Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan. Paraikaa hän kirjoittaa elämäntyöstään Kulttuurirahaston eminentia-apurahan turvin.

rss

3.8.2016 12.17
Kersti Juva

”Kaikki osaavat kääntää”

Apinoimalla vieraan kielen rakenteita syntyy käännöksiä, joissa kieltä käytetään hyvin epäsuomalaisella tavalla.

Joskus sattuu niin, että lehteä lukiessa tulee vastaan lauseita, joista ei tahdo saada mitään tolkkua. Usein kysymys on ala-arvoisesta käännöksestä.

En jaksa käsittää, miten toimittajat, jotka omalla kielellään osaavat kirjoittaa sujuvia ja järkeviä lauseita, unohtavat tykkänään selkeän viestinnän vaatimukset silloin kun pitää ruveta kääntämään.

Seuraavat kolme amatöörikäännöstä ovat Helsingin Sanomien Sanottua-palstalta 30.7.2016. Jokaisen sitaatin perässä on kyllä pieni selitys, joita en tilan puutteen vuoksi kirjaa tähän, mutta se ei riitä puolustukseksi sitaattien sekavuudelle.

1. Olen edelleen vakuuttunut että me pystymme siihen. Se on meidän historiallinen velvollisuutemme, ja tämä on historiallinen haaste globalisaation aikana. (Saksan liittokansleri Angela Merkel)

2. Meillä on riittävästi ratkaisuja ja teknologiaa. Meidän ei tulisi koskaan hyväksyä maailman saastumista siksi, että ihmisiä pelottaa ajatella toisin. (Sveitsiläinen Bertrand Piccard)

3. Jos ette halua kuolla tai loukkaantua, älkää luottako pappeihin tai ihmisoikeusaktivisteihin. Se ei estä kuolemaa. (Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte)

Vähällä vaivalla löysin nämä lauseet netistä englannin kielellä. Sen verran käännökset niitä muistuttavat, että epäilen toimittajankin käyttäneen lähdekielenä nimenomaan englantia.

1. I am still convinced today that 'We can do it'. It is our historic duty and historic task in these times of globalisation.

2. We have enough solutions, enough technologies. We should never accept the world to be polluted only because people are scared to think in another way.

3. [To those of who are still drug-free,] if you don't want to die, if you don't want to be hurt, don't rely on those priests or to human rights. That won't prevent your death. [Just don't do it (take drugs).]

Vähäiselläkin kielitaidolla teksti on helpompi hahmottaa englanniksi. Miksi? Pahin virhe on se, ettei ”kääntäjä” ole vaivautunut paneutumaan viestin merkitykseen. Sanoja on pantu mekaanisesti peräkkäin siinä toivossa, että lukija ymmärtää.

Apinoimalla vieraan kielen rakenteita ja sanastoa on syntynyt lauseita, joissa kieltä käytetään hyvin epäsuomalaisella tavalla. Eurooppalaisissa valtakielissä lauserakenne on paljon jäykempi kuin Suomessa, koska niissä sanan asemaa lauseessa ei voi ilmaista taivutusmuodolla. Useimmiten lause vaatii subjektin, verbin ja objektin, ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Suomessa lauseenjäsenten järjestystä voidaan vaihdella, eikä pakollisia jäseniä ole. Etenkin tekijäsubjektin pois jättäminen on kielellemme tyypillistä.

Yritänpä nyt suomentaa nämä lauseet.

Merkelin lausumassa kiinnittää huomiota sitaatti ”we can do it”. Viittaako se johonkin? Ja kas, edellisessä kappaleessa sanotaan näin:

She returned to her slogan of last summer’s migrant crisis, “We can do it”, in response to the new terror threat.” 

Käännökseksi istuisi esimerkiksi ”tästä selvitään”.

1. Uskon yhä että tästä selvitään. Näinä globalisaation aikoina se on historiallinen tehtävämme ja historiallinen velvollisuutemme.

Toisen sitaatin lausuja on mies, joka on lentänyt aurinkoenergialla maailman ympäri.

2. Ratkaisut ja teknologia ovat jo olemassa. Ei ole mitään syytä alistua maailman saastumiseen vain siksi, että uudenlainen ajattelu pelottaa.

Helsingin Sanomat selittää, että poliisi on tappanut Filippiineillä yli 200 huumerikollista Duterten kesäkuussa alkaneella presidenttikaudella. Alkuperäistä käännöstä on silti vaikea hahmottaa tappouhkaukseksi.

