Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Minna Pyhälahti Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Minna Pyhälahti toimii kouluttajana ja kielenhuoltajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän pitää siitä, että voi työssään auttaa kielenkäyttäjiä kirjoittamaan entistä sujuvammin, selkeämmin ja ymmärrettävämmin.


rss

20.1.2016 8.55
Minna Pyhälahti

Lumisota puhkesi, lumiraivo repesi

Talvi on synnyttänyt omat vastineensa kesän superhelteelle ja seksihelteelle: nyt puhistaan lumisodasta ja lumiraivosta.

Etenkin otsikoinnissa äärisanojen käyttäminen on yleistä. Jonkin voimakkuudesta tai poikkeuksellisuudesta halutaan kertoa tiiviisti ja räväkästi. Suomen kielessä on näppärä uusien sanojen muodostamiskeino: kirjoitetaan yhteen kaksi vanhaa tuttua sanaa, vaikkapa lumi ja sota, ja tadaa – meillä on uusi yhdyssana lumisota.

Lisäksi sanojen merkitykset saattavat laajentua. Esimerkiksi lumisotaa (leikki, jossa heitellään toisia lumipalloilla) aletaan käyttää uudessa merkityksessä: mediassa kirjoitettiin vuonna 2010 Helsingin kaupungin taistelusta lunta vastaan lumisotana.

Lumisodalle on kehittynyt jälleen uusi merkitys, kun naapurin lumitöistä tai oikeastaan niiden tekemättä jättämisestä valitetaan poliisille. Lumiriidoista tehdään rikosilmoituksia ja soitetaan jopa hätäkeskukseen. Poliisin tiedotteessa todetaan pilke silmäkulmassa:

”Poliisi ei tutki rikoksena juttuja, jossa naapuri ilmoittaa toisen naapurin lumien tippuneen katolta ’laittomasti’ hänen pihalleen tai käytävälleen. – – Emme myöskään voi puuttua siihen, että talonyhtiön kaikki osakkeen omistajat eivät tasapuolisesti huolehdi talonmiesvuorostaan. Se on huutava vääryys, mutta ei rikos.”

Lumen peittämät polkupyörät. Kuva: Kuva-Plugi.

Vielä railakkaampi uusi yhdyssana on lumiraivo, jonka käyttö suorastaan räjähti mediassa viime viikolla:

”Lumiraivo repesi! Autoilija kävi aura-auton kuskin kurkkuun kiinni, jäteautosta lensi jätesäkki tuulilasiin” (otsikko Ilta-Sanomissa).

Aurakuskiparat ovat joutuneet autoilijoiden lumiraivon kohteiksi, kun oma autokulta jää auratun lumen taakse mottiin. Vimmastunut jäteauton kuljettaja puolestaan saattaa viskata jätesäkin aura-auton tuulilasiin.

Lumiraivoa muuten käytettiin myös vuosina 2014 ja 2015 juhannuksen kylmästä ”kesäsäästä”. Joku nokkela kehitti tuolloin Twitterissä myös aihetunnisteet (eli hashtagit) #seksilumi ja #tulipalolumi (vrt. seksihelle ja tulipalopakkanen).

Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanatietokantaan kerätään sanoja esimerkiksi mediasta. Raivo-loppuisia sanoja on kertynyt sinne melkoisesti, muun muassa

laturaivo
nettiraivo
marjaraivo
ruokaraivo
someraivo
taksiraivo
verkkoraivo
.

Tien päällä on liikkeellä valitettavan raivokasta väkeä, koska tietokannasta löytyy näin monta liikenneaiheista raivo-sanaa:

autoraivo
katuraivo

liikenneraivo
rattiraivo
ruuhkaraivo
tieraivo

Huh huh! Olemmeko todella näin raivopäistä kansaa? Vai onko kyseessä vain se, että tunneilmaisut myyvät?

Lähteet:

Helsingin Sanomat 12.1.2016: Poliisi: Ruikutus seis ja lapio käteen – naapurin lumitöistä tehdään jopa rikosilmoituksia (toimittaja Riku Jokinen)
Ilta-Sanomat 12.1.2016: Lumiraivo repesi (toimittaja Minna-Riikka Härkönen)
Kotus-blogi: Kun superhelle ei riitä (Minna Pyhälahti)
Poliisin tiedote: Lumisotaa? 


Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa | Keskustele

20.1.2016 11.31
Ville E.
Entäpä "lumikaaos"?
Tässä ei mainittu lainkaan iltapäivälehdissä näkynyttä "lumikaaosta", joka on sikäli koominen, että lunta ei tuntuisi olleen mitenkään tavallisesta talvesta poikkeavaa määrää. Ehkä talven myöhästyminen on saanut unohtamaan, mikä on talville tyypillistä?
20.1.2016 12.07
Vaskilohi
Raivostuttavaa
Itselleni ainakin nuo iltapäivälehtien lanseeraamat äärimmäisyydet tuntuvat rasittavilta. Viihteelliset seksivau-otsikoinnit ovat vuotaneet ainakin verkossa myös ”vakavampien” medioiden puolelle. Kun iltapäivälehtien perusteella maassamme mitättöminkin ikävä asia voi synnyttää valtavan ”raivon”, alkaa tuntua, että suomalaisten maitoon pitäisi lisätä D-vitamiinin lisäksi myös jotain rauhoittavia.

