Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.

Kirjoittajat opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Miltä suomen kieli vaikuttaa, kun sitä havainnoivat suomea toisena kielenä käyttävät opiskelijat? Kirjoitukset ovat opiskelijoiden henkilökohtaisia keskustelunavauksia eivätkä edusta Kotuksen virallista kantaa.

Kuvassa Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia. Takana vasemmalta oikealle: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Edessä vasemmalta oikealle: Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.



rss Vieraana suomessa

14.3.2016 10.34
Vieraana suomessa: Milla Mutanen

”Tiiäksä” vai ”tiedätkö sinä”?

Puhekieli ja kirjakieli sosiaalisessa mediassa.

Miksi ei sosiaalisessa mediassa yleensä kirjoiteta kirjakieltä? Onko helpompi lukea vai helpompi kirjoittaa, kun ei tarvitse miettiä kielioppia ja oikeinkirjoitussääntöjä?

Olen opiskellut suomea jo 5 vuotta, mutta vieläkin on vaikeaa joskus hahmottaa ja ymmärtää puhekielen ilmauksia. Erityisesti kun törmään erilaisiin puhekielisyyden ilmauksiin netissä, verkkokeskusteluissa, jää jotain aina epäselväksi. Ilmauksia kyllä ymmärtää, sillä ne ovat yleensä lyhenteitä kirjakielestä tai lainauksia englannista.

Olen huomannut, että itse käytän nykyään muotoja ootsä, onks sust, mulki, miss oot aika usein nimenomaan puheessa ja verkkokeskustelussa. Nämä ilmaukset tarttuvat helposti puheeseen ja myös chattikeskusteluihin kavereiden kesken. Huomaan, että on helpompi kirjoittaa kaverille puhekielellä ja käyttämällä lyhenteitä.

Tekstin luominen verkossa ja nimenomaan joissakin keskusteluissa on helppoa ja nopeaa, kun käyttää puhekieltä. Mutta miksi? Miksi ei verkossa tarvitse huolehtia oikeinkirjotussäännöistä?

Itse pidän teksteistä, joista huomaa, että kirjoittaja osaa kirjoittaa kieliopillisesti oikein ja käyttää kirjoitukseensa sopivaa tyyliä. Riippuu ehkä ihmisestä, miten hän suhtautuu omaan puhetapaansa ja kirjoitustyyliinsä. Vaikka kirjoittaja käyttää puhekieltä verkossa, on myös hyvä osata kirjoittaa oikeakielisesti.

Itse pidän siitä, että aika monet ihmiset nykyaikana käyttävät verkkokeskusteluissa oikeaa kirjakieltä. Kirjoittajan on hyvää muistaa, että vaikka verkkokeskusteluissa käyttää puhekieltä, samalla pitää osata kirjoittaa myös kirjakieltä. On tärkeää tietää, kenelle sinun kirjoittamasi teksti tai viesti on suunnattu ja mikä on sen tarkoitus.

MILLA MUTANEN

Kirjoittaja on puoliksi suomalainen, puoliksi venäläinen. Hän on opiskellut suomea 5 vuotta ja muuttanut Suomeen kolme vuotta sitten. Kirjoittajan äidinkieli on venäjä.


Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa

14.3.2016 19.07
Tikli
Puhekieli ja murteet
Hei!

Itse olen aina ollut kirjoittaessani sen kirjoitetun kielimuodon kannalla. Mutta kyllähän sitä tuntee itsensä vanhaksi tädiksi, kun erilaisissa viestiketjuissa kirjoittaa oikein.

Jos taas kirjoitetaan puhekieltä, niin sittenhän se on kunkin puhujan omaa kieltä, siis vaikka mitä murretta. On kovin hankala lukea murretta - ainakin minä koen niin -, jos se ei ole itselle ollenkaan tuttua.

Suosin siis yleisissä keskusteluissa oikein kirjoitettua kieltä, mutta kavereiden kesken sitten sitä meille kaikille tuttua puhekieltä :).

14.3.2016 21.39
Viestimies
Väline on viesti
Väline on viesti myös siinä mielessä, että kielellisen välineen versio (siis se, millaista kieltä kirjoitetaan) lähettää vahvan viestin. Tämä on tietysti aika tiedostamatonta silloin, kun kirjoittaja ei osaisikaan kirjoittaa kuin puhekielimäisesti. Useimmiten kuitenkin kyseessä on jonkintasoinen valinta: kirjoittaja osaisi kirjoittaa myös ”kirjakieltä” tai ainakin sentapaista kieltä, mutta ei halua tai viitsi.

Kieli on suuressa määrin sovinnaisuuksia. Jos mä kirjottasin niinkum mä yleensäp puhun, niin kai melkeen jokanen tajuis, mitä mä tarkotan. Voin kuitenkin syyttää vain itseäni, jos kirjoitukseeni ei kiinnitetä huomiota tai sitä pidetään ala-arvoisena pelkästään kieliasun takia.

Jos siis jollakin foorumilla huomaa keskustelijoiden kirjoittavan ootsä-tyyliin, voi päätellä, että kyseessä on joko sosiaalisesti aika rajoittuneen piirin sisäinen viestintä (jossa sellainen kieli on normaalia) tai sitten silkka läpänheitto. Nämä mahdollisuudet eivät sulje toisiaan pois.

