Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Riitta Korhonen
Riitta Korhonen on Kielitoimiston erikoistutkija. Hän tuli kielitajuiseksi muinoin oppikoulun 1. luokalla: tuolloin ilmeni aivan odottamatta, ettei hänen puhumansa kieli ollutkaan suomea – vaan savvoo. Vuosien mittaan on kielessä sitten riittänyt paljon muutakin ihmettelemistä ja ihastelemista.


Riitta Korhonen

29.4.2010 16.08

Onko "grilli makkara" yhdyssana? Entä "helpponakki"?

Pyydettiin oikeinkirjoitusaiheisia merkintöjä. Tässäpä aihe, joka ei juuri nyt ole erityisesti tapetilla, mutta mietityttää usein.

Eräs tokaluokkalainen mietti ankarasti yhdyssanojen olemusta tehdessään läksyjään:

”Jiminkoira” on yhdyssana, koska se on vaan yks asia, se on yks koira. ”Juusto sämpylä” ei oo yhdyssana, koska siinä on kaks asiaa: juusto ja sämpylä.

Hienosti ajateltu, mutta pieleen meni oikeinkirjoituksen näkökulmasta. Koululainen oli osin muistanut oppikirjan ohjeen, että yhdyssana on yhden kokonaisuuden nimitys. Hän tyrmistyi kuullessaan virhearvioistaan. Hämmennystä syntyi siitäkin, että myös ”helpponakki” oli väärin. Ei yhdyssana tosiaankaan ole mikään helppo nakki!

Erilaisten Ärsyttävin kielenpiirre -listojen kärjessä loistavat ilmoitus- ja mainostekstien selvästi väärin kirjoitetut ”yhdys sanat”, siis tapaukset, joissa sanayhdistelmän ensimmäinen osa on joko nominatiivissa (perusmuodossa), esim. grilli makkara, kevyt kenkäinen, tai erityisessä yhdyssanamuodossa, esim. erikois tarjous, ulko grilli. On selvää, miksi tällaiset pistävät silmään allekkainkin aseteltuna. Koulussa opitaan, että suomessa yhdyssana on yhdyssana. Hahmotettavuus kärsii erillisyydestä. Silti mainoslehtisen grilli makkara voi siirtyä mielikuviimme yhtenä kokonaisuutena, jossa kiinnostaa merkki, maku ja hinta.

Koulussa yhdyssanoja viilataan alaluokilta alkaen. Opetuksessa ei siis ole vikaa. Silti moni äidinkieleltään suomenkielinen kirjoittaa yhdys sanoja erilleen muuallakin kuin ilmoitusteksteissä, vaikkei hänellä olisikaan luki-hankaluuksia. Mistä tämä voisi johtua? Ei ainakaan pelkästä englannin vaikutuksesta (vaikka kieltämättä englannin esimerkki osoittaa, että yhdyssana voi joskus olla myös ”yhdys sana”). Suomen kielessä nimittäin pantiin yhdyssanoja myös ruoka makkaroiksi jo paljon ennen viime vuosikymmenten englannin vyörytystä. Mielikuvien yksi käsitekokonaisuus ei siis automaattisesti ole ennenkään synnyttänyt yhteen kirjoitettua sanakokonaisuutta – tiedossa olevista oikeinkirjoitussäännöistä huolimatta.

Internetin keskustelupalstoilla kirjoitetaan hyvinkin kirjavasti. En silti usko, että kovinkaan moni kiireellä, huolimattomasti tai tarkoituksellisen ”puhekielisen näköisesti” kirjoittava tahallaan kirjoittaisi kaikki yhdyssanansa järjestelmällisesti väärin. Se jos mikä vaatisi aikaa ja keskittymistä!

Kielitoimiston neuvonnasta ei koskaan kysytä: grilli makkara vai grillimakkara? Oikea kirjoitustapahan tiedetään. Yhdyssanat eivät ole kuitenkaan edes näissä perustapauksissa itsestäänselvyys kaikille. Ymmärtäväistäkin mieltä siis tarvitaan, eikö totta? Ja on hyvä muistaa, että myös kokeneet kirjoittajat joutuvat välillä miettimään vähemmän selviä tapauksia, joita Kielitoimistostakin kysellään: energian kulutus vai energiankulutus, oppilaaksi otto vai oppilaaksiotto? Vaikka ero on vähäinen, päästään joskus näkökulmakysymystenkin äärelle.


Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa

30.4.2010 11.54
Heikki
Erikseen
Osaan yhdyssanat, mutta olen huomannut että väsyneenä kirjoitan yhdyssanoja erikseen, virheen huomaa aina heti sen toisen sanan ensimmäisen kirjaimen kohdalla.

