Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Terhi Ainiala. Kuva: Kotuksen arkisto.

Terhi Ainiala tutkii ja tarkkailee nimiä ja niiden käyttöä. Hän asuu
Helsingissä ja toimii suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin
yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt Kotuksessa.

rss Terhi Ainiala

23.2.2012 11.02

Herrat Dotcom ja Löfven

Julkisuuden sukunimi ei aina ole sama kuin syntymässä tai avioliitossa saatu.

Viime aikoina julkisuudessa on ollut Kim Dotcom. Hän on saksalais-suomalainen ohjelmoija ja liikemies, suomalaiselle äidille Saksassa syntynyt ja varttunut mies. Suomessakin hän on tullut tunnetuksi sisäpiirikaupoista ja muista rikoksistaan. Tässä kuussa hän pääsi vapaaksi takuita vastaan.

Dotcom ei ihan tavalliselta sukunimeltä tunnu. Ei ole minulla eikä varmaan muillakaan sennimisiä tuttuja kansainvälisissä piireissä.

Kim Dotcom ei syntynytkään Dotcomiksi. Hänen sukunimensä oli Schmitz. Vuonna 2005 hän vaihtoi sen Dotcomiksi, kunnianosoituksena sille teknologialle, joka oli tehnyt hänestä miljonäärin. "Dotcomit" kun ovat tavallisia, kun nettiosoitteista puhutaan. Dot merkitsee sitä pistettä siinä osoitteessa (ja toki muuallakin), ja com on tavallinen domain-nimi, lyhenne sanasta commercial. 

Saksassa Dotcom-nimi meni siis läpi. Luulenpa, että Suomessa ei olisi nimilain mukaiseksi uudeksi sukunimeksi hyväksytty.

Toinen julkisuudessa viime aikoina tavattu herrahenkilö on Ruotsin sosiaalidemokraattien uusi puheenjohtaja. Hänen nimensä on Stefan Löfven, tai oikeastaan ja virallisesti Stefan Löfvén. Puheenjohtaja itse kirjoittaa nimensä ilman heittomerkkiä, mutta nimi lausutaan kuin siinä olisi aksetti.

Löfven eli Löfvén päätti nimensä kirjoitusasusta, kun hän parikymppisenä tapasi ensi kertaa biologisen perheensä. Perhe kirjoitti nimensä ilman heittomerkkiä. Stefan olisi halunnut virallistaakin nimiasun, mutta se ei onnistunut. Ruotsin väestörekisterikeskus ei hyväksynyt heittomerkitöntä asua. Media on nyt puheenjohtajan kannalla ja kirjoittaa nimen Löfven-asussa. Asiasta kirjoitti Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomissa. Samassa asussa nimi mainitaan myös Ruotsin eduskunnan, Riksdagenin, sivuilla.

Mutta ihan kuka vain ei varmaan saisi ryhtyä kirjoittamaan nimeään oman makunsa mukaan? Tai jos niin tekisikin, tulisiko muiden noudattaa samaa mallia?


Palaa otsikoihin | 17 puheenvuoroa

23.2.2012 14.37
Talvikki
On nimiä ja on virallisia nimiä
"Mutta ihan kuka vain ei varmaan saisi ryhtyä kirjoittamaan nimeään oman makunsa mukaan?"

Itse asiassa meillä on aika moinen määrä ihmisiä, jotka kirjoittavat nimensä miten ovat itse valinneet normaali elämässä, ja samaa kaavaa noudattavat toimittajat ja kaikki muutkin, ja vain virallisimmissa yhteyksissä kirjoitetaan se virallinen nimi.

Esimerkiksi Markku Aro, J.J. Lehto jne.

Ystäväpiirissäni on lukuisia ihmisiä, jotka ovat kaikkialla Minttuja, Minkoja, Maisoja jne. vaikka oikeasti ovat Marja-Liisoja tai Minna-Marioita. Sen virallisen nimensä he kirjoittavat vain virallisiin papereihin.

