Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan. Paraikaa hän kirjoittaa elämäntyöstään Kulttuurirahaston eminentia-apurahan turvin.

rss

29.2.2012 17.47
Kersti Juva

Kyllä ja yes

Käännän paraikaa varsin jutustelevaan tyyliin kirjoitettua kirjaa ja huomasin käyttäväni kovin usein suomen sanaa ”kyllä”. Kävin läpi käännöksen ensimmäiset sata sivua nähdäkseni, mikä oli alkutekstissä antanut niihin impulssin.

Kyllä-sanoja löytyi kolmisenkymmentä. Mitä moninaisimmat ilmaukset olivat löytäneet suomenkielisen muotonsa kyllä-sanan avulla: ”kyllä sitä sattuu” (oh, it happens), ”hän oli kyllä aavistellut” (she half-perceived), ”kumma kyllä” (in a strange way), ”sitä minä kyllä eniten pelkään” (that’s my greatest worry really), ”testamentissa se kyllä jätettiin teille” (it was certainly left to you in the will), ”sen kyllä huomaa” (so one might have guessed).

Monesti alkutekstissä ei ollut mitään selvästi erottuvaa sysäystä, ”kyllä” vain antoi verbille lisää painoa. ”Kyllä komplikaatioita [---] riittää”, ”Paitsi että en kyllä ollut koskaan sanonut”, ”Ymmärrän kyllä”.

En oikeastaan hämmästynyt, kun vain kolmessa tapauksessa takana oli englannin ”yes”, onhan suomen ”kyllä” lähinnä vahvistava apusana. Kahdessa myöntävää vastausta painotettiin: ”Kyllä hän pääsi turvallisesti perille” ja ”Tiesin kyllä” ja kolmas käsitteli asetelmaa ”kyllä tai ei”

”Yes” esiintyi alkutekstissä jotakuinkin yhtä usein kuin ”kyllä” käännöksessäni, mutta siis vain yksi kymmenestä kääntyi sanalla ”kyllä”. Toisin kuin ”kyllä”, ”yes” vastaa aina kysymykseen, joko julkipantuun tai implisiittiseen. Yksinkertaisen lauseenalkuisen yes-sanan tavallisin vastine on käännöksessäni ”niin”, mutta sieltä löytyi myös ”niin, niin”, ”joo”, ”joo joo”, ”jaha”, ”aivan” sekä verbin toistoa: ”tiesin”, ”sain kuin sainkin”, ”oli oli”. Yksisanaisen myöntävän vastauksen olin kerran kääntänyt muotoon ”totta”. ”Yes, well, there it is” kääntyi luontevimmin: ”No jaa, minkäs teet”.

”Yes”-sanaa löytyy myös lauseen keskeltä. ”For the present, yes, that is the case” ja ”Logic: yes, where is logic?” käänsin ”Tällä hetkellä näin on asian laita” ja ”Logiikka, tosiaan, missä on logiikka?”

Suomentaessa ei auta kääntää sanoja, kyllä pienin käännettävä yksikkö on lauseke.


Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa | Keskustele

29.2.2012 18.10
Savolainen
Täyttä asiaa
"Suomentaessa ei auta kääntää sanoja, kyllä pienin käännettävä yksikkö on lauseke."

Tämä on hyvinkin totta, ja olenkin sitä mieltä, että tätä pieneltä kuulostavaa asiaa pitäisi painottaa oppilaitoksissa englannin opiskelun yhteydessä enemmän. Oman kielitaitoni olen hankkinut itseopiskeluna... tai oikeastaan harrastamalla. Lukemalla ja kirjoittamalla.

Lukiessa tulen automaattisesti huomioineeksi asiayhteyden, eikä ymmärtämisessä ole ongelmia. Sanoja, joita en ymmärrä joko suoraan tai kontekstin perusteella, tulee vastaan todella harvoin.

Koska tuttavani tietävät kielitaitoni tason, kysyvät he usein englanninkielistä vastinetta yksittäiselle suomenkieliselle sanalle - tai päinvastoin, kysyvät suomennosta yksittäiselle englanninkieliselle sanalle.

Kumpaankaan kysymykseen ei voi yleensä vastata yksiselitteisesti, koska englannin kielessä asiayhteys vaikuttaa sanavalintoihin niin paljon. Useimmat kysyjät eivät ymmärrä, miksi haluan nähdä koko lauseen, tai jopa koko virkkeen, ennen kuin tarjoan käännösapua.