3. [Niille, jotka eivät käytä huumeita, sanon:] jos et tahdo kuolla, jos et halua haavoittua, älä vetoa pappeihin tai ihmisoikeuksiin. Kuolemaa et niin vältä. [Pysy vain erossa huumeista.]


Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa | Keskustele

3.8.2016 13.44
Jaakko Kankaanpää
"En jaksa käsittää, miten toimittajat, jotka omalla kielellään osaavat kirjoittaa sujuvia ja järkeviä lauseita, unohtavat tykkänään selkeän viestinnän vaatimukset silloin kun pitää ruveta kääntämään."

Vastaus on yksinkertainen: heiltä puuttuu kääntämisen taito. Siiihen kuuluu muun muassa yllä olevien vaatimusten pitäminen mielessä myös silloin, kun alkutekstin sanat ja rakenteet tahtovat puristaa paperille tai ruudulle ihan jotakin muuta. Tehtävä on vaikeampi kuin äkkipäätä luulisi.
3.8.2016 14.03
Heiskanen
Moniosaajaongelma...
Suomessa ei taida olla monta toimittajaa, jolla olisi myös kääntäjän virallinen pätevyys?
3.8.2016 14.42
Nillittäjä
Niin, kun ei ole olemassa kääntäjän virallista pätevyyttä. On olemassa virallisen kääntäjän tutkinto (ent. auktorisoitu, ent. valantehnyt kääntäjä), jonka suorittaneen kääntäjän käännökset ovat päteviä oikeudessa. Mutta muuten kääntäjän ammattiin opiskellaan useimmiten yliopistossa kielten ja käännöstieteiden laitoksilla. Ammattinimike ei ole suojattu ja kuka vain voi kutsua itseään kääntäjäksi ja ryhtyä sellaiseksi. Valitettavasti.
3.8.2016 16.23
Heidi Rannisto-Jolma
toimittajakin voi oppia kääntämään
Ei ehkä ole olemassa kääntäviä toimittajia tai moniosaajia, mutta toki voi oppia sellaiseksi. Kääntäminen on ammatti, jossa oppii koko ajan, kun sitä tekee. Kuten kirjoittaminen. Kääntämällä ja kirjoittamalla kehittyy. Aika vain on sellainen, että se ei suosi asioiden tekemistä kunnolla.
3.8.2016 19.57
Hyviä esimerkkejä
Historiallisuus
Hyviä esimerkkejä. Vielä jäi mietityttämään historiallinen tehtävä ja velvollisuus, joka meillä on näinä globalisaation aikoina. Merkel käytti toki sanaa historic, mutta minusta tässä sana historiallinen on jotenkin outo.
3.8.2016 20.41
Ismo Leppänen
Ovatko toimittajat edes toimittajia?
Sanoman lehtiä lukiessa joutuu usein miettimään, että ovatko toimittajat edes toimittajia. Kääntäjiä eivät missään tapauksessa, kuten ei valtaosa vieraan kielen osaajistakaan.
3.8.2016 22.28
Aura
Toisinaan mietin, millainen teksti olisi toisin käännettynä. Useimmiten (jollei peräti yksinomaan) tätä ajautuu ajattelemaan sellaisten käännösten kohdalla, joissa on omasta mielestä parantamisen varaa. Kankeassa käännöksessä häviää usein tekstin imu, jonka ennemmin tuntee kuin tietää. Lyöntivirheitä on helppo korjata mielessään, mutta tekstin imua ja luontevuutta ei oikein pysty kuvittelemaan. Aina ei toisaalta tiedä, onko alkuperäinenkin teksti kenties ollut raskassoutuista tai kangertelevaa. Joskus oikein huvittaakin se, kuinka haikeasti sitä joskus arvuuttelee, millainen teksti olisi voinut olla toisen kääntäjän käsissä. Ehkä hauskempi, ehkä uskottavampi, ehkä koskettavampi -- ehkei.
4.8.2016 9.03
Jaakko Kankaanpää
Eipä tarvinnut kauan odottaa seuraavaa tapausta. Aamun Hesari kertoo Ranskan presidentin Francois Hollanden sanoneen Donald Trumpista: "Hänen kohtuuttomuutensa takia tekee mieli yökätä".

Hetken haeskelulla löytyy NBC:n sivuilta englantilainen käännös (ei kai nyt kukaan herrajumala sentään ranskaa osaa?) josta Hesarin toimittajat puolestaan ovat Hollanden sanat kääntäneet: "His excesses make you want to retch."

