Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan. Paraikaa hän kirjoittaa elämäntyöstään Kulttuurirahaston eminentia-apurahan turvin.

rss

31.1.2013 20.55
Kersti Juva

Rumista sanoista

Kuten muutkaan sanat, kiroukset ja solvaukset eivät mene englannissa ja suomessa yksi yhteen.

Englannin kielessä, jossa muutenkin puhutellaan enemmän, on valtava kirjo sanoja, joilla solvataan toista ihmistä: motherfucker, twat, cunt, bitch, arsehole, bastard, wanker, tosser, prick, dickhead, fuckwit. Kaikki nämä ovat seksuaalisväritteisiä. Suomen kielestä löytyvät mulkku ja runkkari, mutta äidinnussijaksi, persreiäksi tai äpäräksi meillä ei ole tapana ihmistä nimittää muuten kuin huonoissa käännöksissä. Haukkumasanoja löytyy lisää eritepuolelta: kusipää, paskapää ja paskianen. Naista solvattaessa meillä turvaudutaan yleensä huorasanastoon, jota riittää. Suomen sana vittu ei voi viitata henkilöön kuten englannin twat ja cunt, vaikka se muuten onkin rumista sanoistamme kaikkein taipuisin.


Suuttumusta, pettymystä ja muuta voinakasta tunnetta ilmaisemaan englantilainen käyttää sellaisia sanoja kuin damn, fuck, hell, shit, jesus tai christ siinä missä suomalainen sanoo vittu, perkele, saatana, helvetti tai jumalauta. Suomentajien keskuudessa käydään loputonta keskustelua siitä, ovatko nämä sanat liian supisuomalaisia käännöskirjoihin. Minä olen päätynyt niitä käyttämään. Shitin suomalainen vastine paska vaatii yleensä eteensä sanan voi. Jeesus voimasanana tekee selvästi tuloaan suomen kieleen englannin vaikutuksesta, eikä käyttö ole samanlaista kuin vanhojen jeesusjohdosten jösses ja jestas, joilla on ollut tapana siunailla.


Attribuutteina englannissa käytetään sellaisia sanoja ja sanayhdistelmiä (god)damn, hell of a, fucking ja bloody, siinä missä suomessa ovat käytössä genetiivimuodot vitun, saatanan, jne. Monet ovat sitä mieltä, että kirottu on käypää suomea, mutta minusta se on niin paljon harvinaisempi kuin edellä mainitut, ettei sen käyttöä damnin vastineena voi suosittaa. Taipumaton jumalauta sopii mainiosti ilmaisemaan innostusta ja hämmästystä, mihin aggressiivisemmat kirosanat eivät oikein istu.


Välimerkinomaisesti englannissa käytetään sanaa fuck ja fucking, siinä missä suomessa kuulee sanaa vittu. Molemmat sanat ovat sikäli mielenkiintoisia, että osa ihmisistä mieltää ne äärimmäisen alatyylisiksi samalla kun toinen osa käyttää niitä niin usein, ettei niillä ole enää mitään tehoa. On tilanteita, joissa näiden tuiki tavallisten sanojen käyttö on molemmissa kulttuureissa sopimatonta ja hyvinkin loukkaavaa.


Olen havaitsevinani, että suomessa vallitsee suurempi ero sukupuolten välillä. Englantilainen mies voi hyvin käyttää myös taivaan valtakunnan sanastoa antamaan pontta puheelleen, kun suomessa herrajumala, taivaan tähden ja voi luoja ovat perinteisesti olleet naisten kieltä.


Kun kohtaan alkutekstissä kirosanan, yritän selvittää mitä sillä ilmaistaan (kiukkua, ihmetystä, tms), millainen ihminen sitä käyttää, ja kuinka vahva se on tässä nimenomaisessa kontekstissa. Sitten yritän haarukoida suomen sanoista jotakin vastaavaa ja sijoittaa sen lauseessa omalle ominaiselle paikalleen, joka ei välttämättä ole sama kuin alkukielessä.