Useissa tapaamissani lomakkeissa kysytään nykyään myös kutsumanimi.
23.2.2012 16.38
Tarkepedantti
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eivätkö heittomerkki ja esim. Lindén -nimessä e:n päällä käytettävä akuuttiaksentti ole kaksi eri asiaa?
23.2.2012 23.14
Kalle Kniivilä
Heittomerkki?
Ei kai é:ssä mitään heittomerkkiä ole?
24.2.2012 5.20
samooja
ae ja oe - ameriikan ääkköset
Täällä USAssa virallisiin papereihin tulee saksalaisperäinen muoto ä ja ö kirjaimista, siis ae ja oe. Minun (ja Wikipediakin) mukaan oikein suomalaiset ä ja ö transliteroidaan vain a ja o (å:sta en tiedä miten USAn viranomaiset siihen suhtautuvat).
Pankkitiliin ja ajokorttiinkin olen saanut eettömät versiot nimestäni, mutta maahanmuuttoviranomaiset ovat hieman huonommin lähestyttäviä ja kuvittelisin huonommin käytäntöjään asiakkaan toiveen mukaan muokaavia, joten viisumissa se ei tulle muuttumaan. Muuten olen saanut kirjoitusasuni itse määritellä - suht usein kirjoitusvirheitä tulee kuitenkin, esim. kauppojen asiakasrekistereihin ja pariin työpaikan erilliseen listaukseen, joita on erikseen ilmeisesti keräilty.
Nykypäivänä tuolla tarkalla kirjoitusasialla voi olla suurikin vaikutus, esim löytääkö oikean henkilön tiedot, kotisivun yms, jos kirjoitusasu on hieman erilainen. On silti ollut yllättävää kuinka huolimattomia monet täkäläiset ovat olleet etunimeni suhteen (jossa onneksi ei ole ääkkösiä) esim minulle lähettämissään sähköposteissa.
24.2.2012 16.57
Tarkentaja
Malat omissa silmissämme
Amerikkalaisten tapa rikkoa ääkköset on tietysti ikävä, samoin kuin se, että niin monissa ”kansainvälisissä” yhteyksissä kaikki nimet pakotetaan englannin kirjaimistoon. Tai oikeastaan sen osajoukkoon, käytetäänhän englannissakin tarkkeita, jos nimet kirjoitetaan oikein (esim. Brontë).

Toisaalta suomalaisilla olisi enemmän kanttia vaatia muilta ääkkösten kunnioittamista, jos itse kirjoittaisimme edes painojulkaisuissa oikein Malév, Wilhelmstraße, Vīķe, Bogotá, Białowieża, Sigurðardóttir, Erdoğan, Priština, Şəki jne.
9.3.2012 12.25
Tarke
Wilhelmstrasse
Tarkentaja, onkohan tuo Wilhelmstrasse niin yksinkertainen oikeinkirjoitettava? Mä sekosin saksan oikeinkirjoituksessa vuonna -96 kun alkoivat sitä sekoittaa...
9.3.2012 15.43
Tarkentaja
Wilhelmstraße
Nimimerkki ”Tarke”, kyllä ”Wilhelmstraße” oli oikea asu jo ennen saksan oikeinkirjoituksen uudistusta. Suomessa vain on rikottu saksan kielen sääntöjä jopa saksan kouluopetuksessa, sanakirjoissa, hakuteoksissa ym. Ei siis todellakaan ole kanttia irvailla amerikkalaisten ääkkösrajoitteisuudelle. Nöyrästi voisimme korjata virheemme ja toivoa, että muut korjaavat omansa.

Ennen muinoin ß:n tuottaminen ehkä oli ongelma, jos latoja ei löytänyt oikeanlaista kirjasinta laatikostaan. Tosin se taas johtui siitä, ettei sellaisia ollut tilattu.

Nykymaailmassa jokainen fontti, jolla suomea on mitenkään mielekästä kirjoittaa, sisältää myös ß-kirjaimen.