Kysyjän ikä ja koulutustausta ei tunnu tähän vaikuttavan. Yksittäisiin sanoihin tuijottajia löytyy niin sanoakseni "vauvasta vaariin" ja peruskoulun käyneistä korkeasti koulutettuihin.

Opettajille pohdittavaa?
29.2.2012 19.02
samooja
hyvää käännöstyötä
Kiitos tästä pienestä silmäyksestä (erittäin) ammattitaitoisen kääntäjän työhön.

Englannista puheenollen, sinä-passiivia ei sopisi käännöstekstissä näkyvän - merkki todella pinnallisesta käännöstyöstä! Oikoluetaankohon kääntäjien tuotoksia esim. TV:seen. Ei luulisi paljon maksavan tai aikaa vievän tarkistaa (ilman alkuperäistekstiä) miten sujuvaa/oikeaoppista suomen kieltä on tuloksena. Jäisi muutamat Totta kaitkin pois! Paljon on tuntuu tekstitykset Suomessa kuitenkin viime vuosina parantuneen pahimmista ajoista.

USAssa niin TVssä kun DVDissä tekstitykset ovat yksinomaisesti kuulovammaisille (euph. -rajoitteisille) tarkoitettuja, mikä on ajoittain ärsyttävää tyyliin: [door closes], ... (in soft voice).
29.2.2012 23.49
Laura
Kyllä näin on
Tämä oli kyllä hyödyllisin ja valaisevin kirjoitus pitkään aikaan Kotus-blogissa!

Kun käännetään, ei käännetä sanoja, vaan se mitä niillä on haluttu sanoa!

(Ei kylläkään mikään helppo tehtävä.)





1.3.2012 9.41
Laura Kataja
Sanat ja lauseet
Ja joskus ei käännetä edes lauseita vaan tilanteita. Käännsin kerran harrastuksekseni kirjaa (kyselin kustantajiakin, mutta eipä kukaan kiinnostunut, ja sitten työ jäi kesken) ja välillä piti miettiä, ei suinkaan lauseen käännöstä vaan mitä suomeksi olisi sanottu vastaavassa tilanteessa (tervehdykset ja kiroilu ovat hyviä esimerkkejä).

Sanojen käännösten kysymisestä tulee mieleen tilanne muinoin kesätöissä. Joku kysyi - ilman asiayhteyttä - "mitä on reverse?". Minä ajattelematta vastasin "kääntöpuoli" (siinä merkityksessä olin sattunut tuohon useimmi n törmäämään. Löytyihän sitä kontekstia kun oli ensin antanut kyllin hölmön vastineen (oli tainnut olla verbinä kysyjän tekstissä).
1.3.2012 11.25
pekka välieurooppa
kyllä tosiaan
kiitos, kyllä tosiaan oli hyvä kirjoitus käännösten vaikeuksista, vapaammista tuulista jotta saa alkuperäisen merkityksen täydellisesti esiin niin ettei tule niitä kömpelöitä sana-sanasta muka-käännöksiä, joita lukiessa tai kuunnellessa ei tosiaan tunnu hyvältä.
monesti valitsen alkuperäiskielen käännetyn kirjallisuuden asemesta ettei tarvitse kiroilla tekstin takia vaikka kieltä en täysin hallitsisikaan, samoin kaikki elokuvat pitäisi esittää alkuperäismuodossa vaikka sitten tekstitettyinä kuten Suomessa yleensä tehdäänkin päinvastoin kun täällä välisessä euroopassa, missä kaikki (melkein) dumpataan.
1.3.2012 16.00
Pasi
No en kyllä ota
Tämä menee kyllä aiheesta hieman ohi, mutta pysyy kuitenkin kääntämisessä - tai pikemminkin lokalisoinnissa.

Sain tänään kolmena eri kappaleena erään kansainvälisen käännösfirman mainoskirjeen, jossa kaupattiin kääntämisen eksperttien palveluita. Mukana oli suomalaisen yhteyshenkilön allekirjoittama suomenkielinen kirje.

