Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Mies ja pallo. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Kielipallon EM-kisat paljastaa, miksi Suomi ei pelaa jalkapallon EM-kilpailuissa kesällä 2016. On aika nöyrtyä, käydä läpi lopputurnaukseen osallistuvat maat ja selittää niiden Suomea parempi menestys kielen avulla. Risto Uusikoski on siviilissä kielitypologi, jota kiinnostaa tempus, ja vielä enemmän siviilissä hän on jalkapallon ystävä. Risto on myös mukana kehittämässä Kotimaisten kielten keskuksen verkkopalveluita. Ollessaan kerran täysin siviilissä hän keksi yhdistää nämä kaikki kolme.


Kielipallon EM-kisat

14.6.2016 9.50
Kielipallon EM-kisat: Risto Uusikoski

Kannata minua kuin saksalainen

Piirre kuin piirre erottaa suomen suurista palloilukielistä. Puola, Saksa ja Itävalta tietävät sen.
Toivoin, että tutkimus todistaisi vääriksi kaikki ennakko-olettamukseni, mutta masentavaa kyllä on käynyt juuri päinvastoin. Mitä lähemmin olen kieliä tutkinut, sitä enemmän ja erilaisemmilta kielen osa-alueilta löytyy syitä Suomen heikkoon menestykseen.

Otetaan käsittelyyn vaikkapa Puola, joka voitti MM-pronssia vuonna 1974 maalikuningas Grzegorz Laton johdolla ja toisti saman tempun vuonna 1982. Puola on pätevä jalkapallokieli jo pelkästään sen vuoksi, että kielelle toiminnan tarkka kuvaus on kaikki kaikessa: jokaisesta verbistä on olemassa kaksi muotoa sen mukaan, kuvataanko toiminta keskeneräisenä tai johonkin sen vaiheeseen huomiota kiinnittäen (esimerkiksi czytać, ’lukea’) vai kokonaisena ja luonnolliseen päätökseensä saapuneena (przezytać, joka kääntyy myös ’lukea’).

On kuitenkin mielestäni kohtuutonta, että tämä aspektiero ulottuu puolassa jopa teonnimiin eli sanoihin kuten syöttäminen, keskittäminen ja epäreilun kilpailuedun saaminen. Jos esimerkiksi kirjan lukemisen prosessi antaa puolalaiselle nautintoa, hän sanoisi Czytanie tej książki dało dużo radości, mutta jos nautinnon lähteenä on lukeminen kokonaisuutena ja loppuunsaatettuna, hän sanoisi Przeczytanie tej książki dało dużo radości. Puolalainen erittelee siis toimintaa reaaliajassa tarkemmin ja tehokkaammin kuin studiokommentaattori viiden hidastuksen jälkeen.

Kuinka paljon täsmällisyyttä toiminnan kuvaamiseen voi siis yhdelle kielelle antaa? Näköjään sen verran, että sen avulla voitetaan helposti arvoturnausten maalipörssejä: vuonna 1972, jolloin Puola kävi voittamassa olympiakultaa, Kazimierz Deyna oli täsmällinen peräti yhdeksän maalin verran.

Ennen kun annan Puolan masentaa itseäni liikaa, siirryn Saksaan ja kadun sitä välittömästi. Saksan menestyksen erittely olisi yhden blogitekstin laajuinen urakka. Maan neljä maailmanmestaruutta ja kolme Euroopan mestaruutta ovat sellainen saavutus, että niiden edelle on vaikea kiilata. Luulin että jääkiekon MM-finaali 2011 ja Suomen voitto Ruotsista lukemin 6–1 olisi urheiluhistorian ylittämättömin kohokohta, mutta sitten Saksa päättikin pistää paremmaksi ja löi Brasilian vuoden 2014 MM-välierässä 7–1.

Ja mistä kaikki johtuisi, jos ei kielestä ja tarkemmin vokaaleista. Saksan kielellä on kova ja kulmikas maine, mutta tällä saksalaiset peittelevät kielensä erikoisuutta eli erilaisten vokaalien suurta määrää. Saksassa on peräti viisitoista toisistaan erottuvaa vokaaliäännettä, foneettisessa asussaan rimpsuna i, e, ɛ, y, ø, œ, ɪ, ʏ, a, ə, ɐ, ʊ, u, o ja ɔ. Tämä takaa Saksalle poikkeuksellisen laadukkaan kannustuksen.

Kun kymmenet tuhannet kannattajat hoilaavat katsomossa, kannatusvärssyjen sanoista ei aina saa helposti selvää. Tätä ongelmaa ei ole saksan kielessä: vaikka lehtereiltä kantautuva laulu olisi sekoittunut kentälle asti laskeuduttuaan äännepuuroksi, hämmentävä erilaisten vokaalien määrä takaa sen, että pelaajat erottavat mahdollisimman paljon sanoja. Pelaajat siis sisäistävät kannustuksen tehokkaasti ja motivoituvat asiaankuuluvasti.

Jalkapallo ja Saksan lippu. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Samba Brasilialle tahtilajissa 7/1.

Itävallan suurin etu on tietenkin se, että myös itävaltalaiset puhuvat yleensä saksaa. Edellä kuvattu laadukas kannatus siivitti maan peräti 7–5 voittoon MM-puolivälierässä Sveitsiä vastaan (ja lopulta pronssiin) vuonna 1954. Lisäksi on mahdollista, että vastustajien peli menee sekaisin heidän kuullessaan maailmanmestareiden kieltä huudeltavan kentällä. Selitystä vaatii kuitenkin Itävallan Saksaa heikompi menestys huolimatta siitä, että Saksassa ja Itävallassa puhutut saksan kielet ovat hyvin lähellä toisiaan.

Menestysero johtuu Itävallan saksan eroavasta ruokasanastosta, joka on huomioitu jopa Euroopan Unionin dokumentaatiossa. Eroavaisuudet ovat johtaneet vaikeuksiin saada joukkueelle toivottua ruokaa pöytään, mikä on puolestaan vaikeuttanut peleihin valmistautumista. Saksansaksalainen tarjoilija olisi valmis tarjoilemaan Kartoffeln eli ’perunoita’, mutta itävaltalainen pyytää sinnikkäästi maaomenoita (kirjaimellinen käännös Itävallan saksan sanasta Erdäpfel, ’perunoita’).

Eikö ruotsi muka ole meille yhtä hyvä pelote kuin saksa Itävallalle?

Lue lisää

Aspektin ilmaisu objektin avulla suomessa (Iso suomen kielioppi)
Suomen kielen vokaalijärjestelmä (Iso suomen kielioppi)
Sanasatoa omenoista, perunoista ja päärynöistä (Maria Lehtonen, Kotus-blogi 24.9.2015)
Ruoka-alan vierassanoja A–J (Grönros, Haapanen, Joki, Nuutinen & Vilkamaa-Viitala, Kielikello 1/2007)
Ruoka-alan vierassanoja K–Z (Grönros, Haapanen, Joki, Nuutinen & Vilkamaa-Viitala, Kielikello 1/2007)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei kommentteja