Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Terhi Ainiala. Kuva: Kotuksen arkisto.

Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.

rss Terhi Ainiala

9.10.2010 15.53

Meri idässä

Veltto keksi, että Itämeren pitäisikin olla Länsimeri.

Itämeri on aika vanha nimi. Vanhin suomenkielinen merkintä on vuodelta 1649.

Itämeri on käännös ruotsinkielisestä nimestä Östersjön, joka esiintyy tämän asuisena vuoden 1499 lähteessä. Ikää nimellä lienee huomattavasti tätäkin enemmän, sillä Einhard, Kaarle Suuren avustaja, mainitsee jo vuonna 808 nimen Ostarsalt. Nimen salt merkitsee merta.

Miksi sitten öster, itä? Siksi, että meri on sijainnut nimenantajien, hollantilais-tanskalaisten merenkulkijoiden, näkökulmasta idässä. Selvää ja yksinkertaista.

Kansanedustaja Veltto Virtanen ehdottaa kuitenkin, että nimi tulisi vaihtaa. Hänen mukaansa nimi on jäänne historiallisen valtapolitiikan ajoilta. Nimi kuvaisi ikävästi ja alistavasti suhdettamme Ruotsiin, vaikka Ruotsin vallasta on jo vapauduttu.

Velton mukaan parempia vaihtoehtoja olisivat vaikka Länsimeri, Valtameri ja Meripihkameri. Nimen vaihtamista selvittävä työryhmä tarvitsisi työlleen puolen miljoonan budjetin, sanoo Veltto aloitteessaan.

Huh huh. No huomiotahan näinkin saa. Jalkapallohallit ja areenat saattavat sponsorien myötä vaihtaa nimiään, mutta Itämeri ei kai ole kaupan. Annetaan vakiintuneiden ja historiallisten nimien säilyä ihan sellaisinaan.   


Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa

10.10.2010 0.28
Jukka K. Korpela
Halpaa populismia
On tuskin epäilystä siitä, että kansanedustaja Pertti Virtasen ehdotus on silkkaa populismia eli kansansuosion kalastelua. Mitä silloin on sen kommentointi? Muuttuuko se asiallisemmaksi sillä, että henkilöä. jonka Suomen kansa on ajattelemattomuudessaan valinnut käyttämään ylintä valtiovaltaa, kutsutaan hänen itsensä suosimalla pellenimellä?

Pertti Virtanen ei edes pääse lähelle sitä naurettavuutta, johon niin sanottu virallinen kielenhuolto on päässyt vaatiessaan kansaa muuttamaan täysin vakiintuneet sanaliitot kuten ”Punainen meri” ja ”Karjalan kannas” kielenvastaisiksi yhdyssanoiksi.

Löytyykö siviili- tai muuta rohkeutta vastustaa sellaista järjettömyyttä, vai saammeko jatkossakin nähdä lähinnä tuulimyllyjen mäiskimistä?

