Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan. Paraikaa hän kirjoittaa elämäntyöstään Kulttuurirahaston eminentia-apurahan turvin.

rss

29.7.2011 10.27
Kersti Juva

Paina nappia suorittaaksesi toiminnon

Taloon asennettiin ilmalämpöpumppu. Mukana tuli suomenkielinen käyttöohje, kuten lakikin maassa vaatii. Vahinko vain että ohjeen suomenkielisyys oli jäänyt kovasti puolitiehen.
Monia otsikoita ja ohjeita oli mahdoton ymmärtää ilman kontekstia ja ennen muuta kuvia (joita kääntäjä ei ole päässyt sumentamaan). Mitä ihmettä tarkoittaa ”Asennuspaikan asetus”? Seuraava lause ei paljon auta: ”Varmista, että olet asettanut liukukytkimen kaukosäätimestä asennuspaikan mukaan.”

Entäs tämä: ”Paina [ECONO COOL -näppäimen kuva] viilennys toiminnon (sivu5) aikana käynnistääksesi Econo cool toiminnon. Laite suorittaa swing toimintoa tietyn jakson mukaan riippuen laitteen lämpötilasta. Asetettu lämpötila nousee kahdella asteella automaattisesti. Paina [ECONO COOL näppäimen kuva] poistuaksesi Econo cool toiminnosta. Painettaessa [VANE-näppäimen kuva] myös poistutaan Econo cool toiminnosta.”

Jotenkin näinhän asian voisi sanoa:

”Asennuspaikan asettaminen kaukosäätimeen. Kaukosäätimen L.C.R. - liukukytkimellä valitaan laitteen asennuspaikkaa vastaava asento: vasemmalla, keskellä tai oikealla.”

”Viilennystilassa (sivu 5.) on mahdollista käyttää virtaa säästävää toimintoa, joka kytketään päälle Econo cool -painikkeella. Laitteen lavat heiluvat ja liikuttavat ilmaa lämpötilan mukaan. Säädetty lämpötila nousee automaattisesti kahdella asteella. Econo Cool kytketään pois samalla Econo cool -painikkeella. Myös VANE-näppäin kytkee toiminnon pois päältä.”

Meille on tämäntyyppisistä käännöksistä pesiytymässä ”paina x suorittaaksesi y” -rakenne, vaikka ”x käynnistetään, kytketään y-painikkeella” olisi paljon luontevampi. Yksikön toinen persoona on käyttöohjeissa turha uutuus, paljon näppärämmin asia ilmaistaan passiivilla. Asiat tulevat tässä rakenteessa myös esitetyksi väärässä järjestyksessä: suomessa on tapana sijoittaa uusi informaatio lauseen loppuun, eli tässä tapauksessa se mitä painiketta käytetään.

Parissa muussakin esimerkin kohdassa sanajärjestys aiheuttaa ymmärtämisvaikeuksia. Onko liukukytkimessä kaukosäädin? Automaattisuus ei ole lauseen pääinformaatio vaan lämpötilasäädön muutos. Viimeinen lause aukeaa vasta kun ”myös” sijoitetaan oikean sanan eteen.

Sanastollisesti eniten ongelmia on kääntäjäpololle aiheuttanut toiminto-sanaan takertuminen. Hullunkurista vaikutelmaa lisää yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen. Siinä toinen outo uusi ilmiö.

Alkutekstin apinoiminen on johtanut viestin sumenemiseen. Parempaa jälkeä olisi tullut jos kääntäjä olisi miettinyt, mitä missäkin ohjeessa neuvotaan tekemään, ja ilmaissut sen omin sanoin. En usko että hän elävässä elämässä selostaisi laitteen käyttöä tällaisin sanakääntein edes vihamiehelleen.


Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa | Keskustele

29.7.2011 12.37
Isomolle
Ikävä totuus
Juvan kirjoitus oli erittäin kiinnostava ja osui valitettavasti naulan kantaan Laitteiden käyttäjänä ja käyttöohjeiden kääntäjän olen aivan liian usein miettinyt, että onko ihminen todella kääntänyt tekstin. Kenties on, mutta asialla ei ole ollut ammattilainen. Valitettavan usein kukaan ei myöskään tarkasta käännöksiä, vaan ne laitetaan jossain kaukana sellaisenaan pakkaukseen.

