Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Terhi Ainiala. Kuva: Kotuksen arkisto.

Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.

rss Terhi Ainiala

24.11.2010 9.56

M2

Opiskelin uutta matkahallintajärjestelmää. Sen nimi näkyy olevan aika kulunut.

Täällä valtionhallinnossa alkaa olla viime hetket tehdä matkalaskut Travelilla. Paljon parjattukin Travel-järjestelmä (virallisesti meillä Personec Travel) korvataan uudella matkahallintajärjestelmällä joulukuun alusta. Sen nimi on M2.

Aika ruljanssi on tämä siirto. Koko valtion porukka koulutetaan käyttämään uutta järjestelmää. Me kotuslaiset istuimme juuri puoli päivää opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustilassa. (Sen nimi muuten oli Jukola. Oli näemmä otettu kokoustiloille muutoinkin nimet Seitsemästä veljeksestä. Ei varmasti ainoa virasto, joka tätä nimimallia on noudattanut.)

Mutta asiaan. Opiskelin siinä matka-asioiden ohessa nimiäkin. M2-systeemin on rakentanut Logium Oy, ”palveluhenkinen asiantuntijaorganisaatio”, joka myös ”work for your benefit”. Se voitti Hanselin järjestämän matkahallinnon kilpailutuksen. Kouluttaja tuli Integrata-nimisestä yrityksestä, joka on Logiumin kumppani.

Hansel, Logium, Integrata. Siinä niitä on nykyajan nimiä. Mukakielisiä, latinaakin jäljitteleviä, kivasti kansainvälisiä, formaattiin sopivia. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. 

Ja mikäs se sitten on tämä matkajärjestelmän nimi, M2? Onkos se kakkonen siksi, että on nyt uuden ajan parempi kakkosversio? Ja M niin kuin matka? M2-nimisiä asioita on muuten maailmassa pitkä rivi. Yllätyin. Käykääpäs katsomassa vaikka Wikipediassa, jos kiinnostaa. Tietotekniikassa, armeijassa, julkisessa liikenteessä ja muualla M2:ia piisaa. 

Ämkakkosella matkalle sitten täälläkin.    


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele

24.11.2010 10.06
Zepa
Siitä tulee "Makkonen" ihan kohta. Usko vaan - nähty! :-)
26.3.2011 14.12
KImmo Palmu
it-alan nimikakofoniasta
Hieno puheenvuoro, kiitos Terhi!

Onhan meillä kaikilla velvollisuus ja oikeus sekä ilo vaalia kullttuuriperintöämme sekä erityisesti rakasta äitiemme kieltä tässä isiemme maassa. Varmasti useimmilla suomalaisilla yrityksilläkin on vilpitön halu ammentaa erottumiseen ja aintulaatuisuuteen tähtäävissä tuotestrategioissaan nimenomaan omista juuristaan kumpuavia ja kuitenkin kansainväliseen toimintaympäristöön sopivia aihioita markkinoissaan ja tuotenimikkeistöissään. Tässä yhteydessä tulee mieleen muuten Pölkky Oy, joka ääkkösongelmista huolimatta on pärjännyt maaimalla. Tosin rajatussa kohderyhmässä on helppo vaikuttaa.

En puolustele mitään eikä minulla ole ehkä hyviä selityksiä; kerron taustoja asoiden ja nimien taustalla. Ehkä siitä on jollekin iloa. M2:ssa on kyse todellakin toisen sukupolven ratkaisusta. M2-ohjelmiston nimi tulee siitä, että ensimmäisessä perustamassani yrityksessä, jonka myin sittemmin 1996 Tietoenatorille, oli tuote nimeltä "Matkamies". Monet hieman hymähtelivät sen nimelle eivätkä pitäneet sitä seksikkäänä, koska englanninkielen valta-asema IT-asioissa oli niin vahva.

"Matkamies" oli yritysmaailmassa suosittu ja näppärä matkalaskujärjestelmä, jota ei saanut tarjota julkishallintoon, koska Valtiolla ja kunnilla oli omat IT-yhtiönsä sekä hovihankkinjansa ja markkina oli täysin suljettu. Mitä kaikkea loppukäyttäjät ehkä menettivätkään, kun uudet innovaatiot eivät saaneet helposti riittävää kotimarkkinaimua aikaiseksi menestykäseen ulkomailla. Nykyisin asiat ovat toisin, kilpailu toimii mm. Hanselin hyvän työn takia ja suomalaisia arvostetaan maailmalla. Kunnissakin asiat etenevät parempaan suuntaan, vaikka tehtävää on heillä paljon. Tästä on jo näyttöäkin sekä kaunnistimena mahdollisuus miljardisäästöihin kilpailua vapauttamalla ja kehittämällä myös IT-alalla.

Logium Oy:n M2-palveluja käytetään useissa maissa kaikilla mantereilla, vaikka päämarkkinamme on toistaiseksi ollut Suomi. IT-yritysten on siis pidemmällä aikavälillä pystyttyvä kasvamaan myös kansainvälisesti pärjätäkseen tuotekehityksessä sekä jakelussa yhä enemmän globalitoituneessa maailmassa. Tämä edellyttää yksinkertaisia ja mieleenjääviä tuotenimiä oikeassa kohderyhmässä.

M2-markkinointi kohdistetaan asiantuntijoihin ja päättäjiin Suomessa sekä maailmalla. Koska emme toimi kuluttajamarkkinassa, niin emme oman käsityksemme mukaan kärsi siitä, että M2 on kulunut ja paljon käytetty lyhenne monen muuan asian yhteydessä. Vaikka yleensä koko henkilöstö käyttää ohjelmistoa, niin he eivät siis itse hanki sitä erikseen tai vaikuta päätöksentekoon paljoakaan. Raadollisesti hyödymme siitä, että tuotenimi on lyhyt ja jää asiasta kiinnostuneiden asiantuntijoiden mieleen messuilla ja muissa yhteyksissä. Tämä tapahtuu siitäkin syystä, että monet jäävät miettimään, mistäköhän nimi tulee, sinäkin Terhi!

