Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Minna Pyhälahti Kuva: Otso Kaijaluoto (Kuvain)

Minna Pyhälahti toimii kouluttajana ja kielenhuoltajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän pitää siitä, että voi työssään auttaa kielenkäyttäjiä kirjoittamaan entistä sujuvammin, selkeämmin ja ymmärrettävämmin.


rss

1.12.2016 10.34
Minna Pyhälahti

Älä sorsi Aku Ankkaa!

Akussa lauletaan ammuvainaan nuotilla ja noustaan tyvestä puuhun.

”Mitä teidän alle kouluikäinen tykkää lukea? Muuta kuin Aku Ankkaa.”

Kysymys on turhan yleinen. Äläpä väheksy Aku Ankkaa! Se kehittää mainiosti kielitajua. Esimerkiksi eräs uutistoimittaja kiinnostui Aku Ankka -lehden kautta jo lapsena suomen kielestä. Hänellä ei ole taustalla kielitieteellisiä opintoja – mutta oikeinkirjoitustaito ja sanavarasto ovat erinomaiset!

Akussa ei käytetä ensimmäisenä mieleen tulevaa, yleistä ilmausta, vaan värikkäitä synonyymejä. Lehdessä näkee myös melko harvinaisia sanontoja – yksi suosikeistani on laulaa ammuvainaan nuotilla.

Lehden vivahteikkaasta kielestä saa hyvän käsityksen ihan satunnaisotannalla. Tarkastelussani oli lehti nro 46/2016, tarina Raha poikimaan, sivut 21–22:

Kuinka voin pitää pojat pukeissa, kun Roope-setä ei suostu maksamaan edes minimipalkkaa? Kitupiikillä on laari täynnä ostovoimaa, eikä häneltä liikene vähäosaiselle sukulaiselle senttiäkään.

Tuikkaan ainokaisen euroni tämän pönäkän säästöpossun massuun ja kiikutan arvoelikon rahasäiliölle.

Älä ole ainainen jäärä. Tunnet pojat. He jos ketkä ovat lahjoitusten väärtejä.

He jos ketkä tajuavat, ettei rahaa saa ilmaiseksi – toisin kuin sinä hyväkäs.

Jokainen luokseni päätynyt roponen on hellän huomani arvoinen.

Ei siis miten voin maksaa laskut, vaan kuinka voin pitää pojat pukeissa. Eikä jokainen ansaitsemani kolikko vaan jokainen luokseni päätynyt roponen.

Kielikellossa 2/2002 kerrotaan:

”Akun suomentaminen onkin erilaista kuin muu suomennostyö. Kääntäjille on annettu vapaat kädet, valta kertoa tarina uudelleen. He voivat myös kirjoittaa juoneen vitsejä tai suomalaisia ilmiöitä.”

Niinpä tarinoissa ovat esiintyneet muun muassa Anssi Pyry (Antti Tuisku), "Jörö" Karulahti (Jere Karalahti) ja Vartti Mainio (Martti Vainio).

Lehden monipuolinen suomen kielen käyttö on saanut virallistakin tunnustusta. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos antoi Akulle Kielihelmi-tunnustuksen vuonna 2001.

Mensa puolestaan palkitsi lehden oivaltavasta kielenkäytöstä vuonna 2014. Vuoden Mensa-palkinnon saajaa kehuttiin taidosta käyttää suomen kieltä oivaltavasti ja kyvystä pysyä ajan hermolla. Lehden päätoimittaja Aki Hyyppä toteaa palkintotiedotteessa, että rikas suomen kieli on lehden tavaramerkki. Palkintolautakunnan puheenjohtaja Jenni Karttunen taas kertoo, että Aku Ankka on suosittua lukemistoa myös mensalaisten keskuudessa.

Aku Ankan Sivusilmällä-blogissa todetaan osuvasti, että Aku Ankka on suorastaan kielenopettaja:

”Kielenopettaja Aku Ankan metodi on yksinkertainen: Aku puhuu vaikeita. – – Koulukirjoissa vaikeita sanoja nimittäin vältellään kuin ruttoa. Tämä johtaa luonnollisesti siihen vitsikkääseen lopputulokseen, että Aku Ankkaa lukemalla oppii enemmän ja monipuolisempaa kieltä kuin koulukirjoista. Hyvä Aku!”

Tämän blogitekstin kirjoittajallakin on räpylänjälkiä sydämessä!

Aku Ankassa puhutaan harkitun huolettomasti (Kielikello 2/2002) 

Suomen kielen opettaja Aku Ankka (Sivusilmällä-blogi 8.6.2010)

Aku Ankan nimiväännökset

Mensa palkitsi Aku Ankan oivaltavasta kielenkäytöstä (Helsingin Sanomat 12.10.2014) 

Kielitoimiston sanakirja


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

5.12.2016 12.27
Oliver ja Elina
Kaikkien Aku Ankka
Me olemme myös huomanneet, että Aku Ankka vahvistaa ja edesauttaa omaa suomen kielen osaamista. Aku Ankka innostaa jo pienenä lukemaan ja rikastuttaa sanavarastoa. Käyttämämme sanat eivät olleet aina tuttuja muille lapsille, ja jouduimme toisinaan selittämään sanoja heille. Meidänkin mielestä on siis tärkeää, että lapset saavat lukea Aku Ankka lehtiä jo pienestä pitäen. Pitää myös muistaa, että Aku Ankka ei ole pelkästään lapsille, vaan siitä voivat nauttia myös kaikenikäiset.
7.12.2016 20.14
Urmas Uivelo
Ankkakultti
En sanoisi, että Aku Ankkaa väheksytään. Enemmän olen nähnyt sitä ihailtavan, yleensä aiheellisesti, joskus ehkä liiaksikin.

Kuten juttu toteaa, suomenkieliset Akut tekstitetään aika vapaasti, joskin kuvat tietysti rajoittavat paljon (ja niitä aika harvoin muutetaan). Suomentamisesta kai vielä voidaan puhua, vaikkakin hyvin vapaasta.

Miksiköhän ei aikoinaan eikä juuri jälkikäteenkään hehkutettu vähän vastaavasta ilmiöstä esimerkiksi Jerry Cottoneissa? Niiden suomennokset muuttuivat yhä vapaammiksi, kielellisesti ilotteleviksi, ja lopulta irtautuivat täysin alkuperästään – yhteistä oli vain tuotemerkki. Eikä siinä ollut kuvia rajoittamassa.

Kannattaa myös muistaa, että Aku Ankan taso perustuu erittäin pätevän työvoiman (monia Suomen taitavimmista kirjailijoista, kääntäjistä ja muista kielityöläisistä) käyttöön, todennäköisesti alhaisilla palkkioilla. Ehkä vielä tärkeämpää on, että kyseessä on todella poikkeus. Sarjakuvien suomennokset ovat yleensä jossain surkean ja käsittämättömän ala-arvoisen välimaastossa. Esimerkiksi Calvin & Hobbes, joka on mahtavimpia sarjakuvia myös kielenkäytöltään, on suomennettu parilla eri nimellä toinen toistaan surkeammin, tyypillisesti niin, että stripin koko idea katoaa täysin.