Kaiken takana on raha. Ohjeiden käännättäminen pakollinen paha, josta yritetään selvitä mahdollisimman halvalla, t.s. työn saa tehtäväkseen henkilö, jolla usein ei ole alan koulutusta eikä minkäänlaista käsitystä kääntämisestä. Kuitenkin laadukkaasti käännetty ohje on osa laadukasta tuotekokonaisuutta.
6.8.2011 13.54
Urpu
Juuri näin! Vanha totuus, jonka jokainen kääntäjä/tulkki tietää, on että viestiä ei voi tuottaa uudelleen kohdekielellä, ellei itse ole ensin ymmärtänyt (tai vaivautunut ymmärtämään) sitä. Jos ei tajua, mitä tarkoitusta varten lätkii sanoja peräkkäin, tuloksena on puppua (tai jos onni on myötä, käännöskieltä).

Tuonkin käyttöohjeen kääntäjäpololle tekisi hyvää lukea Kersti Juvan käännösehdotukset ja miettiä huolellisesti, miksi ne ovat parempia kuin hänen omat tuotoksensa. Käännöksen tilaajalle varmaan riittää, että lain vaatimus tuli täytetyksi, väliäkö hällä miksi...
22.8.2011 15.35
Anna S
Ikävä totuus 2
Loistava kirjoitus Juvalta, ja hienoja käännösehdotuksia. Valitettavasti todellisuus voi olla myös toisenlainen.

Olen itsekin kääntänyt käyttöohjeita laitteisiin, joita en ole nähnyt ja liittyen kuviin, joita en ole nähnyt. Käännökselle on tiedostossa monesti juuri saman kokoinen paikka kuin lähtötekstille ja esim. painikkeiden kuvia ei aina voi siirtää. Silloin teksti on pakko kirjoittaa näiden painikkeiden tms. kuvien ympärille ja kompromisseja on pakko tehdä. Aina ei auta edes koulutus eikä kunnollinen palkka.

Keskustelu on kuitenkin aina paikallaan, ja parasta olisi, että palautetta huonoista käännetyistä käyttöohjeista annettaisiin laitteen myyjälle/maahantuojalle.
22.8.2011 19.31
Kyllästynyt
Ikävä totuus 3
Joka paikkaan änkeävä ja änketty pakkoenglanti tuhoaa suomalaisten äidinkielen tajun.
9.9.2011 0.22
Sepe
Konekäänös?
Käsitykseni on että käännökset tehdään usein koneellisesti ihmisen niihin kajoamatta. Siltä ainakin näyttää kun tulosta katsoo. Usein ne ovat koneellisesti käännettyä englantia, vielä useammin se vaikutaa enemmänkin kiinan kieleltä.
9.9.2011 10.21
Erkki
Ei aina helppoa alkukielelläkään
Olen itsekin pähkäillyt tänä kesänä samaisen lämpöpumpun ohjeiden parissa. Loppujen lopuksi sen toiminnot ovat sen verran yksinkertaisia, että oleellinen selviää kokeilemalla. Ajattelisin niin, että tuskin suppeat alku- tai englanninkieliset ohjeet olisivat sen sen havainnollisemmat, vaikka osaisi kieltä hyvin.

Mutkikkaammissa teknisissä laitteissa on laajemmat manuaalit, ja kyllä niidenkin opiskelu vaatii kärsivällisyyttä, olipa kieli mitä ja millaista tahansa. Eipä ihme, että käyttöohjeiden lisäksi markkinoille tarvitaan erillisiä oppikirjoja vaikkapa valokuvaukseen, kun aloittelija siirtyy pokkarista digijärkkärin käyttöön.
13.9.2011 7.10
Selvyyden ystävä
Miksi vaatia passiivia?
Jo on aikoihin eletty, kun vaaditaan selvän imperatiivin (käynnistä) vaihtamista epämääräiseen passiivin (käynnistetään), vieläpä väittäen selvyyttä apinoimiseksi.

