Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.

Kirjoittajat opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Miltä suomen kieli vaikuttaa, kun sitä havainnoivat suomea toisena kielenä käyttävät opiskelijat? Kirjoitukset ovat opiskelijoiden henkilökohtaisia keskustelunavauksia eivätkä edusta Kotuksen virallista kantaa.

Kuvassa Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia. Takana vasemmalta oikealle: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Edessä vasemmalta oikealle: Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.



rss Vieraana suomessa

11.4.2016 10.30
Vieraana suomessa: Anna Peterson

Rakennetaanko talo – vai taloa?

Ongelmia aiheuttava objektin sijamuoto.

Ensisilmäyksellä suomi tuntuu loogiselta ja helpolta. Ja niin osittain on. Suomessa sanoilla ei ole sukua verrattuna esimerkiksi venäjään tai saksaan, ja myös sanojen taivutus on useimmiten ongelmatonta.

Voi tottua aika nopeasti myös siihen, että suomessa kaikki rakentuu päinvastoin kuin indoeurooppalaisissa kielissä: esimerkiksi paikkaa ja suuntaa ilmaistaan suomessa paikallissijojen avulla, kun monissa muissa kielissä tämä tehtävä on prepositioilla.  Kielen piirre, joka usein aiheuttaa vaikeuksia edistyneilläkin suomen oppijoilla, on objektin sijamuoto.

Oikean sijamuodon valitsemiksi täytyy ymmärtää suomalaisten logiikkaa, mikä tuntuu joskus mahdottomalta. Tarkoitan tapauksia, joissa sijamuodon valinta aiheuttaa merkityseron. Ennen kuin avaa suunsa, pitää vakavasti miettiä, mitä haluaa kertoa.

Jos vaikkapa sanoo suomalaiselle, että täällä rakennetaan taloa, niin se korostaa prosessia. Jos samassa lauseessa käyttää akkusatiivia, niin lauseen merkitys muuttuu toiseksi: tässä tapauksessa halutaan kertoa, että rakennetaan nimenomaan talo, ei mitään muuta. Partitiivi siis viittaa prosessiin, lopputulos ei ole tässä tapauksessa tärkeintä, kun taas akkusatiivi näyttää minkäläiseen lopputulokseen prosessi johtaa. Ongelma on siinä, että ulkomaalainen ei tavallaan mieti tämmöisiä pikkuasioita puheessa.

Objektin sijamuoto on ikään kuin väline, jolla suomalaiset ilmaisevat omat tarkoituksensa ilman ylimääräisiä sanoja. Oikein valittu objektin sijamuoto kertoo sinusta suomalaiselle enemmän kuin arvaatkaan.

ANNA PETERSON

Kirjoittaja on  kotoisin Virosta ja puhuu äidinkielenään venäjää. Hän on opiskellut suomea  neljä vuotta ja asunut Suomessa seitsemän kuukautta.


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa

11.4.2016 15.06
Laura Kataja
Muistisääntö
Jos lehtiotsikossa lukee "Mies puukotettiin Hämeenkadulla" tai "Miestä puukotettiin Hämeenkadulla", niin kohteena olleen miesparan kannalta ero on kyllä ratkaiseva: ensimmäisessä tapauksessa tilataan paikalle poliisin lisäksi ruumisauto, jälkimmäisessä riittää ambulanssi.
12.4.2016 10.32
Vaskilohi
Objektista
Totaali- ja osaobjektin erottelu taitaakin olla monille ulkomaankielisille (ainakin ei-sugrikielten puhujille) kielemme hankalimpia asioita. Muutenhan suomi taitaa vielä uralilaisten kielten joukossa olla poikkeuksellisen lähellä indoeurooppalaisia kieliä ruotsin vaikutuksen johdosta.

Sinänsähän käsitteiden ero on jollain tasolla olemassa esim. englannissa, koska ”rakensin talon” (I built a house) ja ”rakensin taloa” (I was building a house) kääntyvät yleensä eri tavalla, mutta ero näkyykin objektin sijan asemesta verbin aspektissa. Sieltä se kognitiivinen käsitteistys pitäisi vain saada projisoitua sinne sijavalintaan... Valitettavasti en osaa venäjää, mutta mahtaisiko sielläkin olla joku samatyyppinen ero olemassa?
17.4.2016 20.13
Timothée
Objekti
@Laura Kataja: Voidaanko suomessa käyttää puukottaa-verbin kanssa totaaliobjektia? Kielivaistoni kaipaa siihen jotain täydennystä, esimerkiksi "Mies puukotettiin kuoliaaksi". Sen sijaan ampua-verbi toimii sinään: "Mies ammuttiin", "Miestä ammuttiin".

@Vaskilohi: Venäjän kielessä aspektia ilmaistaan verbipareilla, joista toinen ilmaisee perfektiivistä (loppuunsaatettua), toinen imperfektiivistä (keskeneräistä) tekemistä. Merkitysero on aivan vastaava kuin suomessa lauseilla "Luin kirjaa" ja "Luin kirjan", venäjäksi "Читал книгу" (Tšital knigu) ja "Прочитал книгу" (Protšital knigu). Perussääntö on venäjässä selvä kuten suomessakin, mutta yhtä lailla kummassakin kielessä haksahtaa kokenutkin ei-äidinkielinen puhuja joissakin yksityiskohdissa, jotka äidinkielinen luultavasti selvittäisi virheettä.
17.4.2016 22.26
Riku Oja
Re: Objektista
Venäjässä kyllä on aivan vastaava ero aspektissa kuin englannissakin, ja venäjässä aspektilla (imperfektiivinen vs. perfektiivinen) ilmaistaan juurikin sama asia mikä suomessa objektin sijamuodolla.

Toisin kuin englannissa, venäjässä kullakin verbillä on aspekti, joten venäjän verbin valinta on samankaltainen ongelma kuin suomessa objektin valinta. Tämä ainakin aiheutti minulle jonkinasteisia ongelmia venäjää opiskellessani, vaikka suomen objektin sijamuodon perusteella päätellen venäjän verbin valinta menee yleensä oikein.
18.4.2016 14.17
Laura Kataja
Timothéelle
Kyllä minun kielitajuni hyväksyy lauseen "Mies puukotettiin (vaikka siellä Hämeenkadulla)", etenkin juuri otsikossa, jossa pyritään sanomaan asia mahdollisimman lyhyesti. Verbillä "ampua" on tietysti vielä ilmeisempää, että objektin sija riittää kertomaan lopputuloksen.