MItä Itämeri-nimeen tulee, ihmettelen hollantilaisten merenkulkijoiden syyllistämistä. sillä Kaarle Suuren aikana ei mitään Hollantia nykyisessä mielessä edes ollut. Se on aika monta vuosisataa myöhäisempi kehitelmä.
10.10.2010 14.06
Ville E.
Etelänaapurit
Niin, Virossahan kyseinen meri tunnetaan nimellä Läänemeri eli "Länsimeri" (mekaanisesti käännettynä "Lännenmeri", mutta virossa on jokseenkin vähän nominatiivialkuisia yhdyssanoja). Mitähän hollantilais-tanskalaiset merenkulkijat mahtaisivat tästä tuumia!
11.10.2010 20.44
William K
Metuonis
Veltto on kerrankin oikealla asialla. (Onko muuten tämä Kotuksen blogien ahkerana kommentoijana esiintyvä Jukka K. Korpela sama henkilö kuin professori Jukka Korpela, joka juuri sai merkittävän huomionosoituksen, kun hänet kutsuttiin Petroskoin yliopiston kunniatohtoriksi? Jos on, niin onnittelut siitä. Siihen olisi voinut lisätä erityisalaksi kielenhuollon kunniatohtori, sillä historiansa hän toki hallitsee viran puolesta. Nyt hän kuitenkin koettaa halventaa kansanedustaja Pertti Virtasen kunniaa ivailemalla tämän lempinimeä. Virtanen ei kumminkaan ole keksinyt köllinimeään itse, vaan sen antoivat luokkatoverit siitä hyvästä että hän oli koululaisena kova yleisurheilija ja poikkeuksellisen ripeä ja neuvokas pallopeleissä ja jääkiekossa. "Veltto" on siis ikään kuin käänteiskölli henkilön todellisista ominaisuuksista, jollaisia alalla usein harrastetaan ja jotka tavasta kiertyvät ajan mittaan kunnianimiksi. Ja tottahan edustaja Virtanen on yhä sekä fyysiseltä olemukseltaan että mielipiteiltään ryhdikäs kaveri.)

Itämeri on tosiaan käännös ruotsin kielen nimestä Östersjön eikä Suomesta katsoen oikein sovi meremme nimeksi. Itämeressä on käännöslainana hiukan pakkoruotsin makua. Ruotsista päin se sopii hyvin, aivan kuin Eestin suunnasta Läänemeri on luonteva. Ilmansuunnan mukaan se olisi suomeksi pikemmin Lounaismeri kuin Länsimeri. Mutta eihän sitä mikään pakko ole ilmansuunnan mukaan ristiä. Valtameri taas on liian suurellinen moisen lätäkön nimeksi. Velton ehdotus Meripihkameri menettelisi muuten, mutta se on vähän pitkä ja toisteinen. Jos se lyhennettäisiin Pihkamereksi, se voisi olla nimenä kelvollinen ja silti muistuttaisi meremme historiallisesta arvosta ja perinnöstä.

Niin, historiaan mennäksemme massalialainen (= marseillelainen) merenkulkija ja löytöretkeilijä Pytheas antoi merellemme nimen Metuonis. Tämä tapahtui runsaat tuhat vuotta ennen Kaarle Suuren aikaa, niin että siitä saavat Ostarsaltin miehet. Kun emme kumminkaan toistaiseksi tiedä, millä perustein hän nimeämisensä teki, en ehdota sinänsä kiintoisan nimen palauttamista vaan osoitan vain, mihin ikivertainen historiaan vetoaminen johtaa. Samainen Pytheas luuli Baltiaa saareksi, koska hän oletti, että Kaspian meri (käytän nyt mieliksi Jukka K. Korpelan oikeinkirjoitusta) oli yhteydessä Jäämereen. Tätä "valtavan suurta saarta" hän nimitti Basiliaksi. Plinius vanhempi, joka ilmeisesti tunsi Pytheaan teoksen kopion, korjasi saaren nimen Balciaksi. Tämä tapahtui vajaat kahdeksansataa vuotta ennen Kaarle Suuren aikaa, ja nyt olemme jo lähellä Baltian nimeä.

Tietääksemme Bremenin Adam otti kronikassaan (kirjoitettu 1073 - 1076) käyttöön meremme nimenä (latinaksi tietysti): Mare eli Sinus Balticum. Hän toisin sanoen haistatti pitkät Kaarle Suuren avustajan Ostarsaltille ja aloitti nykypäiviin asti ulottuvan tradition: esim englannin Baltic Sea, ranskan Mer Baltique, venäjän Baltijskoe More, puolan Baltyk, latvian Baltijas jura, liettuan Baltijos jura. Jopa eestiksi näkee välillä Balti meri, vaikkei sitä erityisemmin suositetakaan. Näin ollen voisi suomeksikin ehdottaa kansainvälistä nimimuotoa Baltian meri (Korpelan oikeinkirjoituksella) tai kompaktimmin Baltinmeri.
12.10.2010 22.47
Jukka K. Korpela
Populismia vai naivismia?
En pysty aina erottamaan, milloin lapselliset ehdotukset ovat harkittua populismia ja milloin ihan vain naiiveja. Ehkäpä eron tekemisellä ei niin olekaan väliä.