Akuutin aksentin suomalaiset sentään usein osaavat kirjoittaa. Usein liiankin hyvin, koska se työnnetään sanoihin, joihin se ei kuulu, kuten pikkusanaan ”à” (se kirjoitetaan noin joka toinen kerta virheellisesti ”á”). Pitäisiköhän heittäytyä kyyniseksi ja todeta, että mitenkäs oppimaton rahvas osaisi käyttää akuuttia oikein, kun Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessakaan ei aina tiedetä edes sen nimeä? ☺ No vähemmän kyynisesti voisi todeta, että eihän esimerkiksi suomenruotsalaisista -en- tai -én-loppuisista nimistä voi päätellä, kuuluuko niihin aksentti vai ei, muuten kuin katsomalla kunkin henkilön nimi virallisesta lähteestä.
9.3.2012 15.46
Vesa Heikkinen
Pieni täsmennys Tarkentajan puheenvuoroon: keskuksen nimi on nykyään Kotimaisten kielten keskus.
9.3.2012 17.38
Erkki (eka)
Entä nimien taivutus?
Terhi Ainiala kirjoitti: ”Mutta ihan kuka vain ei varmaan saisi ryhtyä kirjoittamaan nimeään oman makunsa mukaan? Tai jos niin tekisikin, tulisiko muiden noudattaa samaa mallia?”

Eikö tähän sukunimien kirjoittamiseen liity suomessa oleellisesti myös nimien taivutus? Usein on sanottu, että eräät sukunimien haltijat haluavat, että heidän nimeään taivutetaan esimerkiksi Raade : Raaden (yleisnimenä raateen) tai Lonka : Lonkan (yleisnimenä longan).

Kotuksen sukunimien taivutusluettelossa näkyy otetun kanta, että Raade voi taipua molemmilla tavoilla (Raateen t. Raaden) mutta Lonka taipuisi yleisnimen mukaisesti vain Longan. Se on ymmärrettävää, koska Lonkan-muoto assosioituu lonkka-sanaan.

http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php?s=hakemisto
9.3.2012 20.43
L'aksentti
Tarkentajalle
No eihän oppimaton rahvas mitenkään voi osata! Akuutti aksentti on tämän näköinen: é, kun taas gravis-aksentti näyttää tältä: è.

Jos haluaa vaikka hienosti sanoa että "kymmenen euroa kappale", voi sanoa näin: "à 10 euroa"
10.3.2012 20.54
Taivuttaja
Kengänkoon mukaan?
"Erkki (eka)" kirjoittaa sukunimien taivutuksen luettelosta myötäsukaisesti. Tokihan on muodollisesti niin, että "Raaden" ei voi aiheuttaa sekaannusta, ei myöskään "Rytin" (koska ei ole olemassa nimeä "Rytti"). Mutta toisaalta ei kyllä ole myöskään sukunimeä "Lonkka", joten "Lonkan" ei voi olla muuta kuin nimen "Lonka" muoto.

Ihmetellä voisi sitä, miksi ylipäänsä annetaan ohjeita, jotka eivät vastaa kielenkäyttäjien kysymyksiin. "Raateen (~ Raaden)" ei ole vastaus. Yleiskielessä pitäisi olla selvää, että taivutetaan yleiskielen eikä murteen tai nimenkantajan vaatimusten mukaan.

Raateen ja Rydin tapauksessa henkilöiden korkea yhteiskunnallinen asema on varmasti vaikuttanut kannanottoihin - tai kannanottamattomuuteen. Ilmeisesti Lonka ei ole tarpeeksi isokenkäinen.
12.3.2012 12.22
Erkki (eka)
Entäpä etunimien taivutus?
Nimimerkki taivuttaja kirjoittaa: ”Yleiskielessä pitäisi olla selvää, että taivutetaan yleiskielen eikä murteen tai nimenkantajan vaatimusten mukaan.”

Kyse oli siis sukunimien taivuttamisesta. Mutta ei ole etunimienkään taivutus aivan yksinkertaista. Kotuksen sivuilla on testi, jossa pitää taivuttaa etunimiä Satu, Säde, Meri, Helmi, Outi, Sampo, Armas, Atte, Rebecka ja Kaj.

Kannattaa kokeilla testiä. (Minä sain 7 pistettä 10:stä.)

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2118
12.3.2012 20.13
Taivuttaja
Etunimien sääntöjä muutellaan
Erkki (eka), etunimitesti on lähinnä kafkalaista kielenhuoltoa, jossa ei riitä taivuttaa hyväksyttävällä tavalla vaan pitäisi lisäksi tietää, mitä eri tapoja kielitoimisto tällä viikolla pitää hyväksyttävinä. Sääntöjähän muutellaan kuin Masin jokeri-pokerissa. Lisäksi Kaj-nimen taivutusvaihtoehdoissa ei lainkaan ole oikeaa (= kielitoimiston ohjeiden mukaan oikeaa) vaihtoehtoa.

