Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Terhi Ainiala. Kuva: Kotuksen arkisto.

Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.

rss Terhi Ainiala

11.2.2010 9.56

Tiedettä tilastoihin vai kansalaistenkin hyväksi?

Tieteen tila on hyvä, kun julkaisuja vaan pukkaa tarpeeksi.

Olin toissapäivänä ihmettelemässä Suomen tieteen tilaa kansanedustajien ja tutkijoiden yhteisessä seminaarissa. Taustalla oli Suomen Akatemian tuoreehko selvitys ”Suomen tieteen tila ja taso 2009”. 

Ensimmäisissä puheenvuoroissa keskityttiin päivittelemään, kuinka Suomi on kansainvälisissä tilastoissa tippunut alaspäin. Intia ja Kiina ja muutkin tuottavat tutkimusta sellaista vauhtia, että Suomi ei mitenkään pysy mukana. Ja tämä on huono juttu. Tutkijan tärkein tehtävä kun on lykätä vaan julkaisuja riittävän arvostetuilla foorumeilla. Lisäksi pitäisi muistaa kansainvälistyä ja kutsua kansainvälisiä kavereita tännekin, jotta saataisiin niitä kansainvälistymispisteitä. 

Kukaan ei kuitenkaan aluksi sanonut, miksi tiedettä pitää koko ajan vaan tuottaa lisää. Ja millaista sen tieteen pitäisi olla ja mitä sillä sitten tehdään. Ehei, kunhan vaan artikkeleita ilmestyy ja pisteitä ropisee, niin johan saadaan suomalaisen tutkimuksen taso nousemaan.

Ääni puhujapöntössä vaihtui, kun professori Jorma Sipilä antoi valtion tieteen ohjailijana kuulla kunniansa. Hänen mukaansa suomalaisella tiedepolitiikalla on sekä tavoiteltu että saavutettu muuta kuin tasoa. Valtio on tykännyt valvoa ja komentaa yliopistoja tekemään milloin mitäkin, mutta itse tieteestä ei niin ole välitetty.

Akatemian raporttia tieteen tilasta on Suomessa luettu tarkkaan. Kaikkea ei sekään kerro, kuten Sipilä osoitti. Kansallisesti ja kielipoliittisesti keskeistä on, että Suomessa ei juuri mitata kuin luonnontieteiden eikä muiden kuin englanniksi kirjoitettujen julkaisujen vaikuttavuutta. Tieteen kansallisesta tehtävästä ei hiiskuta, koska valtiota ei Sipilän mukaan kiinnosta kansalaisten palveleminen tieteen tuloksilla. Valtio ei halua edistää tieteen kotimaista julkaisemista eikä mitata, missä määrin suomeksi tai ruotsiksi ilmestyneitä julkaisuja luetaan.

Meillä on täällä Kotuksessa keskeinen kansallinen tehtävä. Niin ainakin haluamme. Kotuksen toiminta-ajatuksena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. Kai siinä parhaimmillaan kansalaisia palvellaan.

Mutta juuri paraikaa raportoimme toiminnastamme laskemalla julkaisujen määriä ja sivumääriä ja esitelmien määriä...


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

11.2.2010 16.24
Leena K.
Terapeuttista ja viisasta tekstiä
Vanhana fennistinä olen yhä kyynisempänä seurannut, kuinka määrä on aika päiviä sitten jyrännyt laadun yliopistojen tuloksia tutkailtaessa. Toivomus saada aikaa ja saada antaa aikaa ajatella ei näytä toteutuvan, vaikka moni tutkija ja opettaja tietää, että parhaat ideat tuskin syntyvät aikataulutettuina.
Olipa terapeuttista luettavaa. Kiitos!
12.2.2010 12.01
www.agricocacola.vuodatus.net
Arvoa toimintaan
Kaivataan aikaa ja aivoja. Eikä suomesta saa tehdä kyökkikieltä.