Palaa otsikoihin | 15 puheenvuoroa | Keskustele

1.2.2013 9.49
Cadgers
sukupuolien valisista eroista.
Olen asunut 9 vuotta nyt ulkomailla, 5 Australiassa. Kun sanot etta suomessa vallitsee suurempi ero sukupuolten valilla tarkoitat ilmeisesti kielta. Koska mielestani verrattuna suomeen esimerkiksi australiassa sukupuoliroolit ovat paljon perinteisemmat.
1.2.2013 13.03
paukkis
Mihin unohtui ...
... rumista sanoista perse? Väitän sen yleistyneen vasta viimeisen kymmenen veen aikana: "Se on ihan perseestä". "Otettiin perseet olalle". Nuoruudessani se oli niin rivoa ja likaista, ettei sanaa kai kukaan käyttänyt, mutta nyt siihen törmää vaikka Hesarin muuten asiallisessa artikkelissa. Hanuriko se muotoutui vähitellen tällaiseksi?
1.2.2013 22.27
Savolainen
Voi...
Mistä muuten tulee suomalaisiin kirosanoihin se voi eteen? Onko se joku voida-verbin muoto, vai lyhennetty muoto jostain lauseesta?
1.2.2013 23.07
Rippe
Asiattomuuksia
Mielenkiintoista, tuo työsi.
Itse olen vahvasti lukenut, mutta ponjimmiltani merimies.
Et ehkä tutkimuksessasi ole ottanut huomioon, että sivistyneemmätkin ihmiset käyttävät karkeampaa kieltä, kuin olisi tarpeen.Itse teen tätä jatkuvasti, provosoiden opponenttia.
Ikävä kyllä, suomalaisista yli 90 %:a, on edes perussivistyksen suhteen kaukaa ohiajettuja.
Kenties tämä saa Sinut hämillesi, mutta kysyn, kenen etuja tässä ajetaan.
5.2.2013 15.37
Arska
Sana taipuu moneksi
Sana vittu kyllä taipuu moneen hienoon ilmaisuun. Esim. 'Vitun tuhkamuna' on mielestäni oikein osuva termi jossa sukupuolten termistöä sekoitetaan. Hauska kirjoitus!
5.2.2013 20.10
MT
äpärä ja koinaaja
Kyllä kai Suomessa on lasta äpäräksi haukuttu, ainakin aviotonta, mutta ei ehkä nykykielessä. Karjalan kielessä äpäreh-sana on ollut käytössä yleisesti puhuttaessa lapsesta halveksivasti: ’kakara, penska, penikka’. Karjala muuten tuntee tuon suomelle tuntemattoman äidinnussijan, varmaan venäjän vaikutuksesta: emäškoińie (varsinaiskarjalassa). Yhtä voimakas kirosana on luultavasti myös mińńaškoinai ’miniännussija' (livvissä).
7.2.2013 12.51
Erkki (eka)
Ex cunno
"Maasta leipä kynnetään, ex cunno väki tulee." Näin häveliäästi asia ilmaistiin Matti Kuusen 1953 julkaisemassa kokoelmassa Vanhan kansan sananlaskuviisaus.

Loppuun on lisätty hakemisto, josta voi lukea oikeilla nimillään kohdat, joissa arin seksuaalisanasto on verhottu "latinankielisiin viikunanlehtiin".

(http://people.uta.fi/~tl93458/kielletytkirjat/kielletyt3.html)
8.2.2013 9.57
gvhbjn
gentlemannit
Kiinnostava tuo Juvan mainitsema herranjumala-sukupuoliero. Mistä johtuu? Liittyykö myös englantilaiseen luokkayhteiskuntaan, yläluokan miehiin, vai mihin?
8.2.2013 19.05
Tikli
Asiaa!
Tämä oli minulle mieluisa kirjoitus, kiitos Kersti Juva!

Ottaa niin päähän, kun elokuvia katsoessa nämä kirosanat on käännetty suoraan, eikä oteta huomioon, että suomen kielessä moisia ilmauksia ei käytetä. Esimerkiksi sanaa 'bitch' näkee usein narttu-sanalla käännettynä, mutta ei se tunnu miltään! Miksei sanottaisi vaikka lehmä - sehän on halventava sana naisesta.

Toivoisin useampien kääntäjien ottavan Kerstin työtavasta vaarin!
9.2.2013 19.56
Urpu
Jumpe!
Kirosanojen kääntäminenhän onkin oiva tapa valottaa, mistä kääntämisessä ylipäänsä on kyse. Ensin mietitään, mikä on lähdetekstin ilmaisun tehtävä lauseyhteydessä, ja sen jälkeen pohditaan, mikä suomenkielinen ilmaus täyttäisi saman tehtävän kohdekielen kontekstissa. Toisin sanoen mietitään, mitä suomalainen sanoisi vastaavassa tilanteessa.