Perustelutkin ovat jokseenkin järjettömiä: miksi Satu- ja Säde-nimi pitää taivuttaa tavalla, joka yhdistää ne ”kauniiseen merkitykseen”, mutta Helmi-sana päinvastoin pitää etäännyttää konkreettisesta merkityksestä? Ovatko helmet rumia ja ällöttäviä? (Monet sadut ovat kovia, jopa julmia, ja säteet koetaan nykymaailmassa paljolti vaaraksi.) Perusteluksi riittäisi, että jokin taivutus on vakiintunut.

Ja miksi joissakin sanoissa ”hyväksytään” kaksi taivutusta mutta joissakin ei? Miksi kielletään taivutus Satu : Satulla, joka on erittäin yleinen?

Kielitoimiston ei pitäisi yrittää mestaroida kieltä tällaisissa asioissa, vaan vain kuvata, mikä on yleisin ja siksi sopivin taivutustapa. Tokihan sen näppärä kielenkäyttäjä googlaa itsekin, mutta kielitoimisto voisi tulla avuksi ja säästää vaivaa (sen sijaan, että heittelee kapuloita ja hiekkaa rattaisiin keksimällä omia sääntöjään, joissa ei edes ole mitään logiikkaa).
13.3.2012 14.15
Salli Kankaanpää
Kielitoimiston suosituksista
Kielitoimiston johtajana tiedän, että Kielitoimisto muuttaa
suosituksiaan vain harvoin ja silloinkin harkiten. Suosituksia
laatiessamme ja niiden uudistamista pohtiessamme otamme huomioon
monenlaisia periaatteita. Näitä ovat mm. eri vaihtoehtojen yleisyys
todellisessa kielenkäytössä, sääntöjen johdonmukaisuus ja opittavuus.
Nämä periaatteet ovat joskus ristiriidassa keskenään, ja siksi
suosituksemme ovat usein kompromisseja. Ei siis ole ihme, etteivät
kaikki suositukset välttämättä tunnu jokaisesta kielenkäyttäjästä yhtä
hyviltä, esim. eräät taivutussuositukset nimimerkki Taivuttajasta.
Yleensä suositukset ovat onneksi kuitenkin melko toimivia ja niitä
noudatetaan laajalti yleiskielisissä yhteyksissä.
13.3.2012 15.27
Urpu
No ainakaan minä en koskaan kutsu ystävääni Satua saduksi, hänhän on ihminen eikä mikään faabeli.

Sädestä puhuessani noudatan hänen omaa taivutustoivettaan, vaikka hän usein säteileekin. Ja Suvista puhuessani en todellakaan puhu suvesta. Jos joku puhuu urvusta, hän ei toivottavasti tarkoita minua.

Ilahduttavaa kuitenkin kuulla, että itse pidätte suosituksiani toimivina!
13.3.2012 19.49
Urpu
oikaisu
siis "suosituksianne"
14.3.2012 0.19
Erkki (eka)
Kielitoimiston suositukset
Totta on, että kielenhuollon suosituksia muutetaan harvoin ja harkiten. Sekin tiedetään, että useimmat kielenkäyttäjät noudattavat mielellään yleiskieltä koskevia suosituksia, kun vain tietävät, mitä ne ovat.

Mutta mistä tavallinen kielenkäyttäjä, nimenomaan kirjoittaja, löytää halutessaan nuo suositukset? Kotuksen sivuilta tietoa löytyy, kun osaa hakea. Joskus suoria vastauksia löytää helpommin ”kaikkitietävän” Googlen avulla.

Suurta hyötyä olisi siitä, jos kielitoimiston sanakirja olisi sähköisenä versiona netissä vapaasti kaikkien käytettävissä, mutta sitä resurssit eivät taida sallia. Sama koskenee myös kielenkäytön opaskirjoja.

Itse haaveilin tietokoneella kirjoittamisen alkuaikoina teksturista, jonka kautta olisi yhteys sähköisiin sanakirjoihin ja kielenkäytön oppaisiin. Silloin taisin ajatella, että nuo apuvälineet kuuluisivat kiinteänä osana itse teksturiin, samoin kuin oikoluku, mutta nyt nämä apuneuvot tietenkin tavoitettaisiin netin kautta...