Heitin kaikki kierrätykseen, kun olin päässyt kirjeen loppuun:

"Jos teillä on asiasta kysyttävää tai haluatta lisätietoa tarjonnastamme, niin älkää epäröikö ottaa yhteyttä minuun [---]"
1.3.2012 21.12
Nopsanen
Partikkelit myös kiinnostavia
Keskustelunanalyysin opiskelun myötä ihastuin pysyvästi partikkeleihin. Joskus olen luetuttanut lukiolaisilla Auli Hakulisen "kyllä"-partikkelia käsittelevää artikkelia, joka on jo vuosien takaa. Siinä hän osoittaa aitojen keskustelujen avulla "kyllä"-sanan merkitysten moninaisuuden. Partikkelit voivat myös ilmentää, kuinka monimutkaista ja hienoa puhekielen kielioppi on.

Voin vain kuvitella, kuinka monimutkaista ja kiintoissa jutustelevan tekstin kääntäminen on. Mutta "kyllää" en kutsuisi apusanaksi.
2.3.2012 0.31
Laura
Kaikki JA se jokin
Jatkan surutta blogin kehumista, koska se havainnollisti niin hyvin, että:

1) Kielitaito on paljon muutakin kuin kielen rakenteen ja sanaston hallitsemista, jos toki kielen opiskeleminen alkaakin aina väistämättä kieliopin ja sanaston (siis kielenkäytön välineiden) tankkaamisesta.

2) Todellinen vieraan kielen taito tarkoittaa vieraan kulttuurin ja kielen käytänteiden ja käyttötilanteiden hallitsemista ja kielen vivahteiden tajuamista.

3) Kääntämisen taito edellyttää vielä paljon enemmän; se tarkoittaa kahden kulttuurin hallintaa ja sitä, että kääntäjä löytää lähdekulttuurin kielenkäyttötilanteita vastaavat puheenparret kohdekielestä ja osaa käyttää niitä sujuvasti tekstiyhteydessa.

Kuulostaa helpolta ja niin onkin, jos ihmisellä sattuu olemaan se jokin, joka tekee kielitaitoisesta ihmisestä taitavan kääntäjän...
2.3.2012 1.26
Savolainen
Sana sanalta kääntämisestä...
Oli pakko palata tähän kääntämistä koskevaan artikkeliin Twitteristä löytämäni mainion esimerkin vuoksi. Hashtagilla #FinnishSayings on siis twiittailtu suomalaisia sanontoja, mahdollisimman tiukasti sana sanalta käännettynä, jolloin sanonnan merkitys ei tietenkään aina avaudu.

Tämä oli ehdottomasti mahdottomin ymmärrettävä natiivisti englantia puhuvalle

"Yo do not put an ex entrepreneur"

Pari kirjoitusvirhettäkin mukana, koska kopioin tekstin suoraan. Twiitin taustanahan on siis sanonta "yrittänyttä ei laiteta", jonka englanninkielinen vastine olisi tietääkseni "nothing ventured, nothing gained". Melkein meni kohdalleen!

Tämä käy hyväksi, joskin rajusti kärjistetyksi esimerkiksi yksittäisten sanojen kääntämisen seurauksista. :)
2.3.2012 13.00
Toinen savolainen
Laittamisesta
Tuo "yrittänyttä ei laiteta" on kyllä suomeksikin outo.
Laittaa-verbillä kun ei ainakaan minun murretaustallani ole merkitystä, jolla tuo lause tulisi ymmärrettäväksi.
Ymmärrettävämmin sanonta voisi olla kai "yrittänyttä ei moitita"?
2.3.2012 20.13
Tarmoerkale
Laittaa
Laittaa-verbi on vanhastaan tarkoittanut myös moittimista.
3.3.2012 0.32
samooja
aiheensyrjästä
nyt kun päästiin aiheesta jo aika sivuun, en voi olla jatkamatta ;)

"Yrittänyttä ei laiteta" on siis aihe. Minusta tuossa on kyse siitä ettei "laiteta halvalla" eli panna halvalla. Laiteta voisi tulla myös sanasta laistaa eli sivuuttaa, jossa merkitys hyvin lähellä edellistä.
5.3.2012 15.24
K. Ruohomäki
Laittaa
Toinen tunnettu esimerkki laittaa teonsanasta kuuluu: "Laittain suomi kiittää." Varsinaissuomalaiset eivät tiettävästi osaa kiittää muutoin kuin moittimalla.