Kummalista tässä tosiaan on se, että eikö jokainen suomen puhuja, joka ymmärtää, mistä on kysymys, osaisi sanoa tuon asian myös suomeksi: "Hänen kohtuuttomuutensa oksettaa." Paitsi lehden palstoille kirjoittava toimittaja, jostain syystä.
4.8.2016 11.09
Sampsa Peltonen
Tämä menee jo vähän ohi aiheemme, mutta tulkoon vielä tarkennetuksi, että Hollande sanoi siis ranskaksi "Les excès finissent par créer un sentiment de haut-le-coeur", jonka minä suomentaisin vaikkapa "Trumpin ylilyönnit alkavat jo etoa".

Blogistin löytämät esimerkit ovat erittäin onnistuneita siksikin, että niiden kömpelyys ei ole ilmiselvää vaan salakavalaa: ensin mieleen jää vain jokin pieni raksutus, tässä on nyt jotain mätää, ja toimimattomuuden syy selviää vasta kun vähän kaivelee.
4.8.2016 17.29
Timothée
Historic ja historical
Olen jokseenkin samaa mieltä nimimerkin "Hyviä esimerkkejä" kanssa. Englannissa on kaksi toisiaan läheltä liippaavaa sanaa, historic ja historical, jotka eivät aina tarkoita aivan samaa.

Englannin kielessä historical liittyy tiukemmin historiaan ja historiallisuuteen, kun taas historic on usein vähän kuvaannollisempi, NSS:aa mukaillen 'jolla on merkitystä historian kannalta'. Tällainen käyttö ei suomessakaan ole tavaton (esim. "Tämä on historiallinen hetki"), mutta sanoisin sen olevan meillä harvinaisempaa kuin englannissa. Voi kuitenkin olla, että sanan korvaaminen "merkittävällä" tai "tärkeällä" latistaa Merkelin lausumaa liiaksi.

Vai onko kielemme tältä osin muuttumassa? Näin käy ehkä sanalle "pateettinen", joka yhä useammin on englannin mukaisessa merkityksessä 'säälittävä'.
4.8.2016 22.57
Vauhkomieli
Siteeraamisen taito
Onko tässä kyse huonoista käännöksistä vai huonosta (tai vääristä) sitaateista? Jos tekstejä tarkastellaan tiettyjen englanninkielisten katkelmien käännöksinä, niistä on vaikea löytää perustavanlaatuisia virheitä.

Virhe on tapahtunut siinä, että on otettu liian suppea sitaatti, joka ei anna mitenkään oikeaa kuvaa siitä, mitä on sanottu. Tämä on vakava ongelma. Itse asiassa lähes kaikki sitaatit ovat vääriä, tavalla tai toisella. Tässä ne tuntuvat olevan erityisen vääriä. Tämä on siteeraamisen ongelma (ja osoitus toimittajien osaamattomuudesta) enemmänkin kuin kääntämisen ongelma.
7.8.2016 17.56
JM
Hoonojen käännösten tulevaisuus
En väitä, että blogistin mainitsemat kolme "amatöörikäännöstä" olisivat vain mukiinmeneviksi muokattuja konekäännöksiä - mutta tätä kohti ollaan menossa.

Käännösmarkkinat ovat suurten monikansallisten kielipalveluntuottajien hallussa, ja pienelle käsityökääntämiselle jää entistä vähemmän tilaa. Tulevaisuudessa asiatekstien suomentaminen on yhä enemmän konekääntimen tuottaman raakakäännöksen muokkausta siedettävään asuun. Tässä kehityksessä ei jaeta tyylipisteitä eikä makseta "ylimääräisestä" idiomaattisuuden ja luontevuuden hiomisesta. Onneksi konekääntäminen ei ainakaan vielä sovellu kovin hyvin tv-käännöksiin (saati kaunokirjallisuuteen), joten voimme vielä nauttia esim. Ylen brittipoliisisarjojen oivallisista suomennoksista.
5.12.2016 13.08
Emilia ja Sami
Käännös on yhden kääntäjän näkökulma
Jokainen ymmärtää tekstiä omalla tavallaan. Yhden kääntäjän käännös voi olla hyvin erilainen kuin toisen (muunmuassa rakenteeltaan), mutta se ei tarkoita että jompikumpi olisi väärässä. Esimerkiksi esimerkissä 2 sanan "Accept" suora käännös on "hyväksyä", ja se on aivan yhtä toimiva kuin "alistua". Sanojen merkitysten ymmärtäminen on henkilökohtaista. Konteksti tietenkin vaikuttaa, eikä kaikki sanan merkitykset kaikissa asiayhteyksissä käy, mutta esimerkiksi kyseisessä esimerkissä molemmat toimivat. Tästä blogitekstistä huokuu viha ja arvostuksen puute nuorempia kääntäjiä kohtaan.