Raflaavat, tunteisiin vetoavat otsikot tietysti myyvät, ja nykyään, kun kilpaillaan netinkäyttäjien klikkauksista, niitä haluavat kai käyttää kaikki. Usein mediassa pyritään myös vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin ja mielipiteisiin, ja tämäkin lienee helpompaa kun voi vedota ”raivoon” eikä esimerkiksi ”lievään tuohtumukseen”.
20.1.2016 14.13
Kantasuomalainen
Kantaan käsiksi
Miten tuota blogikirjoituksessa mainittua nykysuomen sanatietokantaa pääsee lukemaan? Se kuulostaa vallan Mielenkiintoiselta!
20.1.2016 16.15
Minna Pyhälahti
Nykysuomen sanatietokannasta
Kantasuomalaisen kysymykseen: Sanatietokannassa on intimiteettisuojan alaisia henkilötietoja, joten tietokantaa ei voi valitettavasti avata vapaaseen käyttöön. Mutta onneksi siellä olevista sanoista kirjoitetaan juttuja kielenhuollon tiedotuslehteen Kielikelloon (www.kielikello.fi) ja Kotus-blogiin. Lisäksi tietokannan sanoista valitaan kuukausittain Kuukauden sana Kotuksen verkkosivuille.
21.1.2016 10.27
Minna Pyhälahti
Viime vuonna tarvittiin apukinoksia
Viime talvena oli osassa Suomea niin vähän lunta, että tarvittiin jopa apukinoksia: "Lumipula uhkasi kuluneena talvena saimaannorppien pesänrakennusta. Ihmisten tekemät apukinokset – eli keinokinokset tai tekokinokset – tulivatkin tänä vuonna tarpeeseen." Kuukauden sanat: www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanojen_arkisto/kuukauden_sanat_2014
15.2.2016 18.07
Jykä
Äärimmäisen onnellinen
Myös sanoja "katastrofi" ja "katastrofaalinen" käytetään ylettömästi ja huolettomasti. Epäonnistuminen, mahalasku, rimanalitus, (umpi)surkea, kehno, lohduton - kyllä näitä vaihtoehtoja riittäisi, jos vain kelpaisivat. Voisivat olla jopa täsmällisempiä ja vähemmän yliampuvia. Sen sijaan oikeasta (luonnon)katastrofista puhuminen on asia erikseen.

Englannista on levinnyt myös sana "äärimmäisen", vaikka yleensä riittäisi "erittäin".
15.2.2016 18.16
Raivoton raitis
"Raivossa" on kyse nimenomaan tunneilmaisusta. Kuka lienee keksinyt esim. sanan "raivoraitis". Kyllä sitä voi raitis olla ihan kylmän viileästikin - taitaa se raivo nousta ihan muiden kuin raittiiden päässä...
17.2.2016 8.13
Laura Kataja
Raittiutta ja raivoa
Raivottomalle raittiille: minusta raivoraitis on eri asia kuin täysin raitis. Raivoraittiuteen kuuluu (yleensä täysin suhteellisuudentajuton) vaahtoaminen kaikkea alkoholiin viittaavaakin kohtaan, kun raitis tarkoittaa vain sitä että ei itse halua nauttia kuin korkeintaan ehtoollisviinin.

(uskonnollista kuvastoa jatkaaksemme: raivoraittiille tuottavat Kaanaan häät suunnattomia ongelmia)
31.3.2016 19.54
Pauli H.
Käännöslainaa?
Kirjoitin vastikään omaan tekstiini sanan "ruuhkaraivo" humoristishenkisenä käännöksenä amerikkalaisesta termistä "road rage", joka on USAssa ihan todellinen ilmiö. Suomessa sanaliioittelu lienee lisääntynyt ainakin osittain amerikanenglannin lyhyiden alkusointuilmausten ihailun ja kääntämisen myötä.
1.4.2016 10.02
Kantasuomalainen
Sanojen intimiteettisuoja
Huomasin vasta nyt, että täällä on vastattu kysymykseeni sanatietokannasta, näin: ”Sanatietokannassa on intimiteettisuojan alaisia henkilötietoja, joten tietokantaa ei voi valitettavasti avata vapaaseen käyttöön. ”

Nyt en ymmärrä ollenkaan. Miten sanoilla voi olla intimiteettisuoja? Jos kannassa on henkilötietoja (jollaiseksi saatetaan tulkita tieto siitä, mitä joku on sanonut yksityisessä keskustelussa, kirjeessä tms.), niin silloin kaikessa toiminnassa sen kanssa on noudatettava henkilötietolakia. On vaikea nähdä, miten tämä estäisi julkistamisen, jos lakia on noudatettu.

Ettei tässä vain ole kyse siitä, että kantaa ei haluta tai viitsitä avata kaikille.
1.4.2016 14.08
Minna Pyhälahti
Kantasuomalaiselle
Kyse ei ole sanojen vaan ihmisten intimiteettisuojasta. Sanatietokantaan merkitään esimerkiksi palautelomakkeiden kautta tulleiden ”ilmiantojen” lähteet, jotta tarvittaessa voimme ottaa lähettäjiin yhteyttä lisätietoja varten. Tietokanta on laadittu sanakirjatyön ja kielenhuollon tarpeisiin. Luvanvaraisesti sitä voi hyödyntää opetuksessa ja tutkimuksessa.
4.4.2016 20.55
Kantasuomalainen
Vaikeaa?
Toistan: henkilötietojen suojaa koskeva laki ei erottele sisäistä tai luvanvaraista käyttöä julkisesta.

Lisäksi: Jos tietoja antanut henkilö on antanut luvan henkilötietojensa käsittelyyn vain sisäisessä tai muuten rajatussa käytössä, voidaan tieto henkilöstä poistaa siitä näkymästä, jonka tietokannan julkinen käyttöliittymä tarjoaa. Se ei voi olla vaikeaa, jos tietokanta on tehty mitenkään ammattimaisesti.

Hallinnossahan yleisesti toimitaan niin, että jos jotain ei haluta tehdä, etsitään jostain peruste, jonka takia sitä ei ”voi” tehdä. Taitaa vähän sellaisesta olla kyse.