Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Mies ja pallo. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Kielipallon EM-kisat paljastaa, miksi Suomi ei pelaa jalkapallon EM-kilpailuissa kesällä 2016. On aika nöyrtyä, käydä läpi lopputurnaukseen osallistuvat maat ja selittää niiden Suomea parempi menestys kielen avulla. Risto Uusikoski on siviilissä kielitypologi, jota kiinnostaa tempus, ja vielä enemmän siviilissä hän on jalkapallon ystävä. Risto on myös mukana kehittämässä Kotimaisten kielten keskuksen verkkopalveluita. Ollessaan kerran täysin siviilissä hän keksi yhdistää nämä kaikki kolme.


Kielipallon EM-kisat

10.6.2016 9.50
Kielipallon EM-kisat: Risto Uusikoski

Unkari, sinä teit sen, mitä sinun täytyi

Nöyrryn aluksi Tšekille, Unkarille ja Irlannille, jotka eivät jätä mitään nostamatta eteen.

Tšekissä kesä 1996 muistetaan Karel Poborskýn kauniista kaaripallosta Portugalin maaliin. Sillä maalilla maa pelasi itsensä mitalipeleihin ja lopulta EM-hopealle asti. Siitä alkaen Tšekki on ollut mukana jokaisessa EM-lopputurnauksessa huolimatta siitä, että tšekin kieli on vokaalisesti kovin rajoittunut. Kuinka saada suustaan pelin tiimellyksessä jotakin sellaista kuin Strč prst skrz krk!, ’Työnnä sormi kaulan läpi!’.

Toisaalta muistan vain muutaman tilanteen, jossa lause olisi ollut hyödyksi, ja nekin sattuivat katsomon puolella. Näennäisen vokaaliongelman taakse tšekkiläisten on siis turha mennä. Oikea syy Tšekin menestykseen on se, että pelaajat ovat jatkuvasti täysin ajan tasalla kaikesta, mitä kentällä tapahtuu.

Tšekin kielessä voi nostaa hirvittävän määrän kysymyssanoja lauseen alkuun kuten esimerkissä Kdo kdy koho pozval, nevim eli ’Kuka kutsui kenet ja milloin, sitä en tiedä’, kirjaimellisesti ’Kuka milloin kenet kutsui, en tiedä’. Sen lisäksi kysymyssanat voi vielä järjestää miten tahtoo, vaikkapa Kdy kdo koho eli ’milloin kuka kenet’. Näin tehokkaasti olisi Portugalin maalivahtikin varmasti halunnut tietoa tivata Poborskýn maalin jälkeen.

Jalkapallo ja Tsekin lippu. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
”Kuka milloin kenen kaulan läpi työnsi sormen?”

Unkarilaiset yrittävät olla yhtä tehokkaita, mutta vaikka unkarissakin voi nostaa useamman kysymyssanan lauseen alkuun kuten esimerkissä Kidat miért segítettél, ’Miksi autoit ja ketä?’, kirjaimellisesti ’Ketä miksi autoit?’, kysymyssanoja ei sentään voi järjestää miten haluaa. Se, että unkarilaiset ovat menestyneet yllättävän hyvin suomen sukukielen puhujiksi, johtuu kielen sijamuotojärjestelmästä.

Unkarissa, kuten suomessakin, sanojen suhteita ilmaistaan taivutuspäätteillä. Mutta siinä missä Riku Riski joutuu tulemaan toimeen kuudella paikallissijalla – pallo voidaan toimittaa maalille tai maaliin, minkä jälkeen se on maalilla tai maalissa, ja syöttö voi lähteä maalilta, ellei maalivahti kaiva palloa maalista – unkarilainen voi lisäksi puhua jostakin, joka on esimerkiksi kentän luona (pályánál) tai tulee kentän luokse (pályához). 

