Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Terhi Ainiala. Kuva: Kotuksen arkisto.

Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.

rss Terhi Ainiala

23.6.2010 16.56

Lummenteen rannalla

Pian jo juhannusjärvelle!

Juhannus on juuri. Minun juhannusjärveni on Lummenne Kuhmoisissa. Järvi on kaunis. Ja niin on nimikin.

Nimi on saamelaistaustainen. Pohjalla on vesistötermi luoppal, joka merkitsee järvimäistä laajentumaa joessa tai joen varrella olevaa lampea. Nimen aiheena olisi se, että järven vedet laskevat sekä Kymijoen että Kokemäenjoen vesistöön.

Nimellä on useita asuja ja taivutusmuotoja. Järvi voi olla paitsi Lummenne myös Lummene. Voin viettää kesäpäiviä Lummenella, Lummennella tai Lummenteella. Ja tietenkin nimellä on kansanetymologia: nimen arvellaan tulevan lumme-sanasta. Ihan järkeenkäypä selitys se olisi, sillä onhan järvessä lumpeita.

Eikä tässä vielä kaikki: nimestä on ollut myös kaupalliseksi nimeksi. Kosmetiikkayritys Lumene on ammentanut nimensä tämän järven nimestä.

Nimestä on moneksi! Ja minulle nimi on vihdan tuoksua, koivunlehtien havinaa, pulahdus sametinpehmeään veteen ja mielenrauha.

Kaunista juhannusta ja omien lummenteiden lumoa kaikille!   


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele

24.6.2010 1.00
Anita Konkka
Lummeneen rannalla, paikassa nimeltä Koskenpesä
Minä vietin lapsuuteni kesät Lummeneen, en Lummenteen rannalla, siellä päässä missä Lummene laskee Vehkajärveen. Toisessa päässä se laskee Päijänteeseen, on siis vesijakojärvi. Kuinkahan monta sellaista järveä on Suomessa?