Jokainen, joka on itse kirjoittanut ohjeita ja saanut siihen kelvollista opastusta, on oppinut käyttämään nimenomaan imperatiivia kertoessaan, mitä pitää tehdä. Passiivilla voidaan siten kuvailla, mitä toiminta aiheuttaa tai mitä muuten tapahtuu. Lukijaa ei saa jättää ihmettelemään, pitääkö hänen tehdä jotain vai tarkoittaako "käynnistetään" vaan sitä, että jotain käynnistyy.

Tätä yksinkertaista asiaa ei pidä sotkea ihan muihin kysymyksiin, kuten onko yhdyssanat kirjoitettu oikein tai onko toiminto-sanaa käytetty jonkun mielestä hyväksyttävästi jne jne.

Ja mitä luontevuuteen tulee, niin jos joku työssä tai muualla neuvoisi laitteen käyttöä passiivissa, niin olisihan se hassua. Se kertoisi kai lähinnä siitä, että ei uskalla sinutella eikä kehtaa teititellä, joten kierretään ongelma passiivilla. Sen sijaan että neuvotaan"Väännä tuota kampea", sanottaisiin "Väännetään tuota kampea". Siihen olisi ihan kohtuullista vastata kysymyksellä "Jaa sä vai mä vai joku muu?"
14.9.2011 10.59
Kielimies
Passiivin käyttö on taitolaji
Olen edellisen nimimerkikin kanssa samaa mieltä siitä, että selvissä ohjemaisissa lauseissa on syytä käyttää imperatiivia. Siis mieluummin "Tallenna tiedosto valitsemalla Tallenna" kuin "Tiedosto tallennetaan valitsemalla Tallenna".

Sen sijaan passiivia voi käyttää luontevasti ja kieliopillisesti oikein lähinnä vain sellaisissa ohjeen kohdissa, joissa kuvataan yleisesti, miten jokin laite asennetaan tai jokin toiminto suoritetaan. Tällöin passiivi viittaa siis ihmisen toimintaan.

Passiivilla ei kuitenkaan voida kuvata, mitä jossakin järjestelmässä tapahtuu tai mitä järjestelmä tekee. Passiivi kun voi suomen kielessä viitata vain ja ainoastaan ihmisen toimintaan. Tätä sääntöä kyllä valitettavasti rikotaan aika paljon varsinkin käännöksissä, mikä johtunee enimmäkseen alkukielen vaikutuksesta.

Ongelman voi ratkaista käyttämällä aktiivilausetta, jonka subjektina on tilanteen mukaan "järjestelmä", "laite", "ohjelma" tms. Jos ohjelma esimerkiksi tallentaa tiedoston automaattisesti johonkin kansioon, ei voida sanoa, että "tiedosto tallennetaan", vaan "ohjelma tallentaa tiedoston".

Passiivin epäkieliopillinen käyttö on pesiytynyt etenkin tietokoneiden käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen paikallistettuihin (lokalisoituihin) versioihin. Niissä "käynnistetään", "alustetaan", "suoritetaan" ja "tallennetaan" oikein urakalla. Keistä lienee kysymys?

Toinen surkuhupaisa käännösvirhe ovat "Kyllä"- ja "Ei"-painikkeet. Nehän rikkovat monessa tapauksessa räikeästi suomen kielioppia - ja kenties muokkaavat tavallisen kielenkäyttäjän kielitajua. Kysymykseen "Haluatko tallentaa muutokset?" ei voi vastata luontevasti muodolla "Ei", vaan "En" tai "En halua". "Kyllä" voisi taas olla paremmin "Haluan".

14.9.2011 22.54
Aktivisti
Passiivi on jo pilattu
"Kielimies" on oikeassa sikäli kuin tarkastellaan suomen kieltä jonnekin 1960-luvulle asti. Kuten hän itsekin sanoo, periaatetta passiivin henkilötekijäisyydestä rikotaan nykyisin aika paljon. Niinpä lukija ei voi tietää, milloin passiivimuoto kuten "tallennetaan" viittaa ihmisen toimintaan.

Esimerkiksi monikin automaatti taitaa nykyisin sanoa että jotain "tarkistetaan", vaikka ei siellä sisällä eikä edes langan päässä ole ketään ihmistä tarkistamassa. Toki voidaan esittää parempia vaihtoehtoja, mutta aika vähän sillä on vaikutusta.