Tästä olen päätellyt, että yhdyssanasäännöt ovat varmasti kaikkea muuta kuin loogisia.
30.4.2010 12.48
Eeva Ö
Yhdyssanojen helppous osin näennäistä
Vaikka esimerkiksi nominatiivialkuiset yhdyssubstantiivit on helppo tunnistaa yhteen kirjoitettaviksi, monissa hankalammissa tapauksissa horjuu ja häilyy kielenhuoltajankin kielikorva.

Jokamiehenoikeus on sanakirjankin mukaan yhdyssana, mutta entäpä joka sään saapas? Ensilumi voidaan kirjoittaa myös ensi lumi, mutta onko ensi askeleista puhuttaessa erilleen kirjoittaminen ainoa vaihtoehto?

Lisäksi vivahde-eroja ja erilaisia painotuksia tuottavat erilaiset kirjoitustavat ovat luku sinänsä. Näistä kun kysellään, toivoo aina, että osaisi tarpeeksi kirkkaasti selventää kysyjälle tulkinnan perusperiaatteita.

Oikeinkirjoitus nojaa kuitenkin monessa asiassa pikemminkin sopimuksiin kuin kielestä itsestään kumpuaviin ominaisuuksiin. Pitkälle pääsee Kielitoimiston sanakirjaa ja kielenoppaita tutkailemalla, mutta ei niistäkään joka asiaan apuja löydy. Silloin on vain turvauduttava omaan näkemykseensä ja koetettava perustella valittu ratkaisu ainakin itselleen. Näin siis muissakin kuin yhdyssanoihin liittyvissä kielikysymyksissä.
1.5.2010 23.58
Jukka K. Korpela
En nyt ihan ymmärtänyt
Mikähän tässä oli ongelmana?

Jos joku kirjoittaa ”grilli makkara”, niin onko se todella verrattavissa siihen, että joku toinen on valitsemassa ilmausten ”energian kulutus” ja ”energiankulutus” välillä?

Yhdyssanat eivät olleet ongelma muinaisessa oppikoulussa. Ehkäpä kielitoimiston kannattaisi mennä itseensä ja miettiä, aiheutettiinko järjettömällä yhteen kirjoittamisen vaatimisella, kuten ”Punainenmeri” (onko se suomea?) osa siitä sekaannuksesta, jonka vallassa yhteinen kansa nyt on?
3.5.2010 11.15
Eeva Ö.
Kielenhuoltaja pääsee heti korjaamaan itseään: sukunimen lyhenteen loppupiste jäi näemmä johonkin matkan varrelle. ;)
5.5.2010 14.15
Kielimies
Kielitaju hämärtyy syystä tai toisesta
"Grilli makkaran" kirjoittaja ei ehkä valitettavasti tiedosta tai halua tiedostaa muodon virheellisyyttä, mutta "energian kulutuksen" ja "energiankulutuksen" välillä empivä sentään miettii, miksi jompikumpi olisi sopivampi tai oikeampi muoto.

Vielä 80-luvulla yhdyssanat osattiin kirjoittaa melko hyvin jo ala-asteella. Sittemmin mm. lukeminen on vähentynyt ja oikeakielisyyteen liittyvä välinpitämättömyys lisääntynyt. Ennen yhdyssanat osattiin kirjoittaa enimmäkseen oikein sen kummemmin miettimättä, mutta nykyään niitä kirjoitetaan väärin jopa ihan tietoisesti. Tämä johtunee osittain eräänlaisesta muotivillityksestä, johon ilmeisen monet keski-ikäisetkin ovat haksahtaneet.
6.5.2010 13.36
Anna K.
Kommentti Heikille. Olen huomannut jännän ilmiön. Osaan kirjoittaa koneella tosi nopeasti, ja välillä tuntuu, että teksti etenee jopa ajatusta nopeammin. Tällöin yhdyssanojen osien väliin tulee joskus näpäytettyä välilyönti, jonka huomaa oitis näytöltä - ja kauhistuu. Selkäytimestä tulee siis välilyönti, jonka korjaan vasta näköhavainnon jälkeen pois.
7.5.2010 9.27
Maria
Vaikeaa on
En ole koskaan oppinut tiettyjä sanoja kirjoitetaanko ne yhteen vai ei. Koulusta muistan säännön "adjektiivi väliin, jos se sopii, ei ole yhdyssana". Mutta miten on eteen päin, taakse päin? Näitä ja samantyyppisiä sanoja joudun aina tarkistamaan vanhasta lukion oppikirjasta (jos sekään on enää oikeassa, yli 10 vuotta vanha).