Selvää kai kuitenkin on, että Itämeren kaltaista nimeä ei muuteta. Kieli on tällaisissa asioissa hyvin konservatiivinen, tai siis kielenkääntäjät ovat konservatiivisia. Vakiintuneen nimen muuttaminen ei yleensä onnistu, jos nimi on laajassa käytössä. Muutosyrityksillä saadaan aikaan vain sekavuutta.

Muutokseen ei myöskään ole minkäänlaista tarvetta varsinkaan, kun ”Itämeri” on niin lyhyt sana. Sen ”epäloogisuutta” eivät ihmiset tule ajatelleeksi eikä heidän tarvitsekaan sitä ajatella, kun käyttävät tätä näppärää sanaa. Jos joku haluaa erityisesti tuoda esille ”epäloogisuuden”, sille voi lähinnä hymähtää. Pakkoruotsin makua siinä aistii luultavasti vain sellainen, joka aistii pakkoruotsia jalkahiessäänkin. (”Jalkahiki” on selvästi käännöslaina sanasta ”fotsvett”, hyi hyi!)

Luulenpa, että Pertti Virtanen itse tämän hyvin ymmärtää eikä ole esittänyt ehdotustaan toteutettavaksi vaan lisätäkseen suosiotaan joissakin piireissä, siis populistisesti. Mutta sellaisen voi toki joku ottaa tosissaan.

Olipa ”Veltto” kenen tahansa antama, kansanedustaja Pertti Virtanen itse selvästi suosii sitä. Se ei kuitenkaan ole sopiva nimitys, kun julkisella foorumilla kirjoitetaan asiatyylisesti julkisuuden henkilön puheista.

Päätelmät ja arvailut omasta henkilöllisyydestäni jätän omaan arvoonsa etenkin, kun itse esiinnyn omalla nimelläni aivan riittävän yksikäsitteisesti ja kun Googella löytyy lisätietoja helposti. Toisen etunimeni alkukirjainta rupesin muuten käyttämään lähinnä siksi, että huomasin, että sekä professori Jukka Korpela että minä kirjoitamme Kanava-lehteen eikä lukijoilla ollut mitään helppoa tapaa huomata, että kyse on eri henkilöistä.

Esitelmää Itämeren nimistä en viitsi kommentoida muuten kuin että muutamat esitetyistä muunkielisistä nimistä ovat melkein oikein (esim. Baltijskoe More p.o. Baltijskoje more) mutta Wikipediasta kopioimallakin olisi saanut nimet todennäköisesti oikeammin.
21.10.2010 16.05
Vesa Heikkinen
Itä maistuu pahalta?
Olen kotoisin Sallasta, siis entisen Lapin läänin kaakkoisosasta (no kai se jostain näkökulmasta on itäosaakin). Tuolla Kaakkois-Lapissa ilmestyi aikoinaan ilmaisjakelulehti Itä-Lappi. Kaakkois-Lapissa ilmestyy niin ikään perinteinen Koillis-Lappi-lehti. Kaakkois-Lapin kunnat Kemijärvi, Savukoski, Pelkosenniemi ja Salla muodostavat ainakin sikäläisen kansan suussa Koillis-Lapin alueen.

Eihän tässä nimittelyssä mitään järkeä ole, eihän? Tai on sittenkin: "itä" taitaa maistua monen suussa peeltä, ja sitten siinä on vielä lisäksi se kuuluisa sivumaku...

Tiedättekö muuten, kuinka monta ilmansuuntaa on olemassa? Seitsemän. Kekkonen kuulemma söi lounaan.