Siksi "käynnistetään" ei ole ollenkaan näppärä. Asiatekstissä on tärkeintä, että asia sanotaan oikein ja ymmärrettävästi. Lukijan pitää tietää, onko hänen tehtävä jotain vai odotettava, että jotain tapahtuu. Ja sen pitää olla selvää ilman, että lukija tekee huolellisen syntaktisen analyysin ja resolvoi ambiguiteetit semanttisilla kriteereillä.

Myös perinnäinen suomalainen myöntävän tai kieltävän vastaamisen tapa on aika lailla jäänyt historiaan. Siitä voi toki edelleen kirjoitella kielipakinoita, kuten edellisten polvien kielimiehet kirjoittivat. He olivat aikoinaan ehkä vielä oikeassa siinä, että sellainen vastaus kuin "Haluan" on selvempi kuin "Kyllä". Verbin toistaminenhan osoittaa, että puhuja on todella kuunnellut kysymyksen (pitää ainakin tunnistaa predikaatti). Mutta nykymaailmassa kannattaa varautua vastaamaan uudestaan, sillä kysyjä odottaa jo usein vastausta "Kyllä" tai "Ei" ja menee hämilleen muusta.

Saamme sentään vielä pitää vanhat sanat "kyllä" ja "ei". Oletteko huomanneet, että nettisivujen ja tietokoneohjelmien dialogeissa on varsin usein vaihtoehdot "OK" ja "Peruuta"? Samoin on kaikilla kielillä: aina "OK", mutta toinen vaihtoehto on kielikohtainen. Syynä on, että käytettävä tekniikka sallii sanan "Cancel" lokalisoinnin, mutta "OK" on ns. kovakoodattu merkkijono. Ohjelmoija voisi rakentaa koko dialogin ihan eri tavalla, jolloin voisi lokalisoida kunnolla, mutta arvatkaapa moniko yritys sallii ohjelmoijien, tai siis nykyisin "UI designerien" (tms.) käyttää kallista aikaansa moiseen?

Tästä voi valittaa vapaasti. Mutta mikään yritys ei käytä rahaa parempaan lokalisointiin vain siksi, että jokin julkilausuma sitä vaatii.
15.9.2011 12.16
Kielimies
Pilallapa hyvinkin
Passiivin tilalla kävisi monessa tapauksessa myös suomen kielen aarteita edustava refleksiiviverbi. Siis "latautuu", "tallentuu", "alustuu", "käynnistyy" jne. Refleksiiviverbi kuvaa taloudellisen täsmällisesti sitä, että jokin tapahtuu itsestään eikä ihmisen tekemänä.

Myöntävät ja kieltävät "Kyllä"- ja "Ei"-vastaukset ovat toki hieman epäselviä, mutta ennen kaikkea inkongruentteja. Vaan inkongruenssihan lienee sellainen muoti-ilmiö, ettei sitä käy vastustaminen.
15.9.2011 19.59
Aktivisti
Tarkennus refleksiivisyyteen
Kielimiehen kommentin johdosta: "latautuu", "tallentuu", "alustuu", "käynnistyy" ovat varsinaisesti passiiviverbejä, eivät refleksiivisiä. Ne siis sanovat, että kieliopillinen subjekti on lataamisen, tallentamisen, alustamisen tai käynnistämisen kohteena - ilmaisematta, mikä tai kuka on tekijänä.

Jotkin tuontyyppiset verbit ovat todella refleksiivisiä (kohde on samalla tekijänä), kuten "heittäytyy" tai "peseytyy".

Passiiviverbit ovat kyllä usein näppäriä, mutta valitettavan harva osaa käyttää niitä. Eivätkä ne joka paikkaan sovi. Ei oikein voi laittaa tietokoneohjelmaa kirjoittamaan "Virustarkistus suorittuu", vaikka kuinka tuntuisi, ettei "Virustarkistusta suoritetaan" ole kelvollista suomea. (Sen sijaan voi kirjoittaa "Virustarkistus käynnissä", mutta silloin lokalisoijalla pitää jo olla tietoa, oivallusta ja uskallusta.)