Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan. Paraikaa hän kirjoittaa elämäntyöstään Kulttuurirahaston eminentia-apurahan turvin.

rss

28.2.2013 21.45
Kersti Juva

Joutsenten turvapaikka

Meillä on kesätalo Espoon Nuuksiossa.


Paikallishistoria ei meillä Nuuksiossa kuten ei muuallakaan Suomessa ole näkyvissä vanhoina rakennuksina tai raunioina, mutta eräänä kesänä saimme kuulla että Nuuksion Jäniskalliosta on löydetty kivikautinen maalaus. Vastaranta, jota olimme tuijotelleet lapsesta asti, sai aivan uuden merkityksen. Täällä on ollut ihmisiä tuhansia vuosia!


Asutuksen historiasta kertoo myös nimistö. Nuuksio-sanan arvellaan tulevan saamenkielen laulujoutsenta tarkoittavasta sanasta njukca. Voidaan olettaa, että jo ennen kuin saamelaiset karkotettiin Pohjan perille, laulujoutsenet pysähtyivät muuttomatkallaan Nuuksion pitkälle järvelle. Meille nykyisille nuuksiolaisille laulujoutsenten jokavuotinen toitotus mennen tullen on vuoden kohokohtia. On myös väitetty että nimi tulisi pientä heinäkasaa tarkoittavasta vanhasta suomen sanasta noks, koska ruotsinkielisen kirjoitusasu Noux viittaisi siihen, että vokaali olisi alun perin ollut o eikä u. Tiedä hänestä, saamelaistulkinta herättää niin paljon kiihottavia mielikuvia, että siitä on vaikea luopua.


Saamelaisten jälkeen paikalle asettui suomenkielistä väkeä, joka sitten myöhemmin väistyi ruotsinpuhujien tieltä. Ja nyt ovat suomenkieliset taas valtaamassa alaa. Poukama, jonka rannalla talomme seisoo, on nimeltään Sikalahti. Ruotsiksi se on Siklax, mistä voimme päätellä, ettei sitä ole nimetty sikojen vaan siikojen mukaan. Nimi on ollut Siikalaksi ennen ruotsinkielisten tuloa.


Talomme toisella puolella kohoaa yksi Nuuksion korkeimmista ja jyrkimmistä kallioista, jonka nimi kartoissa on Hyppykallio - Hyppyberget. Meidän suvussa ei kumpaakaan nimeä käytetä, koska Punjon kartanon isäntä, isoisäni, telottuja ihmisiä ikänsä paikannut kirurgi Simo Brofeldt ei pitänyt siitä. Meille se on Hyttyskallio tai kotoisammin Hyttis.


Punjo-nimen etymologiasta minulla ei valitettavasti ole tietoa, mutta Punjon maille rakennetut talot ovat saanet nimensä minun elinaikanani. Me Juvan lapset pidimme varmana että serkkujemme huvilan nimi oli johdettu heidän sukunimestään Tiivola – mihin muuhun voisi perustua meille käsittämätön sana Tieva? Johdonmukaisuuden vuoksi me vaadimme äidin vastalauseista piittaamatta, että meidän huvilamme nimeksi tulisi Junka. Mutsia olisi miellyttänyt enemmän joku Kokkokallio. Lapset voittivat.


Kun 1980-luvulla sain sisareni kanssa rakentaa Punjon maille oman kesätaloni, annoimme sille nimeksi Turanko. Etymologiaa ei heti arvaa, nimi on väännös espanjankielisestä nimestä Durango, joka esiintyy eräässä Bob Dylanin laulussa sekä myös Tex Willer -sarjakuvissa. Kyseessä on meksikolainen kaupunki, jonne Yhdysvaltojen lain koura ei ulotu, eli siis turvapaikka.


P.S. 4.3. Serkkuparven hauskin talonnimi unohtui, Takin perheen Villa Takki.


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

1.3.2013 14.38
Raimo Juntunen
Tieva on...
... tuttu sana, mutta eipä löytynyt netistäkään! Nykysuomen sanakirja:Pohjois-Suomessa hiekkaharjanne, -harju, -kumpu.

Saamen njucka, laulujoutsen: onko kuksa samaa sarjaa, vahvalla uskolla siitä laulujoutsenen voi löytää?