Tässä matkahallinnossa eli "travel managementissä" olemme Suomessa selvä markkinajohtaja. Toimimme lisäksi työajanhallinnan alueella TIIMA-tuoteperheellä (työaika, työvuorot sekä TES-tulkinta). Tällä alueella asvamme voimakkaasti ja myös julkishallinnossa, vaikka Valtionhallintoon ei tätä aluetta erikseen kilpailuteta. mikä estää menestysratkaisumme tarjoamisen sinne, valitettavasti. TIIMA-nimeä pidän itse onnistuneena, kuvaavana ja toimivana sekä Suomesssa että jatkossa muuallakin, jos olemme taitavia ja ahkeria.

Joskus aiemmin meillä oli työajanhallinnan tuotteissa saamenkielisiä nimiä kuten "Bargu", "Rampet" ja "Riggi". Sisällölliseltä merkitykseltään nimet sopivat, mutta meitä luultiin eestiläiseksi yritykseksi. Ruotsin markkinoilla taas valitettavasti suomalaisia tuotenimiä ei arvosteta, vaikka jakelukanava olisikin sikäläinen. Näin se vain menee ja jokainen yritys joutuu tämän huomioimaan, vaikka se olisi kuinka epäoikeudenmukaista. Joko itse sopeudut tällaiseen tai joudut sopeuttamaan toimintaasi. Markkinatalous on raakaa, mutta avoin kilpailu myös varmistaa hyvien ja entistä parempien tuotteiden pääsyn loppukäyttäjien ulottuville. Toivottavasti näin koetaan käyneen matkalaskujenkin suhteen. Saamamme palaute ainakin viittaa tähän johtopäätökseen voimakkaasti.

"Logium" on muuten oikeasti latinaa ja tarkoittaa esilletuloa tai puhepaikkaa ja toimii mielestämme maailmallakin. Joka maahan ei voi yritysnimeä erikseen valita, mutta varmastikin joku suomenkielinen nimi toimisi hyvin maalmalla -kuten "Jukola" tai "Louhi" jne. Ja onhan meillä maailmalla hienoja lippulaivoja kuten "Metso" ja "Sampo". Suomen markkinoilla pitkään asui usko isoihin organisaatioihin ja kansainvälisiin jätteihin ja suomenkielinen tuotenimi sai usein suomalaiset it-asiantuntijat hieman epävarmoiksi, että onhan tällainen tuote ja firma nyt varmasti tarpeeksi hyvä ja hieno meidän organisaatiomme tarpeisiin. Mielikuvistahan tässä on kyse ja tilanne on nykyisin toinen, yhä enemmän päätöksiä tekevät prosessivastuulliset eivätkä "it-hemmot".

Yrityksemme nimi ei ole meille niin tärkeä kuin tuotenimet. Kilpailijamme ovat huomattavasti meitä suurempia kansainvälisiä yrityksiä ja yritämme kohdistaa hankkijoiden huomion tuotteisiin ja niiden vertailuun eikä siihen onko yrityksessä kuinka monta kymmentätuhatta ihmistä töissä, mikä ei sinänsä takaa hyvää palvelua tai uusimpia ja parhaimpia innovaatioita. Tämä on huomattu nyt Suomessakin.

Integratasta lyhyesti sen verran, että nimi on hyvin kuvaava ja asiantuntijaostajat ymmärtävät heti mistä on kysymys. He integroivat "parhaat käytännöt" -periaatteella alan menestystuotteita ja tuotepalvekuita asiakkaan prosesseihin. Jos heidän nimensä olisi "Yhdistäjä" tai "Liittäjä", voisi tulla ongelmia sekä uskottavuudessa ja ymmärryksessä ja mites maailmalla. Mielenkiintoista olisi kuulla kielenammattilaisten näkemys mahdollisiksi vaihtoehdoiksi. Mielikuvitusta ja osaamista varmasti heillä on ja tällainen yhteistyö olisi kehittävää. Lisäksi yritysmaailma voisi myös osallistua kustannuksiin. Kaikki ei tietenkään vain onnistu: mieleen tulee 70-luvulta kielenhuoltoliiton ehdotukset, kuten "kieppo" "roll on" :in tilalle sekä "puhos" vastaan "ostokeskus". Supermatket taisi voittaa , mikä on vähän sääli. Onneksi meilä ei sentään ole "mooleja" kauppakeskuksina!

Kieli elää ja joihinkin asioihin pitää vain sopeutua, mutta mielellään suomenkielestä voisi tehdä vahvuuden eikä sitä tulisi nähdä rajoitteena. Sosiaalinen media tulee tässä hyvin nopeasti lisähaasteiksi, mutta ei välttämättä ole mikään uhka, koska ihimisillä on voimakas perustarve kuvata yhä syvempiä tunnetiloja ja käyttää kuvaavia ilmaisuja rikkaasti, mutta lyhyesti. Me Logiumissa busineksen teon ohella yritämme miettiä näitä kyllä "workit u nou". Ensimmäinen lehti, joka yritykseen muuten erikseen tilattiin, oli Kielikelllo. Tämä tehtiin ihan senkin takia, että jouduimme uudemman työntekijäsukupolven kirjoituksiin puuttumaan; jotain oli tapahtunut koulumaailmassa 80-luvulla, kun kaikki hyvinkin koulutetut henkilöt eivät osanneet aina yhdyssanoja.

Lämpimin kevätterveisin,


Kimmo Palmu
toimitusjohtaja
Logium Oy