Kääntäminen ei ole lähtökielen sanojen korvaamista niiden sanakirjamerkityksillä!

Periaatteessa ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tajutakseen tämän. Ihmeen usein käännösteksteissä silti kohtaa rakettitieteilijöitä. Mikä vain todistaa, että kääntäminen todella on oma erikoisalansa ja edellyttää ennen kaikkea vahvaa oman äidinkielen tuntemusta.
11.2.2013 18.20
Erkki Lyytikäinen
Mainio pienoisessee
Hienoa Kersti! Kiitos tästä. Erinomaisen erittelevä ja asiallinen puheenvuoro. Samoin kuin Tikliä, minuakin ärsyttää suunnattomasti käännöstekstien sanasanainen kirosanojen käsittely. Käännös menettää kerta kaikkiaan kaiken uskottavuutensa, kun kirosanat ovat valheelliset. Rohkeutta, kääntäjät! Tulkaa Kerstin linjoille. Kyllä aitosuomalaiset kirosanat hyvin käännössuomeen sopivat. Tässä sanastossa on yleensä tunnepuoli niin vahvasti mukana, että lumousta ei saa rikkoa suuhun sopimattomilla voimasanoilla.
19.2.2013 12.20
Päivi Brink
Céline
Kiitos kiinnostavasta tekstistä! Samasta aiheesta voi lukea Jukka Mannerkorven jälkipuheesta Célinen Niin kauas kuin yötä riittää -romaanin korjattuun suomennokseen (Siltala 2012). Siinä Mannerkorpi ruoskii itseään liian kilteistä kirosanojen ja alapään toimintoihin liittyvien sanojen käännöksistä vuonna 1961. Uudessa käännöksessä on "pillut paikoillaan", kuten kirjoitin Turun Sanomissa julkaistussa kritikissäni korjatusta käännöksestä. Kritiikkini löytyy täältä: http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/418519/Roisimpi+ja+tarkempi++kaannos+kulttiklassikosta#.ULCF_-WH3sA.facebook
19.2.2013 12.26
Tarja Roinila
asiaa!
Jatkona pariin edelliseen puheenvuoroon: suomentajana suorastaan ihmetyttää, että sanasanaisuus on tekstientekijöille (eli kääntäjille) edes varteenotettava vaihtoehto. Juuri kirosanat kuvaavat mainiosti sitä tosiseikkaa, että kieli on äärimmäisen tilannesidonnaista eikä mitään sanakirjavastaavuuksia ole. Ei pitäisi olla tarvetta kenellekään selitellä tai perustella, miksi EI valitse cunt-sanan "vastineeksi" vittua. Hyvä Ketti, asiaa!
15.12.2015 19.23
AR
Rumista sanoista
Olen huomannut, miten televisiosarjojen ja elokuvien kääntäjät ovat tuskailleet juuri näidenkin asioiden kanssa. Tähän pätee sama kuin moniin englannin kielisiin sanontoihin.

Olen kyllä eri mieltä sanan "paska" käytöstä, mielestäni se ei tarvi voi-sanaa eteensä, kun on tarpeeksi ponteva ilmaisussaan. Puolihuutamalla tai jopa huutamalla "PASKA" toimii kyllä aivan itsekseenkin.

Sanan vittu saisi varmaan parhaiten kohdistumaan suoraan henkilöön, mikäli siihen liittää esimerkiksi sanan pää. Vittupää, ta-daa, kyse on ihmisestä!
17.12.2015 9.07
Laura Kataja
Ektoplasma!
AR:lle: Myös nimityksen "vittunaama" olen kuullut. Ja ehkä useammin kuin "paska", niin "paskat".
Suomeksi pystyy kyllä kiroilemaan aivan erityisen mehevästi ja monella eri rekisterillä, "voi piekanasta" "kyrpään."
"Äidinnussijaan" en ole "aidoissa yhteyksissä" törmännyt, sen sijaan "mutsinnussijaan" kyllä. Jumalaan viittaavat eivät ole kovin tyypillisiä (jumalautaa lukuun ottamatta), sen sijaan helvettiä ja erilaisia paholaisia manataan paikalle sankoin joukoin, lemmosta perkeleeseen.
Tähän voisi myös tuoda kielioppia mukaan: ruotsin vaikutus näkynee esim. ilmauksessa "älä helvetissä".