Unkarilaisilla on siis käytettävissään hienovaraisempi tapa eritellä pelaajien ja pallon suhdetta pelin tapahtumiin! Ei ihme, että Ferenc Puskás oli maajoukkueessa oikeassa paikassa oikeaan aikaan 84 kertaa. Lisäksi on syytä miettiä vakavasti, mitä vuoden 1997 Suomi–Unkari-karsintaottelun viimeisillä minuuteilla olisi ehkä jäänyt tapahtumatta ilman tätä kilpailuetua (se maali, se olisi jäänyt tapahtumatta).

Lauseen alkuun voidaan epäreilusti nostaa muutakin kuin kasa kysymyssanoja. Irlannin menestys (maan jalkapallohistorian suurimpia hetkiä oli panna pallo Englannin verkkoon MM-kisoissa vuonna 1988) selittyy iirin kielen sanajärjestyksellä.

Iirissä päälauseen verbi edeltää subjektia ja objektia. D'ól Máire an tae kääntyisi kirjaimellisesti ’Joi Mary teen’ ja Tógann Máire an cat kääntyisi ’Nostaa Mary kissan’. Iirin kielessä mennään siis suoraan toimintaan, mikä on merkittävä etu dynaamisessa pelissä. Jos yrittäisimme suomeksi samaa, sotkeutuisimme vivahteisiin ja muuttuviin painotuksiin pahemmin kuin Suomen maajoukkue kulmapotkun jälkitilanteessa 11. lokakuuta 1997.

Unkari, kaikki on annettu anteeksi. Menkää ja loistakaa kentän luona.

Lue lisää

Kysymyselementin sijainti lauseessa (Iso suomen kielioppi)
Talolla tavataan! (Elina Heikkilä, Kielikello 1/2014)
Suora ja käänteinen sanajärjestys suomessa (Kielitoimiston ohjepankki)

Blogimerkintää korjattu 11.6.2016.

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

11.6.2016 12.40
Johanna Laakso
Hetkinen, nyt tässä on tainnut tulla jokin väärinkäsitys. Unkarissa on samanlaiset ulko- ja sisäpaikallissijat kuin suomessa, ja "pályára" vastaa aika täsmällisesti suomen "kentällä"-muotoa. Näiden lisäksi erotetaan vielä paikallissijasarja, joka ilmaisee jonkin lähellä/luona olemista, sinne menemistä tai sieltä tulemista (esim. pályához ’kentän luokse’, pályánál ’kentän luona’). Mutta tuommoista kentän pinnasta/kentän alalta -erontekoa ei ymmärtääkseni unkarissa ole, ei ainakaan tuolla tavalla.
Jos haluaisin olla ilkeä, sanoisin, että tämä on tyypillistä kielitypologimeininkiä. Luetaan kielioppi, ymmärretään puoliksi väärin ja tehdään huikeita johtopäätöksiä, jotka sopivat omiin ennakko-odotuksiin...
11.6.2016 16.25
Risto Uusikoski
Kiitos korjauksesta, tein jatkotutkimusta ja muutin tekstin vastaamaan paremmin totuutta.

Oikeassa tieteellisessä tutkimuksessa tietenkin huolellisempi taustatyö (ja sen ollessa puutteellinen asiallinen kritiikki). Tässä tekstilajissa (humoristinen blogikirjoitus) huikeat, omiin ennakko-odotuksiin sopivat johtopäätökset ovat itse asiassa juuri se, mitä haen :)
13.6.2016 9.09
Laura Kataja
Strč prst skrz krk!
Ja tuossa on yksi sana joka on samaa kantaa kuin suomen suunniilleen samaa merkitsevä sana. Kun en ole tarkemmin asiaan tutustunut en ala arvailla kuka on lainannut mitä ja mistä.

Muuten kun yritetään muodostaa kielen kaikkien sanojen kaikki sanamuodot, niin missä kielessä niitä onkaan mahdollisesti* eniten (jätetään kuitenkin polysynteettiset pois laskuista, silloin menee liian ilmeisen absurdiksi)?

*Kun puhutaan niistä murteista joilla on armeija, ts. joko puhujia on miljoonaluokassa tai ovat jonkin valtion kansalliskieliä.