Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan. Paraikaa hän kirjoittaa elämäntyöstään Kulttuurirahaston eminentia-apurahan turvin.

rss

20.10.2014 16.09
Kersti Juva

Soita minulle Ismael

Suomentajan vaihtoehdot.

Maailmankirjallisuuden tunnetuimpia kirjan aloituksia on Herman Melvillen Moby Dickin ensimmäinen virke: ”Call me Ishmael.” Voisi luulla, että näin yksinkertaisen virkkeen suomentamisessa ei olisi juurikaan vaihtoehtoja.

Jos jätetään pois käännökset, joissa sana call on tulkittu välimerkeistä piittaamatta väärin, kuten ”Soita minulle, Ishmael” ja ”Tule käymään luonani, Ishmael”, mieleen tulee tällaisia mahdollisuuksia:

Kutsukaa minua Ishmaeliksi.

Kutsu minua Ishmaeliksi.

Sanokaa minua Ishmaeliksi.

Sano minua Ishmaeliksi.

Sanokaa Ishmaeliksi.

Sano Ishmaeliksi.

Käyttäkää minusta nimeä Ishmael.

Käytä minusta nimeä Ishmael.

Käyttäkää nimeä Ishmael.

Käytä nimeä Ishmael.

Minun nimeni on Ishmael.

Nimeni on Ishmael.

Ishmael on nimeni.

Minä olen Ishmael.

Olen Ishmael.

Minä olen sitten Ishmael.

Olen sitten Ishmael.

Sopii sanoa Ishmaeliksi.

Kutsukaa vaikka Ishmaeliksi.

Kutsu vaikka Ishmaeliksi.

Sanokaa vaikka Ishmaeliksi.

Sano vaikka Ishmaeliksi.

Sanokaa vain Ishmaeliksi.

Saa sanoa Ishmaeliksi.

Ishmael on nimi.

Nimi on Ishmael.

Nimi on muuten Ishmael.

Nimi on sitten Ishmael.

Sanotaan että minä olen Ishmael.

Sanotaan että olen Ishmael.

Sovitaan että olen Ishmael.

Sovitaan nimeksi Ishmael.

Kävisikö Ishmael?

Mikään näistä ei ole yhtä hieno kuin kolmen sanan ja neljän tavun jykevä pauke. Jotkut vaihtoehdot ovat kuitenkin rytmisesti muita selvästi parempia.

Virkkeen merkitystäkin sopii miettiä. Mitä siinä oikeastaan sanotaan? Onko kertojan nimi oikeasti Ishmael, vai pyytääkö hän vain käyttämään tuota nimeä? Tätä sivumerkitystä ei saisi hukata suomennoksessa. Onko ehkä tarkoitus pyytää lukijaa sinuttelemaan, käyttämään etunimeä? Onko tämä näkökulma relevantti?

Puhutellaanko tässä lukijaa, lukijoita vai jotakuta tilanteeseen kuviteltua henkilöä?

Aloituksen sävy on räväkkä. Ensimmäinen, lukijaa puhutteleva sana on käskymuodossa vailla minkäänlaisia pehmentäviä apusanoja.

Ja lopuksi: Ishmael ei ole mikä tahansa nimi. Se esiintyy Raamatussa, Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Ismael on Abrahamin poika, Iisakin velipuoli, jonka äiti on orjatar Hagar. Kun Iisak syntyy, Hagar ja Ismael karkotetaan autiomaahan. Pitäisikö tätä yhteyttä korostaa käyttämällä suomalaista kirjoitusasua Ismael?

Jätän lukijoiden ratkaistavaksi, miten virke kääntyisi napakasti niin, että se sopii kirjan alkuun, antaa oikean vaikutelman ja vastaa merkitykseltään alkutekstiä.

P.S. Valppaat ystävät muistivat, että jokunen näistä esimerkeistä tuli yleisön puolelta, kun kävin Tampereella puhumassa suomentamisesta. En siis ole keksinyt kaikkia itse. Ja saman tien heitti kollegani Jaakko Kankaanpää peliin erittäin varteenotettavan ehdotuksen: ”Nimeni olkoon Ishmael.”


Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa | Keskustele

21.10.2014 14.22
Erkki (eka)
Näin Virtanen
”Kutsu minua Ismaeliksi.” Näin on Seppo Virtanen (1929–1970) suomentanut aloituksen 1956. Minulla on suomennoksen neljäs painos (WSOY 1980). Minulle tuo kelpaa. Antero Tiusasen (s. 1939) suomennosta en ole lukenut (Otava 2002). Lieneekö muitakin olemassakaan?
21.10.2014 14.44
Erkki (eka)
Hiljaista on...
...tällä palstalla nyt. Ehkä joku ilahtuu kielivirheestä, joka on edellisen puheenvuoroni lopussa.
21.10.2014 17.06
Oili
Olkoon nimeni Ishmael. Ishmael olkoon nimeni.
Tulee mieleen Frischin romaani Olkoon nimeni Gantenbein.
Ah, suomen sanajärjestys!
21.10.2014 20.24
Fennokriittinen
Call me nitpicker
Kansallisbibliografian mukaan Moby Dickistä on Virtasen ja Tiusasen suomennosten lisäksi vain Eino Auerin ”nuorisoa varten lyhennellen” tekemä suomennos vuodelta 1929 sekä Ville Keynäsin tänä vuonna julkaistu suomennos sarjassa Ankalliskirjallisuuden klassikot – jossa varmaankin on kyse hyvin mukailevasta suomennoksesta tai pikemminkin vain johdannaisteoksesta, koska se on sarjakuvamuotoinen.

Mitä ehdotuksiin tulee, niin niihin ei tietenkään ole järkeä ottaa kantaa tuntematta kontekstia. Käytännössä pitäisi lukea kirja ainakin kerran, ennen kuin voisi arvioida käännösten sopivuutta, ja silti se olisi suurelta osin makuasia.

En siis täysin ymmärrä kirjoituksen pointtia. ”Kutsu minua Ismaeliksi” kuulostaa ihan sopivalta noin ensi hätiin, joskin voi kysyä, miksei sanota ”Sano”. Miksi pitää ruveta listaamaan kymmeniä erilaisia muunnelmia tai väännelmiä, kun voi ottaa työhypoteesiksi suoran käännöksen ja sitten korjata sitä, jos aihetta on? Ei ongelmia tarvitse keksiä, kyllä niitä tulee vastaan.

Mitähän ”Erkki (eka)” tarkoitti kielivirheellään? Ehkä -kin-liitettä lauseessa, jossa jo on -kaan-liite? Eipä nyt tule mieleen, missä se kiellettäisiin. Vähän turhahan se on, mutta tällaisilla liitteillä on monenlaista käyttöä, myös sävyn ja vivahteiden tuojina.
21.10.2014 22.02
Hanna M.
Lista avartaa hienosti kääntäjän näkökulmaa. Monet näistä vaihtoehdoista ovat kuitenkin mielestäni liian värittyneitä, eivätkä siksi olisi mahdollisia käännöksiä, esim.:

"Kutsu vaikka Ishmaeliksi."
"Nimi on muuten Ishmael."
"Sanokaa vain Ishmaeliksi."

"Vaikka-vain-muuten" lisäävät mielestäni käännökseen sellaisia tulkintoja, jotka kirjailija olisi voinut alkutekstiin sisällyttää niin halutessaan.

Erityisen ongelmallisina näkisin seuraavat tulkinnat, koska alkuteksi on tosiaankin "käskymuodossa vailla minkäänlaisia pehmentäviä apusanoja":
"Sovitaan että olen Ishmael."
"Kävisikö Ishmael?"
5.11.2014 9.02
Kiiski
Ehdotus "Nimeni olkoon Ishmael" on kyllä painokas ja kertomuksen aikakauteen sopiva. Kovasti houkutteleva vaihtoehto. Onko kuitenkin nykylukijalle liiankin vanhahtava?

Kun vähän aikaa mietin, niin itse ehkä kääntäisin "Voitte sanoa minua Ishmaeliksi."
5.11.2014 11.27
Erkki (eka)
Mitenkäs toisinpäin?
Edelliseen viitaten: Jos lähtökieli olisi suomi ja pitäisi kääntää englanniksi ilmaukset ”Nimeni olkoon Ishmael” tai ”Voitte sanoa minua Ishmaeliksi”, niin mahdettaisiinkohan päätyä käännökseen ”Call me Ishmael”?

Toivoisin kannanottoja englannin taitajilta. Miten kääntäisitte nuo englanniksi?