjelman nimi on sekin tunnetusta sanonnasta vitsikkäästi väännetty. Ensikuulemalla se oli hauska.
7.5.2015 8.26
Laura Kataja
Ajan hammas...
...joka kaikki kyynelet kuivaa on kasvattava unohduksen turpeen näidenkin haavojen ylle...

Ikivanha sekasotku jota en malta olla siteeraamatta.

Ollin pakinassa opinahjo sammutti janoa (ja Ollilta noita löyty muitkain, samoin sanontojen konkretisointeja)

Ja sotkemalla amerikkalaisen jalkaan ampumisen ja meikäläisen oksansahauksen saadaan aikaan että joku ampuu omaa oksaansa tai sahaa itseään jalkaan.
23.5.2015 9.22
Harri T
sanontoja kieli poskessa
Tuollaiset "jalka oven sisässä" ja "sitä saadaan mitä niitetään" saattavat olla alkuisin viäräleuoilta, tahallista, ei tietämätöntä komiikkaa.
23.5.2015 9.23
Harri T
sanontoja kieli poskessa
Tuollaiset "jalka oven sisässä" ja "sitä saadaan mitä niitetään" saattavat olla alkuisin viäräleuoilta, tahallista, ei tietämätöntä komiikkaa.
5.10.2015 22.24
Aija
Ei turhan vakavaa
On kaiketi inhimillistä, että äidinkielisetkin puhujat sekoittavat useampia kielikuvia keskenään puhuessaan tai kirjoittaessaan. Tahallisesti tehdyistä vanhojen sananparsien väännöksistä ja näin syntyneiden "uusiokielikuvien" osuvuudesta voidaan toki olla montaa mieltä. Usein erityisesti kirjoitettu kielikuva, joka ei olekaan tuttu luikautus, vaan hieman sinne päin, tuntuu päälleliimatulta, ja jää siten vain nokkeluuden yritykseksi. Tämän vuoksi suhtautuisinkin niiden tavoitteelliseen risteyttämiseen harkitsevaisesti. Sen sijaan puheessa sanonnoista äkkiseltään muodostuvat kontaminaatiot ovat mielestäni lähes yksinomaa hauska ilmiö. Ne ovat jollain lailla jopa kutkuttava esimerkki siitä, kun kielentäminen vain ontuu, vaikka mielemme ja tajuntamme toimii.

Paljon puhuvalle voi käydä niinkin, että sananparren taustalla oleva ajatus, sananlaskun ydin, on kirkkaana mielessä, mutta oikeat sanat eivät kertakaikkiaan löydy: "Ei kaadettu tieto lokin selkään imeydy.", totesi eräskin kielen ammattilainen ja hyvä ystäväni minulle, kun päivittelin oppilaiden kykyä omaksua ohjeistusta oppitunnilla.

No, ajatus oli jokseenkin sama ja saimme tilanteessa makoisat naurut. Tässäpä käy kuitekin ilmi juuri leikittelyongelman ydin: Kielikuvasekoilu ei ole ollenkaan niin hauskaa näin kirjoitettuna, kun se taannoin oli puhuttuna.

16.11.2015 12.51
EA
Välillä tahallani, välillä vahingossa
Tämänmoisia yhdistelmiä ja omia muunnoksia kielikuvista tulee sanottua välillä ihan tarkoituksella lähinnä vitsimielessä. Käytetyin itselläni on varmaankin ikivihreä klassikko "Veit jalat suustani". Toisaalta tulee myös vahingossa tulee näitä sanottua. Kaveripiirissä on myös tapana kääntää muiden kielten sanontoja suoraan suomenkielelle, esimerkiksi "kuin kaloja tynnyriin ampuisi" kielikuvasta "Like shooting fish in the barrel" englanninkielestä. Tämänkin kielikuvan voi tulkita kahdella eri tavalla, ammutaanko kaloja sinne tynnyriin jonkinlaisella kalakanuunalla, vai ammutaanko niitä kaloja jollakin kun ne uiskentelevat siellä tynnyrissä? Tietääkseni tämä ei ole suomenkielessä mikään yleinen kielikuva vaikka niitä on monista kielistä tänne meillekkin käännetty ja lainattu.