Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.

Kirjoittajat opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Miltä suomen kieli vaikuttaa, kun sitä havainnoivat suomea toisena kielenä käyttävät opiskelijat? Kirjoitukset ovat opiskelijoiden henkilökohtaisia keskustelunavauksia eivätkä edusta Kotuksen virallista kantaa.

Kuvassa Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia. Takana vasemmalta oikealle: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Edessä vasemmalta oikealle: Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.



rss Vieraana suomessa

16.3.2016 9.50
Vieraana suomessa: Madalina Frunza

Yhdyssanat: pintapuolisia virheitä vai syvällistä ymmärtämättömyyttä?

Asianajaja ja asian ajaja, kieltenopetus ja kielten opetus.

Jokaisen suomea kirjoittavan henkilön on tärkeä pitää mielessä tiettyjä vakiintuneita normeja yhdyssanoja ja sanaliittoja käyttäessään. Milloin kirjoitetaan työntekijä, milloin työn tekijä? Milloin asianajaja, milloin asian ajaja?

Sanaliitto ilmaisee tavallisesti konkreettista asiantilaa ja yhdyssana jotain abstraktimpaa käsitettä tai vakiintunutta erityismerkitystä. Toisen määritelmän mukaan yhdyssana muodostaa yhden käsitteen, kun taas sanaliitoissa kysymys on monesta eri käsitteestä.

On kuitenkin tiettyjä tapauksia, joissa merkityseroa sanaliiton ja yhdyssanan välillä on vaikea perustella. Lauseissa ”Varsinaisten kielten opetus alkaa syksyllä 2016” tai ”Kieltenopetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa” kieltenopetuksella ja kielten opetuksella ei nähdäkseni ole merkityseroa.

Yhdyssanojen havaitseminen tuottaa usein ongelmia monelle kirjoittajalle, olipa hän natiivi tai ei. Mistä nämä ongelmat saavat alkunsa, ja miten tämä asia voidaan korjata? Riittääkö vain huolellinen kirjoittaminen vai pitääkö kurkata kenties vielä kerran kieliopin normeihin?

MADALINA FRUNZA

Kirjoittaja on kotoisin Romaniasta, ja hän on opiskellut suomea viisi vuotta sekä suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on kiinnostunut kirjallisuudesta.


Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa

16.3.2016 11.12
Amatööri
Varsinaiset kielet
”Varsinaisten kielten opetus alkaa syksyllä 2016” vaikuttaa kapulakieleltä ja kuulostaa omaan korvaani väärältä. Tuossa yhteydessä pitäisi tietää, mitä ne varsinaiset kielet ovat. "Varsinainen kieltenopetus..." sen sijaan toimisi.
16.3.2016 21.07
2. amatööri
Varsinainen kieli, vieras kieli
Tämä on tosi mukava blogi ! Amatöörinäkin voi makustella erilaisia tapoja hahmottaa suomen kieltä. Kiitos !
17.3.2016 8.57
Laura Kataja
Yhdys sana virheistä
Lienee ilmeistä että tuossa otsikossa pitäisi olla vain yksi sana. On ilmeisen väärin jos kirjoittaa erikseen yhdyssanana joka alkaa nominatiivissa olevalla substantiivilla mutta genetiivin tai adjektiivin kohdalla asia ei ole aina niin selvä. Tai voidaan tarkoittaa eri asioita! "Talonpoika" ei ole sama kuin "talon poika", "musta makkara" taisi pudota nuotioon, mutta "mustamakkara" on Tampereen erikoisherkku jne. Ja sitten päälle ne tapaukset joissa on vain keksitty normi että tehdään nyt näin, kuten "suomen kieli".
Amatööri kommentokin jo noita varsinaisia kieliä, mutta kieltenopetus / kielten opetus on epäselviä tapauksia. "kieltenopetusko", "kieltenkö opetus" - ei kuulosta väärältä.
"Prinsessa parasta" muistan joskus inttäneeni - yleensä yhteen, mutta painokkaana erikseen jne.
Valitettavasti noissa on myös paljon knoppeja, etenkin yhdyspartikkeleissa, mahdolliset perustelut ovat väkisin väännettyjä jne.