Nyt akuutti ongelmani on "itsestään selvyys". Minä kirjoittaisin sen yhteen, word haluaa aina erottaa nuo kahdeksi sanaksi ja mistään en ole löytänyt siihen neuvoa. Tässä kirjoituksessa se on kirjoitettu yhteen. Onko wordin oikeinkirjoitus siis väärässä?
7.5.2010 13.19
Kielimies
Marialle
Sana "itsestäänselvyys" on Kielitoimiston sanakirjankin mukaan yhdyssana. Yhtä itsestään selvää on mielestäni se, että "itsestäänselvyys" on tyylikkäämmin "selviö". Jostakin kumman syystä käytämme usein kömpelöitä sanoja tyylikkään yksinkertaisten sijasta. Esim. "monimutkainen" on yksinkertaisesti "mutkikas".
11.6.2010 22.33
EeroENO
Yhdyssanojen painotus puheessa
Vaikuttaisiko yhdyssanojen kirjoittamisen kirjavuuteen yleistynyt tapa painottaa yhdyssanojen toista tai kolmatta osaa puhuttaessa? Kuulen päivittäin viestimistä painotuksen jokaSÄÄNsaapas, oppilaaksiOTTO tai energianKULUTUS.
4.11.2010 21.57
miskis
Makuasioita?
Blogi osui kohdalleen, koska minussa asuu pieni kielipoliisi ja jaksan ärsyyntyä lähes joka kerta, kun törmään yhdyssanaan, joka on kirjoitettu erikseen. Todella usein tähän törmää netissä, varsinkin sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla. Niiden perusteella näyttäisi siltä, että jotkut ihmiset ovat unohtaneet koko yhdyssanan olemassaolon; on samaan aikaan hupaisaa sekä outoa, että ihmiset saavat aikaan sellaisia kirjoitusasuja kuin lento kone, auto kauppa, ulko maalainen jne. jotka kuuluvat yhtä luonnollisesti yhteen kuin nenä päähän. Vaikka jälkimmäiset eivät siis muodostakaan yhdyssanaa.

Sen sijaan päänvaivaa tuottaa juurikin sellaiset yhdistelmät kuten energiankulutus tai oppilaaksiotto. Jälkimmäinen kuulostaa varsin kömpelöltä yhdyssanana. Ensimmäisestä en myöskään ole varma. Loppujen lopuksi, onko niin, että jotkut sanat ovat oikein sekä yhteen että erikseen kirjoitettuna? Eräs kommentoija kysyi, mikä on ongelma, ja omasta mielestäni se on ymmärrettävyys. Onko lento kone ymmärrettävä sanapari, entä energian kulutus? Onko kielessä koskaan yhtä ainoaa oikeaa?
5.11.2010 20.47
Jukka K. Korpela
Väärinkäsityksiä vai väärin käsityksiä?
En ymmärrä, mitä nimimerkki ”miskis” ajaa takaa. Hän kirjoittaa:

”Loppujen lopuksi, onko niin, että jotkut sanat ovat oikein sekä yhteen että erikseen kirjoitettuna?”

Tietenkin on niin – paitsi että jos kirjoitetaan erikseen, kyse ei enää olekaan kyse yhdestä sanasta. Mutta tällaiset tapaukset ovat harvinaisia.

Jatko on hämärämpi−

”Eräs kommentoija kysyi, mikä on ongelma, ja omasta mielestäni se on ymmärrettävyys.”

Koska minä olen kyseinen ”eräs kommentoija” (ja minuun olisi voinut viitata ihan nimellä), kommentoin kysymällä, mikä ihmeen ymmärrettävyys. Erityisesti:

”Onko lento kone ymmärrettävä sanapari, entä energian kulutus?”

Jos joku ei ymmärrä noita ilmauksia, herää vakava epälys hänen suomen kielen osaamisestaan. Noiden sanaparien ymmärtäminen tuskin tuottaa pienintäkään ongelmaa kenellekään suomea äidinkielenään puhuvalle, jos oletamme hänet vähintään 10-vuotiaaksi niin, että sana ”energia” on tuttu. Itse asiassa en tunne edes ketään suomea toisena kotimaisena tai vieraana kielenä oppinutta (ja tunnen heitä aika monia), jolle nuo ilmaukset tuottaisivat vaikeuksia – ainakaan erikseen kirjoittamisen takia.

Kokonaan eri asia on, vetääkö joku herneen nenäänsä kirjoitusvirheen takia.

”Onko kielessä koskaan yhtä ainoaa oikeaa?”

On tietenkin, mutta tuollainen huudahdus ei sovi keskusteluun, jossa kirjoittaja erityisesti paheksuu joitakin kielivirheitä. Nimimerkki tuntuu olevan erityisen innokkaasti eri mieltä itsensä kanssa suunnilleen kaikesta.