Vanhaan hyvään aikaan oli nyrkkisääntö, että keskustelufoorumille tulijan kannattaa ainakin pari viikkoa vain lukea, mitä muut kirjoittavat – ja miten. Nykymaailmaan sellainen järkevyys ei taida sopia, kun on niin kiire kertomaan omia asioita tai ajatuksia. Neuvo on silti hyvä. Omien viestien kielellinen taso kannattaa pyrkiä asettamaan foorumin yleistä tasoa hiukan korkeammaksi – mutta vain hiukan.
14.3.2016 23.52
Tekstissä paistaa yleinen harhaluulo siitä, että kirjakieli olisi ”oikeaa” kieltä ja kielenkäyttäjien luonnollinen kieli, ns. ”puhekielisyys” jotenkin huonoa kieltä. Oikeakielisyydestä jankuttajien asenne jättää huomiotta kielen roolin kieliyhteisön muuntelevana, elävänä kulttuurina ja sivuuttaa kielenkäyttäjien luontaisen luovuuden ja kielitajun. Nuorten kielen ammattilaisten toivoisi pääsevän pikkuhiljaa eteenpäin pölyisistä asenteista ja oppivan nauttimaan rikkaasta kielestämme sen kaikissa muodoissa.
15.3.2016 10.16
Vaskilohi
Tyylikästä
Niinkuin kielessä muutenkin, myös verkkoteksteissä on erilaisia tyylejä ja rekistereitä. Näistä verkkossakin kirjoittaja valitsee kulloinkin mielestään sopivimman. Norminmukaista yleiskieltä kirjoittamalla saa huomion kiinnitettyä tekstin muodon sijasta sisältöön, koska puhekielisyydet ja normirikot eivät vie lukijan huomiota. Haittapuolena on kuitenkin se, että kirjakielellä kirjoitettu teksti saattaa tuntua lukijalle turhan viralliselta ja jättää kirjoittajasta etäisen vaikutelman. Lisäksi sellaisen tekstin tuottaminen saattaa olla vaivalloista tottumattomalle kirjoittajalle.

Taitavakin kielenkäytttäjä voi siis kirjoittaa puhekielenomaisesti tavoitellessaan kepeämpää ilmaisua. Tärkeää on kuitenkin tunnistaa tilanteet ja osata valita tyyli tarpeen mukaan – tarvitaessa siis myös kirjoittaa norminmukaista yleiskieltä. Usein keveän mielikuvan antamiseen riittääkin, kun höystää tekstinsä käyttämällä puhekielenomaisia persoonapronomineja ja taivutuspäätteitä. Tämä sopii ehkä kuitenkin lähinnä chatteihin ja muihin tilanteisiin, joissa viestit ovat lyhyitä eikä niiden ole tarkoitettu jäävän pitkäksi aikaa jakeluun.

Ihan sellaisenaan puhettaan ei kannata kenenkään tuottaa bittiavaruuteenkaan. Kun kaikki välimerkit ja muut yleiskielen konventiot on heitetty romukoppaan, kuluu lukijalta tavattovasti henkisiä resursseja pelkästään syntaksin tulkitsemiseen, mikä on pois viestin itsensä ymmärtämisestä. Sellaista tekstiä on äidinkielisen lukijankin tavattoman raskas lukea – ja samalla se muistuttaa hyvin siitä, mihin niitä yleiskielen normeja tarvitaankaan.
16.3.2016 8.23
Laura Kataja
Diglossia
Olen kuullut väitteen, että suomen kielet tilanne olisi itse asiassa suorastaan ns. diglossia: puhe- ja kirjakieli eroavat voimakkaasti toisistaan. Ja on tilanteita joissa kirjakielisyys on suorastaan tyylirikko. Jos joku puhuu kirjakieltä, hän joko pitää puhetta paperista, on oppinut suomensa kirjasta tai on omituinen (tuota olen nimittänyt Honkajoki-efektiksi Tuntemattoman sotilaan hahmon mukaan).

Puhekielisyys ja virheellisyys on tietysti kaksi eri asiaa. "Mä tuun sit paloasemalle", on puhekielinen, "Minä tulen sitten palo asemalle" sisältää yhdyssanavirheen.

Pitkät puhekieliset tai murretekstit ovat kyllä raskaita lukea, etenkin jos murre ei ole se oma. "Meänkielellä" (se suomen murre jolla on Ruotsin armeija) kirjoitettu tieteellinen artikkeli oli kyllä yllättävän helppolukuinen, ehkä siksi että olen kasvanut Peräpohjolassa.
18.3.2016 16.30
Svetlana Korshunova
Suomen kieli on ennen kaikkea kirjakieli
Hyvä aihe, Milla! Kiitos. Olen samaa mieltä kirjakielen käytöstä sosiaalisessa mediassa. Minusta kirjakieli kuulostaa ja näyttää miellyttävämältä, kuin puhekieli ja sinä kauniimmalta kuin sä, vaikka kyllä se on vain minun subjektiivinen näkökulma ulkomaalaisena.
Minun mielestäni, jos sosiaalisessa mediassa kaikkialla me aloitetaan kirjoittaa puhekielellä, se johtaa siihen, että kansa alkaa unohtaa vähitellen kirjakieltä. Kannattaa muistaa, että suomen kieli on ennen kaikkea kirjakieli, jossa on vakavat kieliopilliset säännöt ja joka vaikuttaa ihmisajatteluun ja kulttuuriin. Puhekieli syntyy kirjakielestä ja ihmishalusta lyhentää, lainata, muodostaa ja luoda sanoja puhumisen mukavuutta varten. Se on tapa nopeasti välittää tietoa. Puhekieli on äänikieli, joka vaihtaa omia ääniään miten vain. Kirjakieli on konstantti, johon ei kukaan voi sekaantua. Sosiaalinen media on alue, johon kansa lähtee lukemaan, miettimään ja kertoa sosiaalisen merkittävää tietoa. Lukemalla me painamme mieleen myös kieltä. Siksi on parempi, että sitä kieltä olisi kirjakieli.